Hengellinen väkivalta katolisessa kirkossa

Hengellisestä väkivallasta on viime vuosina keskusteltu Suomessa paljon liittyen sekä evankelis-luterilaisen kirkon piirissä vaikuttaviin yhteisöihin että kirkon ulkopuolella oleviin kristillisiin liikkeisiin. Akateemisessa tutkimuksessa käsite on osoittautunut hyödylliseksi työkaluksi tutkittaessa uskonnollisten yhteisöjen sisällä esiintyvää vallankäyttöä sekä sen rakenteellisia reunaehtoja. Hengellisen väkivallan yhteisöllistä ja institutionaalista ulottuvuutta valottava tutkimus tarjoaa kiinnostavan näkökulman myös katolisen kirkon hyväksikäyttötapauksiin, kirjoittaa Helsingin … Jatka artikkeliin Hengellinen väkivalta katolisessa kirkossa

Suomalaisten yliluonnolliset sotakokemukset ja uudistuva suhde menneisyyteen

Kulttuurintutkijat ovat kiinnostuneet tiedon katveeseen jääneistä ihmisistä ja tutkimusaiheista. Jos aikaisemmin riitti yhden tarinan kertominen sodasta, niin nyt huomio kiinnittyy ajatukseen puuttuvasta perinnöstä, siihen mikä on unohdettu. Suomessa toisen maailmansodan yliluonnollisia kokemuksia ei ole itsenäisenä tutkimuskysymyksenä aiemmin käsitelty. Kokemukset ilmentävät sitä, mikä sai ihmiset kestämään vaikeina aikoina. Ne kuvaavat sodan arkaa ja herkkää puolta ja … Jatka artikkeliin Suomalaisten yliluonnolliset sotakokemukset ja uudistuva suhde menneisyyteen

Ken Wilber ja integraaliajattelu

Ken Wilberin integraaliajattelun ytimessä on kolme käsitteellistä innovaatiota, kirjoittaa FT Juha Pekka "JP" Jakonen, jonka väitöskirja Ken Wilber as a Spiritual Innovator – Studies in Integral Theory tarkastettiin Turun yliopistossa 12.12.2020. ”Ajattelua voi ajatella”, sanoo filosofi Esa Saarinen. Oman ja muiden ajattelun reflektointi onkin yksi ihmisen peruspiirteistä. Amerikkalaisfilosofi Ken Wilber (1949–) on yrittänyt omassa integraalisessa … Jatka artikkeliin Ken Wilber ja integraaliajattelu

Passiiviset ortodoksit arvostavat kirkon perinnettä ja jumalanpalvelusta

Uskonnollisuus on Suomessa vähentynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös kirkon toimintaan osallistuminen on matalalla tasolla. Moni passiivinen kristitty kuitenkin pysyy kirkon jäsenenä. Mitä kirkon jäsenyys heille merkitsee? Tähän vastaa osaltaan Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus, jossa tutkittiin passiivisten ortodoksien käsityksiä kirkon jäsenyydestä, kirjoittaa käytännöllisen teologian apulaisprofessori Pekka Metso. Kirkon jäsenyyttä selittävät tekijät Itä-Suomen yliopiston tutkijat … Jatka artikkeliin Passiiviset ortodoksit arvostavat kirkon perinnettä ja jumalanpalvelusta

Fiktiivisten elokuvien ja sarjojen kuoleman representaatiot

Median välittämät kuoleman representaatiot vaikuttavat merkittävästi katsojien, erityisesti lasten ja nuorten, käsityksiin kuolemasta, kirjoittaa Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Enni Salo, joka tarkastelee kuolemankuvauksia suosituissa 2000-luvun fiktiivisissä elokuvissa ja sarjoissa. Väitöskirjassani tarkastelen erityisesti nuorelle katsojakunnalle suunnattujen elokuvien ja sarjojen kuolemankuvauksia eli representaatioita ja pohdin, millaista kuvaa kuolemasta katsojille rakennetaan. Tutkimusidea pohjautuu pro gradu -tutkielmaani, jossa tutkin … Jatka artikkeliin Fiktiivisten elokuvien ja sarjojen kuoleman representaatiot

