Englantilaista filosofia, Francis Baconia (1561–1626) pidetään yhtenä modernin luonnontieteen — erityisesti empirismin — isänä. Valistusajan vaikutuksesta hänen ajateltiin olleen pitkään sekulaari ja moderni filosofi. Nykyajan tutkijoita hänen luonnonfilosofiansa uskonnollisuus, sukupuolisuus ja esoteerisuus kiinnostavat yhä enemmän. Suomessa näitä teemoja on käsitellyt Reeta Frosti uskontotieteen väitöskirjassaan Baconin New Atlantis -teoksesta. Väitöskirjassani (2025) tulkitsen Baconin New Atlantiksen (1627) … Jatka artikkeliin Francis Baconin New Atlantis: utopia ja varhaismoderni maailma
Kategoria: Yleiset
Kristillisen joogan nousu Suomessa
Kristillisiä joogatilaisuuksia järjestään ympäri Suomea seurakuntataloilla ja kirkkosaleissa. Tämän tekstin kirjoittaja, Christian Cultural Memory in the Margins -hankkeessa työskentelevä uskontotieteen post-doc-tutkija Tommy Ramstedt Åbo Akademista, on osallistunut Hiljaisuuden joogaan Turun keskiaikaisessa Tuomiokirkossa, jossa enimmillään yli 20 henkilöä harjoittivat joogaliikkeitä alttarin edessä. Uuden kristillisen joogan nopeasti kasvanut suosio sekä työntekijöiden ja seurakuntalaisten keskuudessa saattaa tuntua yllättävältä … Jatka artikkeliin Kristillisen joogan nousu Suomessa
Elsa Heporauta ja Kalevalaisten Naisten Liiton psyykkinen kerho
Elsa Heporauta (1883–1960) tunnetaan Kalevalaisten Naisten Liiton perustajana ja suomalaisen kulttuuriperinnön vaalijana. Vähemmän tunnettua on, että hänen ajattelunsa ulottui myös henkisyyden ja parapsykologian alueille. Heporaudan henkisyys ei ollut vain henkilökohtainen vakaumus, vaan se heijastui konkreettisesti hänen toimintaansa liitossa – erityisesti sen yhteydessä 1950-luvulla toimineessa psyykkisessä kerhossa. Heporaudan henkisyydestä ja sen kytköksistä kulttuuriperintötoimintaan kirjoittaa Turun yliopiston … Jatka artikkeliin Elsa Heporauta ja Kalevalaisten Naisten Liiton psyykkinen kerho
Valta, Suomen ortodoksinen kirkko ja kolttasaamelaiset
Millaista valtaa uskonnollinen instituutio käyttää? Miten vähemmistö käyttää valtaa omaan vähemmistöönsä? Nämä kysymykset nivoutuvat toisiinsa Suomen ortodoksisen kirkon vallankäyttäjien ja kirkkoon kuuluvan alkuperäiskansan, kolttasaamelaisten, suhteissa, kirjoittaa aihetta laajemmin tutkinut uskontotieteen dosentti Teuvo Laitila. Suomen ortodoksinen kirkko on osa maailmanlaajuista ortodoksista yhteisöä. Sen tausta on Karjalaan 1000-luvulla Novgorodista levinneessä ortodoksisuudessa. Petsamossa asuneet kolttasaamelaiset kuuluivat 1500-luvulta lähtien … Jatka artikkeliin Valta, Suomen ortodoksinen kirkko ja kolttasaamelaiset
Mitä uskonnoton ajattelee?
Uskonnottomia on Suomessa paljon, mutta tiedämmekö tarpeeksi tavallisten suomalaisten uskonnottomien kokemuksista erilaisissa elämäntilanteissa? Luokanopettajana toiminut Vapaa-ajattelijain Liiton aktiivi Risto Puumalainen ajatteli, että emme tiedä, ja teki tietokirjan Uskomatonta elämää Suomessa. Teoksen pohjalta voidaan sanoa, että uskonnottomuutta luonnehtii samanaikaisesti sen tavallisuus ja poikkeuksellisuus. Miten nämä näennäisesti ristiriitaiset seikat ovat ymmärrettävissä, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen vanhempi yliopistonlehtori … Jatka artikkeliin Mitä uskonnoton ajattelee?
