Nuorten aikuisten Z-sukupolvi elää moninaisuuden ja epävarmuuksien maailmassa, jota leimaavat niin ympäristöön kuin ihmisten yhdenvertaisuuteen liittyvät suuret kysymykset. Samalla tämä sukupolvi muovaa uskonnollisia perinteitä omien arvojensa ja kokemustensa pohjalta. Miten poliittisesti valveutuneet ja uskonnollisesti avarakatseiset nuoret aikuiset hahmottavat kristinuskon merkityksen ja sisällön, kysyy Itä-Suomen yliopiston uskontososiologian nuorempi tutkija Marjukka Laiho. Z-sukupolven arvot ja uskonnollisuuden muutos … Jatka artikkeliin Ja suurin niistä on toivo: Z-sukupolven kosmopoliittinen eletty teologia
Avainsana: eletty uskonto
Uskonnontutkija neuloosissa
Neulominen nähdään useimmiten naiserityisenä vapaa-ajanviettotapana, harrastuksena. Neulominen on ollut myös välttämättömyys; ilman lämmittäviä asusteita ei kylmässä ilmanalassa selviydy. Neuloen on hankittu lisätuloja tai perheen toimeentulo. Uskontotieteilijän näkökulmasta neulominen sisältää monenlaisia merkityksiä: sen avulla voi harjoittaa omaa uskontoaan tai henkisyyttään, ilmaista ja välittää arvoja ja perinteitä, rakentaa identiteettiä ja selviytyä elämän kriisiaikojen yli, kirjoittaa Turun yliopiston … Jatka artikkeliin Uskonnontutkija neuloosissa
Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?
Puhekielessä kansanuskolla tarkoitetaan usein erilaisia kansanperinteessä esiintyviä yliluonnolliseen liittyviä uskomuksia. Näiden erilaisten uskomusten ajatellaan muodostaneen yhtenäisen uskomusjärjestelmän, jota voidaan kutsua kansanuskoksi. Mielikuvissa kansanusko sijoittuu menneisyyteen, erityisesti maaseudun väestön pariin. Kansanuskoon liitetään herkästi mielikuvia kuten ”unohdettu” tai ”ei-kristillinen”. Mutta kuinka pätevä määritelmä kansanusko on uskontohistoriallisen tutkimuksen näkökulmasta? Tätä tarkastelee kirjoituksessaan uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola. Kansan uskoa … Jatka artikkeliin Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?