Viime aikoina uutisotsikot eri puolilta maailmaa ovat puhuneet yllättävästä muutoksesta: nuoret miehet näyttävät palaavan kristinuskon pariin. Suomessa erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana otsikot ovat kertoneet, että nuoret miehet ”kääntyvät uskoon” tai että ”kristinusko tekee paluuta”. Ilmiön monialaisia syitä pohtivat käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta ja uskonnonpedagogiikan lehtori Pietari Hannikainen Helsingin yliopistosta. Kuva: Pexels.com … Jatka artikkeliin Mikä nuoria miehiä kiinnostaa kristinuskossa?
Avainsana: kristinusko
Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?
Osallisuus on kuulumista, toimijuutta ja merkityksellisyyttä. Viime vuosina sen edistäminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi niin sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa kuin uskonnollisten yhteisöjen arjessakin. Mutta miten osallisuus näyttäytyy kristillisessä ruoka-avussa niiden ihmisten näkökulmasta, jotka kärsivät kasautuneesta huono-osaisuudesta? Tätä kysymystä on tutkinut teologian tohtori Rosa Huotari kaupunkiteologian väitöskirjassa, jossa havainnoitiin kristillistaustaista ruoka-apua kolmessa eri kaupungissa vuosien 2020-2021 aikana. … Jatka artikkeliin Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?
Kristillisen joogan nousu Suomessa
Kristillisiä joogatilaisuuksia järjestään ympäri Suomea seurakuntataloilla ja kirkkosaleissa. Tämän tekstin kirjoittaja, Christian Cultural Memory in the Margins -hankkeessa työskentelevä uskontotieteen post-doc-tutkija Tommy Ramstedt Åbo Akademista, on osallistunut Hiljaisuuden joogaan Turun keskiaikaisessa Tuomiokirkossa, jossa enimmillään yli 20 henkilöä harjoittivat joogaliikkeitä alttarin edessä. Uuden kristillisen joogan nopeasti kasvanut suosio sekä työntekijöiden ja seurakuntalaisten keskuudessa saattaa tuntua yllättävältä … Jatka artikkeliin Kristillisen joogan nousu Suomessa
Uskontojen moninaisuus Arabian niemimaalla ennen islamia
Perinteisesti Arabiaa on kuvattu monokulttuurisena: yhden etnisen ryhmän, arabien, alkukotina. Lisäksi on ajateltu, että arabit olivat ennen islamia monijumalaisia mutta profeetta Muhammadin (k. 632 jaa.) toiminnan myötä kääntyivät nopeasti islamiin. Pitävätkö nämä näkemykset paikkansa, kysyy Ilkka Lindstedt, Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori. Monimuotoinen Arabia Arabian niemimaa on valtava maantieteellinen alue: se on melkein yhtä iso … Jatka artikkeliin Uskontojen moninaisuus Arabian niemimaalla ennen islamia
Palestiinalaispiispa Munib Younanin teologisia tulkintoja miehityksen alla ja luterilaisen maailman huipulla
Suomessa 1970-luvulla diakoniaa ja teologiaa opiskellut Munib Younan päätyi kirkkonsa piispaksi ja Luterilaisen maailmanliiton presidentiksi. Hän on ollut merkittävässä roolissa muistuttaessaan palestiinalaisten kokemuksista pitkittyneen konfliktin keskellä ja pitäessään esillä palestiinalaiskristittyjen näkökulmia – niin Suomessa kuin maailmalla. Younanin ajattelun piirteitä esittelee Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anne Heikkinen. Israelin ja Palestiinan pitkä konflikti on synnyttänyt alueen kristittyjen parissa … Jatka artikkeliin Palestiinalaispiispa Munib Younanin teologisia tulkintoja miehityksen alla ja luterilaisen maailman huipulla
”Kävelemme täällä maan päällä, mutta tarraudumme taivaaseen” – Serbian ortodoksisen kirkon ja valtion suhteet Kosovo-kysymyksessä vuoden 2008 jälkeen