Arkistoitu saamelaisperinne tutkimusaineistona ja kulttuuriperintönä
Joulukuun toisena päivänä 2024 järjestettiin Turun yliopistossa seminaari, jolla juhlistettiin historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistoon (HKTL-arkisto) sijoitetun saamelaisaineiston hyväksymistä Unescon Maailman muisti -ohjelman kansalliseen rekisteriin. Pääkohteensa, tenonsaamelaisen Talvadas-kylän mukaan tunnettu saamelaisen folkloren tutkimusprojekti on tuottanut tiettävästi maailman laajimman haastatteluäänitteinä taltioidun saamelaiskokoelman. Aineisto tarjoaa lavean näkökulman saamelaiskulttuurien osa-alueisiin, ja se on erityisen arvokas myös … Jatka artikkeliin Arkistoitu saamelaisperinne tutkimusaineistona ja kulttuuriperintönä
Juhani Pohjanmiehen kaksi rakkautta: musiikki ja teosofia
Juhani Pohjanmies (1893–1959) oli suomalaisen musiikkielämän monitaituri. Hän oli muun muassa muusikko, urkusuunnittelija, säveltäjä, musiikinopettaja, taidemaalari, kirjailija ja Suomen toistaiseksi tuotteliain soitinkeksijä. Suurelle yleisölle Pohjanmiehen nimi on tuntematon mutta erityisesti ruusuristiläisille läheinen. Musiikkimiehen elämäntyötä avaavat Hannele Pohjanmiehen isästään 2024 julkaisema elämäkerta Kuutamoprinssi sekä Sibelius-museon meneillään oleva näyttely. Näyttelyn kuratoinut amanuenssi Ilona Vanhakartano kirjoittaa Pohjanmiehen panoksesta … Jatka artikkeliin Juhani Pohjanmiehen kaksi rakkautta: musiikki ja teosofia
Kulturarv och traditioner i finländska skolor
Bastu och blomstertid – är det kulturarv? Vad innebär kulturarv i skolans kontext? Ada Elgabsi, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, ser närmare på frågor om kultur, arv och traditioner i skolsammanhang. I den här diskussionen blir också frågan om kollektivt minne centralt och hur ett sådant minne blir till. I boken The Heritage Crusade … Jatka artikkeliin Kulturarv och traditioner i finländska skolor
Tunteiden ja tunneilmapiirin merkitys katsomusopetuksessa
Suomalainen yhteiskunta on muuttunut, mutta katsomusopetusmalli ei. Kuitenkin joissakin kouluissa on siirrytty yhteisen katsomusaineen opetukseen, jonka ajatellaan kehittävän lasten ja nuorten dialogitaitoja. Dialogitaidoista puhuttaessa on puhuttava myös tunnetaidoista. Yhteisen katsomusaineiden oppitunneilla koetut tunteet ja oppiaineen tunneilmapiiri vaikuttavat suoraan oppilaiden dialogitaitojen kehittymiseen, väittää Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseuran Majakka-palkinnon saanut katsomusaineiden opettaja Mirja Pitkänen pro gradu … Jatka artikkeliin Tunteiden ja tunneilmapiirin merkitys katsomusopetuksessa
Mitä on traditionalismi?
Traditionalismi on monitahoinen kulttuurinen, sosiaalinen ja poliittinen ilmiö, joka sisältää erilaisia suuntauksia. Laveasti määriteltynä traditionalismi pyrkii vaalimaan kulttuurista ja historiallista jatkuvuutta sekä suhtautuu kriittisesti kulttuurisiin muutoksiin, erityisesti modernisaatioon. Perusvireenä on ajatus, että perinteet, hierarkiat ja jatkuvuus luovat yhteiskunnalle vankan ja koherentin perustan, kirjoittaa Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Reaktioita modernin maailman tilaan … Jatka artikkeliin Mitä on traditionalismi?