Ramadania oppimassa

Vuoden kohokohtana pidetty pyhä kuukausi ramadan on yhtäältä perheen ja yhdessäolon aikaa, toisaalta ramadania leimaa hiljentyminen, itsetutkiskelu ja uskonnon opiskelu. Miten suomalaiset muslimit löytävät tietoa ramadanista ja oppivat ramadanin viettoon, kysyy Helsingin yliopistossa toimivan Suomen Akatemian rahoittaman Learning from New Religion and Spirituality ‑tutkimushankkeen tutkijatohtori Maija Butters. Uusien asioiden omaksuminen vaatii aina opettelua. Näin on … Jatka artikkeliin Ramadania oppimassa

Tarvitaanko kansalaisuskonnon käsitettä?

Tutkijat ovat käyttäneet kansalaisuskonnon käsitettä monissa eri yhteyksissä, ja he ovat myös määritelleet käsitettä monin eri tavoin. Tiivistäen kansalaisuskonnosta voidaan puhua suppeassa ja laajassa merkityksessä. Suppeassa merkityksessä kyse on kansakunnan transsendentista tai jumalallisesta legitimoinnista. Laajassa merkityksessä voidaan fokusoitua siihen, mille asioille annetaan kansallista arvoa, jolloin voidaan tarkastella myös uskonnon eri muotojen kansallista merkitystä, kirjoittaa suomalaista … Jatka artikkeliin Tarvitaanko kansalaisuskonnon käsitettä?

Teuvo Laitilan juhlaseminaari

Elokuun lopussa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella järjestettiin juhlaseminaari eläkkeelle jäävälle, teologisen osaston uskontotieteen ja kirkkohistorian yliopistonlehtorille Teuvo Laitilalle. Seminaarista kirjoittavat siihen osallistuneet kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta ja uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira Helsingin yliopistosta. Monipuolinen tutkija Tilaisuuden avasi filosofisen tiedekunnan dekaani Janne Pietarinen, joka kertoi Laitilan olevan ensyklopedinen tietolähde, ja mainitsi hänen tutkimuksellisista … Jatka artikkeliin Teuvo Laitilan juhlaseminaari

Uskonnontutkija neuloosissa

Neulominen nähdään useimmiten naiserityisenä vapaa-ajanviettotapana, harrastuksena. Neulominen on ollut myös välttämättömyys; ilman lämmittäviä asusteita ei kylmässä ilmanalassa selviydy. Neuloen on hankittu lisätuloja tai perheen toimeentulo. Uskontotieteilijän näkökulmasta neulominen sisältää monenlaisia merkityksiä: sen avulla voi harjoittaa omaa uskontoaan tai henkisyyttään, ilmaista ja välittää arvoja ja perinteitä, rakentaa identiteettiä ja selviytyä elämän kriisiaikojen yli, kirjoittaa Turun yliopiston … Jatka artikkeliin Uskonnontutkija neuloosissa

Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2022. Osa II: Moninaista uskonnontutkimusta

18.-20.5.2022 toista kertaa järjestetyt teologian ja uskonnontutkimuksen päivät kokosi Helsinkiin kymmeniä tutkijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Konferenssin teemana oli ”Uskonto ja vapaus: Haasteita ja tulevaisuudennäkymiä”. Katsomukset julkaisee kaksi kirjoitusta, joissa käsitellään konferenssia. Tässä jälkimmäisessä jutussa uskontotieteen väitöskirjatutkija Hanna Gebraad sekä kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta keskittyvät konferenssin viimeiseen päivään, perjantaihin. Juttu on jatkoa … Jatka artikkeliin Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2022. Osa II: Moninaista uskonnontutkimusta

Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2022. Osa I: uskonnosta, uskonnonvapaudesta ja politiikasta

18.-20.5.2022 toista kertaa järjestetyt teologian ja uskonnontutkimuksen päivät kokosi Helsinkiin kymmeniä tutkijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Konferenssin teemana oli ”Uskonto ja vapaus: Haasteita ja tulevaisuudennäkymiä”. Katsomukset julkaisee kaksi kirjoitusta, joissa käsitellään konferenssia. Tässä jutussa kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta sekä uskontotieteen väitöskirjatutkija Essi Mäkelä ja uskontotieteen post doc -tutkija Tuomas Äystö Helsingin yliopistosta … Jatka artikkeliin Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2022. Osa I: uskonnosta, uskonnonvapaudesta ja politiikasta

Esoteerisuuden kulttuurihistoriaa: monitieteisesti uutta etsimässä

Monitieteinen tutkimushanke ”Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa, 1880-1940” on neljän vuoden ajan selvittänyt suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaa. Kulttuurihistoriallisen näkökulman ohessa hankkeen vahva uskontotieteellinen asiantuntemus on edistänyt alan kansainvälisen käsitteistön juurruttamista suomalaiseen tutkimuskenttään. Syksyllä 2021 ilmestyneessä ”Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880-1930” (Teos) -kirjassa hankkeen tutkijat lähestyvät aikakautta ja sen esoteerisia ilmiöitä … Jatka artikkeliin Esoteerisuuden kulttuurihistoriaa: monitieteisesti uutta etsimässä

Kielellä tehdään uskontoa

Uskonto on monia asioita: uskoa, rukousta yksin ja yhdessä, myyttejä, ruokaa ja rakennuksia. Näiden kaikkien merkitys luodaan ihmisten välisessä kanssakäymisessä, jossa kielenkäyttö on keskeisessä asemassa. Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Titus Hjelm pohtii diskursiivisen uskonnontutkimuksen lähtökohtia ja käyttötapoja. Viime vuosina on ollut muodikasta puhua niin sanotusta eletystä uskonnosta. Tällä viitataan tutkimukselliseen näkökulmaan, jossa keskitytään uskonnollisiin käytäntöihin … Jatka artikkeliin Kielellä tehdään uskontoa

Millainen on elokuvien ja televisiosarjojen fiktiivinen ateisti?

Ateismia ja ateisteja on kuvattu elokuvissa ja televisiosarjoissa harvoin. Yleensä kuvaukset ovat olleet melko kielteisiä. Tilanne on muuttunut 2000-luvulla: ateismia ja ateisteja käsitellään enemmän. Paikoitellen kuvaukset ovat myönteisempiä, mutta kaikista stereotypioista ei ole luovuttu, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Yhdysvaltalaisissa 1900-luvun elokuvissa ateismia ja ateisteja on kuvattu eksplisiittisesti hyvin harvoin. Yksi varhaisista poikkeuksista … Jatka artikkeliin Millainen on elokuvien ja televisiosarjojen fiktiivinen ateisti?

Black metal ja kansallissosialismi

Fasismin lumo ja affektiivinen perintö suomalaisessa kulttuurissa -hankkeessa tarkastellaan monitieteisesti fasismin kulttuurista merkitystä nyt ja menneisyydessä. Yksi hankkeen osatutkimuksista keskittyy kansallissosialismiin ja fasismiin suomalaisessa black metal ‑alakulttuurissa. Black metalissa suhtautuminen kansallissosialismiin on kaukana yhdenmukaisesta, kirjoittaa hankkeessa työskentelevä post doc -tutkija FT Aila Mustamo Turun yliopistolta folkloristiikan oppiaineesta. Musiikkia, filosofiaa ja provokaatiota Kirkkojen tuhopoltot ja henkirikokset … Jatka artikkeliin Black metal ja kansallissosialismi