Hengellinen työ uskonnollisten liikkeiden elinehtona: esimerkkinä Jehovan todistajien julistustyö

Uskonnollisten liikkeiden olemassaoloa ja jatkuvuutta turvaa niin sanottu hengellinen työ. Se on yleensä vapaaehtoistyötä, esimerkiksi sananjulistamista, talkoita ja varainkeruuta. Jehovan todistajien julistustyö on hyvä esimerkki hengellistä työstä, kirjoittaa Lapin yliopiston politiikantutkija Aini Linjakumpu, joka on tutkinut asiaa teoksessaan Hengellinen työ. Työn politiikka kristillisissä liikkeissä (Vastapaino 2021). Teoksessa on käsitelty Jehovan todistajien lisäksi vanhoillislestadiolaisuuden talkootyötä ja … Jatka artikkeliin Hengellinen työ uskonnollisten liikkeiden elinehtona: esimerkkinä Jehovan todistajien julistustyö

Feministinen teologia antaa äänen sorretuille

Feministinen teologia ottaa vakavasti feministisen kritiikin ja soveltaa sitä yhteiskunnallisten rakenteiden ohella myös kirkkoon. Marginalisoidut ryhmät pyritään tuomaan teologian keskiöön. Systemaattisen teologian tohtorikoulutettava Hanna Ylikangas kertoo feministisen teologian lähtökohdista ja sen tarjoamista tutkimusmahdollisuuksista. Feministinen teologia nähdään usein yhdeksi vapautuksen teologian haaraksi. Tässä tekstissä käsittelen feminististä teologiaa kristinuskon kontekstissa, vaikka feministisistä teologiaa harjoitetaankin myös muissa uskonnoissa. … Jatka artikkeliin Feministinen teologia antaa äänen sorretuille

Legendat – roolipeli katsomuslukutaidosta

Katsomukset lähtee vuoden 2022 Tieteiden yöhön Legendat-roolipelillä, jossa katsomuslukutaito toimii merkittävänä osana. Peli syntyi uteliaisuudesta tarkastella, miten roolipelin keinoin voidaan yhdessä tutkia erilaisia uskomuksia ja maailmankuvia. Peliä ovat olleet suunnittelemassa uskontotieteen ja kirkkohistorian väitöskirjatutkijat Katri Karhunen, Karolina Kouvola, Saara Kuoppala, Heidi Rautalahti ja Olli Saukko. Rauman lähellä olevassa ydinvoimalassa Olkiluoto kolmosessa tapahtuu räjähdys. Taivas muuttuu … Jatka artikkeliin Legendat – roolipeli katsomuslukutaidosta

Neljä vuotta Katsomuksia

Tammikuussa 2018 julkaisin hieman jännittynein mielin Katsomusten ensimmäisen blogitekstin. Vuosien varrella Katsomukset on löytänyt oman paikkansa suomalaisen yleistajuisen tiedeviestinnän kentällä. Nyt oli hyvä hetki astua syrjään, kirjoittaa vuodenvaihteessa päätoimittajana lopettanut Johanna Konttori. Katsomusten ideasta Katsomukset perustettiin, jotta verkosta löytyisi vaivatta luotettavaa ja yleistajuista tietoa uskonnoista ja katsomuksista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kohdeyleisömme on ollut aina laaja – … Jatka artikkeliin Neljä vuotta Katsomuksia

Ymmärrä menstruaatiota, ymmärrä uskontoa – ja yhteiskuntaa

Uusi tutkimusryhmä MenU (Menstruaation Uskomukset) selvittää kuukautisiin kohdistettua puhetta ja uskomuksia Suomessa ja kansainvälisissä digitaalisissa ympäristöissä – sekä vastaa yllättävään tutkimusaukkoon, kirjoittavat hankkeen jäsenet Heidi Rautalahti, Laura Kokkonen, Katri Karhunen ja Mitra Härkönen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Kuukautisilla on väliä Sukupuolen- ja seksuaalisuudentutkimuksen professori Chris Bobel on muotoillut menstruaatiotutkimuksen merkityksestä seuraavasti: ”Menstruaatio tutkimuskohteena toimii sekä … Jatka artikkeliin Ymmärrä menstruaatiota, ymmärrä uskontoa – ja yhteiskuntaa

Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa

Hieman vajaa kolme vuotta sitten Katsomusten kylkeen saatiin Suomen Kulttuurirahaston tukema Argumenta-hanke Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Siitä, millaisesta hankkeesta oli oikein kyse, ja millaiseksi sen anti muodostui, kertovat hankkeen johtajat Tuula Sakaranaho ja Johanna Konttori.  “Suomessa tarvitaan kasvavassa määrin uskontolukutaitoa, eli tietoa, ymmärrystä ja sensitiivisyyttä erilaisten uskonnollisten ja katsomuksellisten näkemysten ristipaineissa, unohtamatta sitä, että myös ns. uskonnottomuudella … Jatka artikkeliin Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa

Nutida pilgrimsleder i Finland. Varför skapas de, varför vandrar man?

Intresset för pilgrimsvandringar har ökat starkt under de senaste åren och flera projekt med fokus på att inrätta eller upprätthålla pilgrimsleder är på gång. FD Tommy Ramstedt har i ett projekt finansierat av Svenska litteratursällskapet i Finland studerat nutida pilgrimsverksamhet. Han diskuterar i sitt blogginlägg hur det kommer sig att nya pilgrimsleder blir till och … Jatka artikkeliin Nutida pilgrimsleder i Finland. Varför skapas de, varför vandrar man?

Uskonto, populismi ja media kietoutuvat erottamattomasti yhteen

Viime vuosina maailmalla jalansijaa saanut nationalistispopulistinen politiikka on läpikotaisin kietoutunut yhteen uskonnollisten liikkeiden kanssa. Populismi myös leviää tehokkaasti ylirajaisessa digitaalisessa mediaympäristössä. Tutkimushanke Uskonto ja populismi hybridissä mediaympäristössä (Merelpo) tuottaa tietoa siitä, millaista on uskonnollinen populismi ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia sen leviämisellä on. Hankkeen taustoja valottaa tutkimuskonsortion johtaja, Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan apulaisprofessori Katja Valaskivi, jonka … Jatka artikkeliin Uskonto, populismi ja media kietoutuvat erottamattomasti yhteen

Case-oppiminen uskonnontutkimuksessa

Islamilaisen teologian yliopistonlehtori Teemu Pauhan kurssilla kokeiltiin case-oppimista. Samalla syntyi terveysalan ammattilaisille suunnattu opas muslimipotilaan kohtaamiseen. Helsingin yliopiston uskontotieteen ainejärjestö Mythos ry on tehnyt haalarimerkin, jossa on liperikaulaisen siluetin yli vedetty ruksi ja teksti ”minusta ei tule pappia”. Merkki on kannanotto turhauttavan yleiseen olettamukseen, että uskontoon liittyvä yliopistokoulutus johtaa väistämättä kirkollisiin töihin. Tosiasiassa suurin osa sekä uskontotieteestä että teologiasta valmistuvista … Jatka artikkeliin Case-oppiminen uskonnontutkimuksessa

Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?

Puhekielessä kansanuskolla tarkoitetaan usein erilaisia kansanperinteessä esiintyviä yliluonnolliseen liittyviä uskomuksia. Näiden erilaisten uskomusten ajatellaan muodostaneen yhtenäisen uskomusjärjestelmän, jota voidaan kutsua kansanuskoksi. Mielikuvissa kansanusko sijoittuu menneisyyteen, erityisesti maaseudun väestön pariin. Kansanuskoon liitetään herkästi mielikuvia kuten ”unohdettu” tai ”ei-kristillinen”. Mutta kuinka pätevä määritelmä kansanusko on uskontohistoriallisen tutkimuksen näkökulmasta? Tätä tarkastelee kirjoituksessaan uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola. Kansan uskoa … Jatka artikkeliin Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?