Joogan parissa korostetaan universaalin rakkauden ja suvaitsevaisuuden kaltaisia arvoja. Sateenkaarevat jooga-alan toimijat esimerkiksi Yhdysvalloissa ovat kuitenkin arvostelleet joogaa inklusiivisuuden puutteesta – erityisesti transihmisten kokemusten ohittamisesta – ja luoneet sateenkaari-ihmisille omia joogatunteja. Kuinka transystävällisenä jooga näyttäytyy tasa-arvon edelläkävijäksi mielletyn Suomen kontekstissa, ja onko queerjoogalle täällä tarvetta? Sukupuolentutkija Ella Poutiainen on pohtinut näitä kysymyksiä haastattelemalla sateenkaarevia joogaharrastajia. … Jatka artikkeliin Transihmisten joogakokemukset herättävät pohtimaan joogan näennäistä sateenkaariystävällisyyttä
Kategoria: Yleiset
Sateenkaarevaa islamia Berliinissä
Eurooppalaiset muslimit kohtaavat yleisesti rasismia ja uskontoon perustuvaa syrjintää. Moskeija onkin monelle turvapaikka islamiin kohdistuvilta ennakkoluuloilta. Moskeijat eivät kuitenkaan aina ole turvallisia tiloja esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille. Sateenkaarimuslimien turvallisuuden ja turvattomuuden kokemukset ovat aiheena Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtorin Teemu Pauhan tutkimuksessa. Sateenkaariliput koristavat Pride-kuukauden kunniaksi Ibn Rushd – Goethe -moskeijaa. Kuva: Teemu Pauha Kuten kristinuskon … Jatka artikkeliin Sateenkaarevaa islamia Berliinissä
Ihmisen ikävä toisen luo – kuoleman moninaiset katsomusmaisemat
Kaikissa kulttuureissa kuolema ja kuolleisiin liittyvät käytänteet ovat yhteisöllisen elämän keskiössä. Hautausmaat, hautajaisrituaalit ja muistelu ilmentävät yhteisön arvoja ja maailmankuvaa, yhdistäen elävät ja kuolleet. Jaottelu tunnustukselliseen ja tunnustuksettomaan kuolemaan hämärtää alleen sen moninaisuuden, jolla ihmiset antavat merkitystä kuolemalle ja kuolleille. Tässä tekstissä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Helena Krohn käsittelee tunnustuksetonta kuolemaa keskittyen hauta-alueisiin, jotka toimivat sekä … Jatka artikkeliin Ihmisen ikävä toisen luo – kuoleman moninaiset katsomusmaisemat
Valoa kohti! Summausta Katsomusten vuodesta 2025
Uusi vuosi on alkanut ja sen siivittämänä käynnistyy myös Katsomusten uusi julkaisukausi. Kuten tapana on, aloitamme katsauksella viime vuoteen. Vuodesta 2025 kirjoittaa yksi Katsomusten päätoimittajista, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jere Kyyrö. Kuva: Jere Kyyrö Vuosi 2026 pyörähti käyntiin ja samalla alkaa allekirjoittaneen viides vuosi yhtenä Katsomusten kolmesta päätoimittajasta. Tässä roolissa olen saanut olla aitiopaikalla seuraamassa sitä, … Jatka artikkeliin Valoa kohti! Summausta Katsomusten vuodesta 2025
Taidehistorian noituminen: uudenlaisia näkökulmia taiteen ja esoteerisuuden tutkimukseen
Donner-instituutti järjesti elokuussa 2025 kansainvälisen The Witching of Art History -seminaarin yhteistyössä Ateneumin taidemuseon Northern Women, Art and Esotericism -hankkeen sekä uskontotieteen professori Terhi Utriaisen johtaman Kenen enkelit? Taidetta, tutkimusta ja lumoa -projektin kanssa. Seminaariin osallistuneiden tutkijoiden kirjoittamat ja seminaaripäivien keskustelua värittäneet artikkelit julkaistiin joulukuun 2025 alussa ilmestyneessä Approaching Religion -aikakauslehden teemanumerossa. Seminaarin järjestämisestä ja … Jatka artikkeliin Taidehistorian noituminen: uudenlaisia näkökulmia taiteen ja esoteerisuuden tutkimukseen
Mitä uskonnontutkija tekee puutarhassa?