Hengellinen työ uskonnollisten liikkeiden elinehtona: esimerkkinä Jehovan todistajien julistustyö

Uskonnollisten liikkeiden olemassaoloa ja jatkuvuutta turvaa niin sanottu hengellinen työ. Se on yleensä vapaaehtoistyötä, esimerkiksi sananjulistamista, talkoita ja varainkeruuta. Jehovan todistajien julistustyö on hyvä esimerkki hengellistä työstä, kirjoittaa Lapin yliopiston politiikantutkija Aini Linjakumpu, joka on tutkinut asiaa teoksessaan Hengellinen työ. Työn politiikka kristillisissä liikkeissä (Vastapaino 2021). Teoksessa on käsitelty Jehovan todistajien lisäksi vanhoillislestadiolaisuuden talkootyötä ja … Jatka artikkeliin Hengellinen työ uskonnollisten liikkeiden elinehtona: esimerkkinä Jehovan todistajien julistustyö

Feministinen teologia antaa äänen sorretuille

Feministinen teologia ottaa vakavasti feministisen kritiikin ja soveltaa sitä yhteiskunnallisten rakenteiden ohella myös kirkkoon. Marginalisoidut ryhmät pyritään tuomaan teologian keskiöön. Systemaattisen teologian tohtorikoulutettava Hanna Ylikangas kertoo feministisen teologian lähtökohdista ja sen tarjoamista tutkimusmahdollisuuksista. Feministinen teologia nähdään usein yhdeksi vapautuksen teologian haaraksi. Tässä tekstissä käsittelen feminististä teologiaa kristinuskon kontekstissa, vaikka feministisistä teologiaa harjoitetaankin myös muissa uskonnoissa. … Jatka artikkeliin Feministinen teologia antaa äänen sorretuille

Legendat – roolipeli katsomuslukutaidosta

Katsomukset lähtee vuoden 2022 Tieteiden yöhön Legendat-roolipelillä, jossa katsomuslukutaito toimii merkittävänä osana. Peli syntyi uteliaisuudesta tarkastella, miten roolipelin keinoin voidaan yhdessä tutkia erilaisia uskomuksia ja maailmankuvia. Peliä ovat olleet suunnittelemassa uskontotieteen ja kirkkohistorian väitöskirjatutkijat Katri Karhunen, Karolina Kouvola, Saara Kuoppala, Heidi Rautalahti ja Olli Saukko. Rauman lähellä olevassa ydinvoimalassa Olkiluoto kolmosessa tapahtuu räjähdys. Taivas muuttuu … Jatka artikkeliin Legendat – roolipeli katsomuslukutaidosta

Neljä vuotta Katsomuksia

Tammikuussa 2018 julkaisin hieman jännittynein mielin Katsomusten ensimmäisen blogitekstin. Vuosien varrella Katsomukset on löytänyt oman paikkansa suomalaisen yleistajuisen tiedeviestinnän kentällä. Nyt oli hyvä hetki astua syrjään, kirjoittaa vuodenvaihteessa päätoimittajana lopettanut Johanna Konttori. Katsomusten ideasta Katsomukset perustettiin, jotta verkosta löytyisi vaivatta luotettavaa ja yleistajuista tietoa uskonnoista ja katsomuksista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kohdeyleisömme on ollut aina laaja – … Jatka artikkeliin Neljä vuotta Katsomuksia

Ymmärrä menstruaatiota, ymmärrä uskontoa – ja yhteiskuntaa

Uusi tutkimusryhmä MenU (Menstruaation Uskomukset) selvittää kuukautisiin kohdistettua puhetta ja uskomuksia Suomessa ja kansainvälisissä digitaalisissa ympäristöissä – sekä vastaa yllättävään tutkimusaukkoon, kirjoittavat hankkeen jäsenet Heidi Rautalahti, Laura Kokkonen, Katri Karhunen ja Mitra Härkönen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Kuukautisilla on väliä Sukupuolen- ja seksuaalisuudentutkimuksen professori Chris Bobel on muotoillut menstruaatiotutkimuksen merkityksestä seuraavasti: ”Menstruaatio tutkimuskohteena toimii sekä … Jatka artikkeliin Ymmärrä menstruaatiota, ymmärrä uskontoa – ja yhteiskuntaa