Osallisuus on kuulumista, toimijuutta ja merkityksellisyyttä. Viime vuosina sen edistäminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi niin sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa kuin uskonnollisten yhteisöjen arjessakin. Mutta miten osallisuus näyttäytyy kristillisessä ruoka-avussa niiden ihmisten näkökulmasta, jotka kärsivät kasautuneesta huono-osaisuudesta? Tätä kysymystä on tutkinut teologian tohtori Rosa Huotari kaupunkiteologian väitöskirjassa, jossa havainnoitiin kristillistaustaista ruoka-apua kolmessa eri kaupungissa vuosien 2020-2021 aikana. … Jatka artikkeliin Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?
Avainsana: Katsomukset
Francis Baconin New Atlantis: utopia ja varhaismoderni maailma
Englantilaista filosofia, Francis Baconia (1561–1626) pidetään yhtenä modernin luonnontieteen — erityisesti empirismin — isänä. Valistusajan vaikutuksesta hänen ajateltiin olleen pitkään sekulaari ja moderni filosofi. Nykyajan tutkijoita hänen luonnonfilosofiansa uskonnollisuus, sukupuolisuus ja esoteerisuus kiinnostavat yhä enemmän. Suomessa näitä teemoja on käsitellyt Reeta Frosti uskontotieteen väitöskirjassaan Baconin New Atlantis -teoksesta. Väitöskirjassani (2025) tulkitsen Baconin New Atlantiksen (1627) … Jatka artikkeliin Francis Baconin New Atlantis: utopia ja varhaismoderni maailma
2020-luvun nuoruus ei ole enemmistölle uskonnollista, mutta katsomukset saavat näkyä julkisuudessa
Vuoden 2023 Nuorisobarometrissa tutkittiin katsomuksia ja hengellisyyttä. Tulokset osoittavat uskonnollisten nuorten määrän vakiintuneen 2010-luvun tasolle. Valtaosalle nuorista arki on uskonnotonta. Sosiaalisuus ja kyky toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa ovat nuorille tärkeitä arvoja. He ovat sitä mieltä, että nuorilla tulee olla mahdollisuus tuoda esiin katsomuksiaan ja uskonnollisuuttaan, kirjoittaa Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija, dosentti Tomi Kiilakoski. Nuorisotutkimus on … Jatka artikkeliin 2020-luvun nuoruus ei ole enemmistölle uskonnollista, mutta katsomukset saavat näkyä julkisuudessa
Sinun, minun, kenen? Uskonto ja omiminen
Viime aikoina on ollut vaikea välttää kulttuuriseen omimiseen liittyviä uutisia. Taiteilijoita syytetään alkuperäiskansojen perinteiden omimisesta työssään, ja vähemmistöryhmien kuvaamiseen ja edustamiseen liittyvät kysymykset nousevat pintaan niin esteettisten kuin aatteellistenkin ilmaisujen kautta. Kulttuuri-instituutiot, kuten museot ja teatterit, haastetaan pohtimaan kenen äänellä ja kasvoilla tarinoita kerrotaan ja kenellä on oikeus omistaa esineitä. Mutta tapahtuuko omimista uskontojenkin piirissä, … Jatka artikkeliin Sinun, minun, kenen? Uskonto ja omiminen
Uskonnolliset asusteet osana monimuotoistuvaa työelämää
Suomalaisilla työpaikoilla työskentelee paljon erilaisia ihmisiä, myös huivia käyttäviä musliminaisia. Huiviin liitetään paljon erilaisia ennakkokäsityksiä, mutta toisaalta sen käyttäminen osana työasua tuo myös mahdollisuuksia monimuotoisuuden edistämiseen ja hyväksymiseen työelämässä. Monimuotoisuus voi rikastuttaa ammatillista toimijuutta ja parantaa yhteiskunnan kykyä huomioida ihmisten erilaisuus, kirjoittaa aihetta uskontotieteen väitöskirjassaan tutkinut Katri Karhunen. Ennakkokäsityksiä ”Mitä sun kulttuuri sanoo siihen, että … Jatka artikkeliin Uskonnolliset asusteet osana monimuotoistuvaa työelämää