Lori G. Beamanin, Ryan T. Cragunin ja Douglas Ezzyn toimittamassa kirjassa Unearthing Lifestances (De Gruyter) kansainvälinen joukko uskonnontutkijoita haastatteli yli 130 ihmistä liki 50 eri yhteisöpuutarhasta kahdeksasta eri maasta: Argentiinasta, Australiasta, Brasiliasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta, Norjasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. Tutkimuksen perusteella erilaisista uskonnollisista ja uskonnottomista lähtökohdista maailmaa tarkastelevat ihmiset jakavat hyvin samanlaisia näkökulmia liittyen ihmisen ja … Jatka artikkeliin Mitä uskonnontutkija tekee puutarhassa?
Voiko pieni lapsi kokea elämänsä merkityksellisenä?
Päiväkoti-ikäisten lasten merkityksellisyyden kokemusta tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Lapsi ajassa — eksistentiaalinen resilienssi varhaislapsuudessa (2023-2027). Aiheesta kirjoittavat Lari Launonen, Katri Pardon, Saila Poulter ja Arniika Kuusisto Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Kuva: Pexels Oletko koskaan tavannut pientä lasta, joka kärsii eksistentiaalisesta kriisistä? Lasta, joka etsii vimmatusti merkitystä olemassaololleen? Kokemus on epäilemättä harvinainen varhaislapsuudessa. Onko syy … Jatka artikkeliin Voiko pieni lapsi kokea elämänsä merkityksellisenä?
Uskonnollinen ympäristöaktivismi rituaalisena toimintana
Uskonnolliset yhteisöt joutuvat jatkuvasti reagoimaan muuttuviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Ajankohtaiset ongelmat, kuten ympäristöongelmat, sisältävät eettisiä ja maailmankatsomuksellisia kysymyksiä, joihin uskonnot ovat perinteisesti tarjonneet vastauksia. Uskonnolliset yhteisöt ovatkin viime vuosikymmeninä tuottaneet runsaasti monenlaista ekoteologista kirjallisuutta ja toteuttaneet toimintaa, joka on usein näyttäytynyt rituaalisessa muodossa, kirjoittaa uskontotieteen vanhempi yliopistonlehtori Heikki Pesonen. Niin sanotut suuret maailmanuskonnot, kuten islam, kristinusko … Jatka artikkeliin Uskonnollinen ympäristöaktivismi rituaalisena toimintana
Mikä nuoria miehiä kiinnostaa kristinuskossa?
Viime aikoina uutisotsikot eri puolilta maailmaa ovat puhuneet yllättävästä muutoksesta: nuoret miehet näyttävät palaavan kristinuskon pariin. Suomessa erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana otsikot ovat kertoneet, että nuoret miehet ”kääntyvät uskoon” tai että ”kristinusko tekee paluuta”. Ilmiön monialaisia syitä pohtivat käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta ja uskonnonpedagogiikan lehtori Pietari Hannikainen Helsingin yliopistosta. Kuva: Pexels.com … Jatka artikkeliin Mikä nuoria miehiä kiinnostaa kristinuskossa?
Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?
Osallisuus on kuulumista, toimijuutta ja merkityksellisyyttä. Viime vuosina sen edistäminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi niin sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa kuin uskonnollisten yhteisöjen arjessakin. Mutta miten osallisuus näyttäytyy kristillisessä ruoka-avussa niiden ihmisten näkökulmasta, jotka kärsivät kasautuneesta huono-osaisuudesta? Tätä kysymystä on tutkinut teologian tohtori Rosa Huotari kaupunkiteologian väitöskirjassa, jossa havainnoitiin kristillistaustaista ruoka-apua kolmessa eri kaupungissa vuosien 2020-2021 aikana. … Jatka artikkeliin Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?