Kosovon itsenäistymiseen liittyvät kiistat eivät kosketa vain poliittista todellisuutta, vaan niihin kietoutuu myös aineksia myyttisestä menneisyydestä ja kansallisesta tavasta tulkita kristinuskoa, kirjoittaa Helsingin yliopiston nykyajan kirkkohistorian väitöskirjatutkija Miro Leporanta. Kosovo-liitto historian taustalla Vuonna 1389 Serbian keskiaikaisen kuningaskunnan ruhtinas, prinssi Lasarus, odotti Kosovo Polje-nimisen pellon laidalla lähestyvää osmaniarmeijaa. Turkkilaisten valtakunta oli jo levittäytynyt laajalle, napsaissut myös … Jatka artikkeliin ”Kävelemme täällä maan päällä, mutta tarraudumme taivaaseen” – Serbian ortodoksisen kirkon ja valtion suhteet Kosovo-kysymyksessä vuoden 2008 jälkeen
Hautaaminen on myös yhteiskunnallinen kysymys Koillis-Madagaskarin maaseudulla
Hautaaminen Madagaskarilla ei ole vain uskonnollinen kysymys vaan kietoutuu yhteiskunnallisempiin teemoihin kuten maasuhteisiin tai yhteisön ylläpitämiseen, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Jenni Mölkänen. Kristityt kirkot ovat haastaneet perinteisiä hautaamiskäytäntöjä Koillis-Madagaskarin maaseudulla. Alueen keskeisiä kristittyjä ryhmiä ovat katolilaiset, luterilaiset, Madagaskarin Jeesus kristuksen kirkon (FJKM) (Fiangonan'i Jesoa Kristy eto Madagasikara) protestanttikristityt sekä erilaiset helluntailaiset ryhmät. Madagaskarilla hautaamiskäytännöt eivät … Jatka artikkeliin Hautaaminen on myös yhteiskunnallinen kysymys Koillis-Madagaskarin maaseudulla
Herra armahda? Herruuden käsitteen eläinteologisen kritiikin mahdollisuuksista
Kristinuskon suhde eläimiin on viime aikoina ollut alati laajemman keskustelun aihe. Perinteisiltä tuntuvat käsitykset ihmisestä luomakunnan kruununa eivät vastaa useiden kristittyjen luontosuhteista nouseviin kysymyksiin. Erityisesti ajatukset siitä, että ihmisellä tulisi olla oikeus käyttää eläimiä hyväkseen haluamillaan tavoilla vaikuttaa moraalisesti kyseenalaiselta. Populaarissa kristinuskossa esiintyviä kertomuksia ihmisten vallasta luontoon ja eläimiin voidaan kyseenalaistaa tarkastelemalla G. W. F. … Jatka artikkeliin Herra armahda? Herruuden käsitteen eläinteologisen kritiikin mahdollisuuksista
Palestiinalaisen kontekstuaalisen teologian keskiössä on oikeudenmukainen rauha ja pyrkimys vapautukseen
Nykyinen Israelin valtio ja miehitetyt palestiinalaisalueet sijaitsevat kristinuskon synnyinseuduilla, joka on pyhää maata juutalaisille, kristityille ja muslimeille. Alueella jo ennen vuotta 1948 asuneiden kristittyjen jälkeläiset ovat palestiinalaisia. Alueen poliittinen tilanne vaikuttaa heidän arkielämäänsä merkittävissä määrin. Näiden kristittyjen palestiinalainen identiteetti yhdistettynä alueen historiaan ja poliittiseen tilanteeseen on synnyttänyt kontekstuaalista teologiaa. Se nousee palestiinalaisten ahdingosta ja pyrkii … Jatka artikkeliin Palestiinalaisen kontekstuaalisen teologian keskiössä on oikeudenmukainen rauha ja pyrkimys vapautukseen
Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kristilliset kirkot muotoutuvat suhteessa kolonialismiin ja shamanismiin
Kristinusko tuotiin Etelä-Amerikkaan jo yli 500 vuotta sitten. Pitkän aikaa kristinusko oli lähetyssaarnaajien ja lähetystyöntekijöiden määrittelemää ja johtamaa. Vasta viimeisen puolen vuosisadan aikana maanosan alankoalueilla alkuperäiskansat ovat alkaneet perustaa omia kirkkojaan ja itse määritellä sitä, mikä kristillisyydessä heille on keskeistä. Kolonialismin perintö on edelleen kuitenkin selvästi läsnä näissä määrittelyn prosesseissa, kirjoittaa Turun yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori … Jatka artikkeliin Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kristilliset kirkot muotoutuvat suhteessa kolonialismiin ja shamanismiin