Uskontolukutaito ja maailmanuskontojen tuntemus peruskoulun päättyessä
Uskonnonopetuksen luonteen muuttuessa kiinnostus ja tarve uskonnon osaamisen arviointiin ja mittaamiseen on lisääntynyt. Uskonnonpedagogiikan yliopistonlehtori Pietari Hannikainen ja uskonnonpedagogiikan professori Antti Räsänen kirjoittavat tutkimuksestaan, jossa mitattiin peruskoulunsa päättävien oppilaiden uskonnonlukutaitoa ja maailmanuskontojen osaamista Suomessa. Suomalaisnuorten maailmanuskontojen osaaminen oli kohtalaista. Osaamisessa esiintyi kuitenkin suuria eroja alueellisesti, tyttöjen ja poikien välillä sekä eri katsomusopetuksen ryhmissä. Tieto on … Jatka artikkeliin Uskontolukutaito ja maailmanuskontojen tuntemus peruskoulun päättyessä
Tieteiden yön 2024 tunnelmia
Katsomukset osallistui Tieteiden yöhön 2024 Helsingin tuomiokirkon kryptassa järjestetyllä Katsomuksia kaikilla aisteilla -tapahtumallaan. Nimensä mukaisesti tapahtuma tarjosi kaikenikäiselle yleisölle mahdollisuuden tutustua katsomuksiin moniaistisesti. Tapahtumatiimin jäsenet väitöskirjatutkijat Terhi Hannola ja Riina Sinisalo, projektitutkija Linda Annunen sekä maisterin tutkintoaan viimeistelevä tanssija ja tanssi-liiketerapian menetelmien ohjaaja Ilona Kolachana käyvät läpi tapahtuman antia sekä tutkijoiden että yleisön näkökulmista. Idea … Jatka artikkeliin Tieteiden yön 2024 tunnelmia
Katsomukset 2023 – en summering
År 2023 har varit ett aktivt och givande år för Katsomukset med ett rikt utbud av framför allt intressanta blogginlägg, men också andra aktiviteter. Året summeras av Ruth Illman och Sofia Sjö från Donnerska institutet. Samtidigt ger Ruth över rollen som en av chefredaktörerna till Sofia. När vi skriver det här, några dagar in i … Jatka artikkeliin Katsomukset 2023 – en summering
Miten arvot ja katsomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle?
Arvojen ja katsomusten siirtyminen sukupolvelta toiselle edellyttää avoimuutta, turvaa ja joustavuutta. Kaikenlainen etäisyys, ankaruus, tuomitsevuus ja staattisuus etäännyttävät ihmisiä vanhempiensa arvomaailmasta, kirjoittaa käytännöllisen teologian tutkijatohtori Laura Kallatsa Itä-Suomen yliopistosta. Uskonnollisuus on 2000-luvun aikana heikentynyt läntisessä maailmassa nopeammin kuin tutkijat aiemmin olettivat. Myös Suomessa yhä useampi ihminen jättäytyy uskontojen ulkopuolelle tai ei ole koskaan sosiaalistunutkaan mihinkään … Jatka artikkeliin Miten arvot ja katsomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle?
Näkyvää ja kuuluvaa sekä yksityiseksi määriteltyä: katsomukset maahan muuttaneiden aikuiskoulutuksissa
Koulumaailman ja katsomusten suhteesta keskustellaan aktiivisesti, mutta toistaiseksi maahan muuttaneiden aikuiskoulutukset ovat jääneet keskustelussa taka-alalle. Kotouttavaa tehtävää toteuttavissa koulutuksissa katsomukset näkyvät ja kuuluvat, mutta niiden sopivasta roolista osana opiskelua neuvotellaan kuitenkin opettajien ja opiskelijoiden välisissä arjen vuorovaikutustilanteissa, kirjoittaa Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Miitta Järvinen. Kotoutumiskouluttajien kokemuksia uskonnoista ja kulttuureista on tarkastellut uskontotieteen gradussaan esimerkiksi Merituuli … Jatka artikkeliin Näkyvää ja kuuluvaa sekä yksityiseksi määriteltyä: katsomukset maahan muuttaneiden aikuiskoulutuksissa