Maailmanloppuelokuvat yhteiskunnan ja uskonnon peileinä

Erilaiset maailmanlopun ja sen uhan kuvaukset sekä maailmanlopun jälkeiseen aikaan sijoittuvat dystopiat ovat tämän hetken länsimaisessa populaarikulttuurissa erittäin yleisiä. Niitä löytyy runsain mitoin esimerkiksi kirjallisuudesta, digitaalisista peleistä, elokuvista sekä tv-sarjoista. Uskontotieteen näkökulmasta populaarit maailmanloput ovat kiinnostavia, koska niissä heijastuvat sekä perinteiset myyttiset rakenteet ja tarinamallit että yhteiskunnan ja uskonnollisuuden muutokset, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori … Jatka artikkeliin Maailmanloppuelokuvat yhteiskunnan ja uskonnon peileinä

Miten arvot ja katsomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle?

Arvojen ja katsomusten siirtyminen sukupolvelta toiselle edellyttää avoimuutta, turvaa ja joustavuutta. Kaikenlainen etäisyys, ankaruus, tuomitsevuus ja staattisuus etäännyttävät ihmisiä vanhempiensa arvomaailmasta, kirjoittaa käytännöllisen teologian tutkijatohtori Laura Kallatsa Itä-Suomen yliopistosta. Uskonnollisuus on 2000-luvun aikana heikentynyt läntisessä maailmassa nopeammin kuin tutkijat aiemmin olettivat. Myös Suomessa yhä useampi ihminen jättäytyy uskontojen ulkopuolelle tai ei ole koskaan sosiaalistunutkaan mihinkään … Jatka artikkeliin Miten arvot ja katsomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle?

Tekoäly monistaa epätasa-arvoa myös uskonnon kontekstissa

Kriittinen tekoälytutkimus on jo vuosia korostanut sitä, ettei tekoäly poista valtarakenteita ja epätasa-arvoisuutta vaan pikemminkin nämä toistuvat ja jopa kertautuvat tekoälypohjaisissa järjestelmissä. Uskonnon kontekstissa tekoälyä on tutkittu vasta vähän. Miten kaupalliset kuvantunnistuspalvelut onnistuvat uskonnollisten kuvien luokittelemisessa ja kuinka käy, kun kuvissa esiintyy mustia ihmisiä, kysyvät Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin väitöskirjatutkija Anton Berg ja uskonnon- ja … Jatka artikkeliin Tekoäly monistaa epätasa-arvoa myös uskonnon kontekstissa

Uushenkisyys ympärillämme

Aurinkomerkit, noituus, jooga, enkelit ja mindfulness ovat osa moniulotteista uushenkisyyden ilmiökenttää. Se kiinnostaa ihmisiä sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Uushenkisyyden kuvasto leviää monenlaisissa populaarikulttuurin tuotteissa. Mistä ilmiössä oikein on kyse, kysyy uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki Turun yliopistosta. Uushenkisyyden monenlaiset muodot, kuten äänimaljat, kanavointi, energiahoidot, ja Tarot-kortit ovat tuttuja messuilta, kirjakaupoista, kirjastoista ja lehtihyllyiltä. Sitä voi … Jatka artikkeliin Uushenkisyys ympärillämme

Islamia yhdessä tutkimassa. Kokemuksia lukio-korkeakouluyhteistyöstä  

Millä tavoin ajankohtainen tutkimustieto islamista tavoittaa nuoret ja nuorten maailman? Miten tutkija voi edistää tutkitun tiedon saavutettavuutta? Nämä kysymykset muodostivat lähtökohdan Helsingin yliopiston islamin tutkijoiden ja Helsingin kielilukion yhteistyölle. Yhteistyön tuloksena syntyi lukiolaisille tarkoitettu ja yhdessä lukiolaisten kanssa toteutettu tilaisuus islamin tutkimuksesta ja opiskelusta yliopistossa. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijat Niina Putkonen ja Riina Sinisalo kirjoittavat tästä … Jatka artikkeliin Islamia yhdessä tutkimassa. Kokemuksia lukio-korkeakouluyhteistyöstä  

Hei kasvattaja! Katsomuksissa kirjoitetaan ympäristöstä

Katsomukset osallistuu opetus- ja kasvatusalan Educa-messuille 27.–28.1.2023. Meidät löytää messuosastolta 6n89 yhdessä muiden katsomuksiin liittyvien toimijoiden kanssa: Uskonnonopetus.fi, CCC-Catapult-hanke ja SUOL ry. Messupisteemme aiheena on katsomus- ja ilmastokasvatuksen yhtymäpinnat. Educa-messuja silmällä pitäen olemme keränneet kaikkia kasvattajia varten katsomuksiin ja ympäristöön liittyviä julkaistuja blogitekstejä vuosien varrelta. Poimi alta itsellesi ideoita ja puheenaiheita! Hyödynnä myös muita valmiita … Jatka artikkeliin Hei kasvattaja! Katsomuksissa kirjoitetaan ympäristöstä

Uskonnonvapauden kiinnostavuus ja epäkiinnostavuus

Uskonnonvapausaiheet eivät nyky-Suomessa herätä isojen väkijoukkojen tai useimpien puolueiden poliittisia intohimoja. Kyseessä on kuitenkin perus- ja ihmisoikeus, jota ei kannata jättää vain aktiivisten eturyhmien tai asiantuntijoiden harteille. Vuonna 2023 on kulunut sata vuotta maan ensimmäisen uskonnonvapauslain voimaantulosta. Nostaisiko se aihepiirin profiilia, kysyy uskontotieteen tutkija, FT Tuomas Äystö Helsingin yliopistosta. Suomen puoluekentän ainut edes jossain määrin … Jatka artikkeliin Uskonnonvapauden kiinnostavuus ja epäkiinnostavuus

Summausta Katsomusten vuodesta 2022

Vuosi 2022 oli Katsomuksille aktiivisen toiminnan ja toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Katsomusten tapahtuma- ja blogitoimintaa sekä omia kokemuksiaan kuluneelta vuodelta summaa yhtenä Katsomusten kolmesta päätoimittajasta työnsä vuoden alussa aloittanut, Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö. Päätoimittaja viimeistelemässä vuosikatsausta (Kuva: Jere Kyyrö). Katsomukset-tiedetoimijan kuudes vuosi on lähtenyt käyntiin. Kulunut vuosi 2022 oli paitsi aktiivisen toiminnan myös … Jatka artikkeliin Summausta Katsomusten vuodesta 2022

Uskontotieteilijöiden jatkokoulutusseminaari Tvärminnessä

Suomen uskontotieteellisen seuran jatkokoulutusseminaari kokoaa eri yliopistojen uskontotieteen väitöskirjatutkijat vuosittain tutustumaan toisiinsa ja keskustelemaan tutkimusaiheistaan. Marraskuussa seminaari järjestettiin pitkästä aikaa Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä tutkimusasemalla Hangossa. Seminaarista kirjoittavat Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Richard Croft, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijat Roosa Haimila, Terhi Hannola ja Tiina-Mari Mällinen sekä Turun yliopiston väitöskirjatutkijat Hanna Gebraad ja Hanne Metsähinen sekä yliopisto-opettaja Jere … Jatka artikkeliin Uskontotieteilijöiden jatkokoulutusseminaari Tvärminnessä

Ramadania oppimassa

Vuoden kohokohtana pidetty pyhä kuukausi ramadan on yhtäältä perheen ja yhdessäolon aikaa, toisaalta ramadania leimaa hiljentyminen, itsetutkiskelu ja uskonnon opiskelu. Miten suomalaiset muslimit löytävät tietoa ramadanista ja oppivat ramadanin viettoon, kysyy Helsingin yliopistossa toimivan Suomen Akatemian rahoittaman Learning from New Religion and Spirituality ‑tutkimushankkeen tutkijatohtori Maija Butters. Uusien asioiden omaksuminen vaatii aina opettelua. Näin on … Jatka artikkeliin Ramadania oppimassa