Monitieteinen tutkimushanke ”Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa, 1880-1940” on neljän vuoden ajan selvittänyt suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaa. Kulttuurihistoriallisen näkökulman ohessa hankkeen vahva uskontotieteellinen asiantuntemus on edistänyt alan kansainvälisen käsitteistön juurruttamista suomalaiseen tutkimuskenttään. Syksyllä 2021 ilmestyneessä ”Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880-1930” (Teos) -kirjassa hankkeen tutkijat lähestyvät aikakautta ja sen esoteerisia ilmiöitä … Jatka artikkeliin Esoteerisuuden kulttuurihistoriaa: monitieteisesti uutta etsimässä
Kategoria: Yleiset
Kielellä tehdään uskontoa
Uskonto on monia asioita: uskoa, rukousta yksin ja yhdessä, myyttejä, ruokaa ja rakennuksia. Näiden kaikkien merkitys luodaan ihmisten välisessä kanssakäymisessä, jossa kielenkäyttö on keskeisessä asemassa. Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Titus Hjelm pohtii diskursiivisen uskonnontutkimuksen lähtökohtia ja käyttötapoja. Viime vuosina on ollut muodikasta puhua niin sanotusta eletystä uskonnosta. Tällä viitataan tutkimukselliseen näkökulmaan, jossa keskitytään uskonnollisiin käytäntöihin … Jatka artikkeliin Kielellä tehdään uskontoa
Millainen on elokuvien ja televisiosarjojen fiktiivinen ateisti?
Ateismia ja ateisteja on kuvattu elokuvissa ja televisiosarjoissa harvoin. Yleensä kuvaukset ovat olleet melko kielteisiä. Tilanne on muuttunut 2000-luvulla: ateismia ja ateisteja käsitellään enemmän. Paikoitellen kuvaukset ovat myönteisempiä, mutta kaikista stereotypioista ei ole luovuttu, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Yhdysvaltalaisissa 1900-luvun elokuvissa ateismia ja ateisteja on kuvattu eksplisiittisesti hyvin harvoin. Yksi varhaisista poikkeuksista … Jatka artikkeliin Millainen on elokuvien ja televisiosarjojen fiktiivinen ateisti?
Black metal ja kansallissosialismi
Fasismin lumo ja affektiivinen perintö suomalaisessa kulttuurissa -hankkeessa tarkastellaan monitieteisesti fasismin kulttuurista merkitystä nyt ja menneisyydessä. Yksi hankkeen osatutkimuksista keskittyy kansallissosialismiin ja fasismiin suomalaisessa black metal ‑alakulttuurissa. Black metalissa suhtautuminen kansallissosialismiin on kaukana yhdenmukaisesta, kirjoittaa hankkeessa työskentelevä post doc -tutkija FT Aila Mustamo Turun yliopistolta folkloristiikan oppiaineesta. Musiikkia, filosofiaa ja provokaatiota Kirkkojen tuhopoltot ja henkirikokset … Jatka artikkeliin Black metal ja kansallissosialismi
Kirkosta eroamisen syyt
Luterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskussa kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa on keskusteltu erityisesti Päivi Räsäsen ja avioliittolain muutoksen synnyttämistä kohuista. Näiden yhteydessä tuhannet ihmiset ovat yhtäaikaisesti eronneet kirkosta. Poliittisen mielipiteen osoittaminen kirkosta eroamalla onkin merkittävä, juuri 2000-luvulla esiin noussut ilmiö. Mutta tyhjeneekö kysymys eroamisen syistä kohujen yhteydessä tapahtuvaan eroamiseen, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen tutkijatohtori Tuomas Äystö. Eroamistrendiä … Jatka artikkeliin Kirkosta eroamisen syyt
Näkyvää ja kuuluvaa sekä yksityiseksi määriteltyä: katsomukset maahan muuttaneiden aikuiskoulutuksissa
Koulumaailman ja katsomusten suhteesta keskustellaan aktiivisesti, mutta toistaiseksi maahan muuttaneiden aikuiskoulutukset ovat jääneet keskustelussa taka-alalle. Kotouttavaa tehtävää toteuttavissa koulutuksissa katsomukset näkyvät ja kuuluvat, mutta niiden sopivasta roolista osana opiskelua neuvotellaan kuitenkin opettajien ja opiskelijoiden välisissä arjen vuorovaikutustilanteissa, kirjoittaa Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Miitta Järvinen. Kotoutumiskouluttajien kokemuksia uskonnoista ja kulttuureista on tarkastellut uskontotieteen gradussaan esimerkiksi Merituuli … Jatka artikkeliin Näkyvää ja kuuluvaa sekä yksityiseksi määriteltyä: katsomukset maahan muuttaneiden aikuiskoulutuksissa
Hengellinen väkivalta katolisessa kirkossa
Hengellisestä väkivallasta on viime vuosina keskusteltu Suomessa paljon liittyen sekä evankelis-luterilaisen kirkon piirissä vaikuttaviin yhteisöihin että kirkon ulkopuolella oleviin kristillisiin liikkeisiin. Akateemisessa tutkimuksessa käsite on osoittautunut hyödylliseksi työkaluksi tutkittaessa uskonnollisten yhteisöjen sisällä esiintyvää vallankäyttöä sekä sen rakenteellisia reunaehtoja. Hengellisen väkivallan yhteisöllistä ja institutionaalista ulottuvuutta valottava tutkimus tarjoaa kiinnostavan näkökulman myös katolisen kirkon hyväksikäyttötapauksiin, kirjoittaa Helsingin … Jatka artikkeliin Hengellinen väkivalta katolisessa kirkossa
Suomalaisten yliluonnolliset sotakokemukset ja uudistuva suhde menneisyyteen
Kulttuurintutkijat ovat kiinnostuneet tiedon katveeseen jääneistä ihmisistä ja tutkimusaiheista. Jos aikaisemmin riitti yhden tarinan kertominen sodasta, niin nyt huomio kiinnittyy ajatukseen puuttuvasta perinnöstä, siihen mikä on unohdettu. Suomessa toisen maailmansodan yliluonnollisia kokemuksia ei ole itsenäisenä tutkimuskysymyksenä aiemmin käsitelty. Kokemukset ilmentävät sitä, mikä sai ihmiset kestämään vaikeina aikoina. Ne kuvaavat sodan arkaa ja herkkää puolta ja … Jatka artikkeliin Suomalaisten yliluonnolliset sotakokemukset ja uudistuva suhde menneisyyteen
Ken Wilber ja integraaliajattelu
Ken Wilberin integraaliajattelun ytimessä on kolme käsitteellistä innovaatiota, kirjoittaa FT Juha Pekka "JP" Jakonen, jonka väitöskirja Ken Wilber as a Spiritual Innovator – Studies in Integral Theory tarkastettiin Turun yliopistossa 12.12.2020. ”Ajattelua voi ajatella”, sanoo filosofi Esa Saarinen. Oman ja muiden ajattelun reflektointi onkin yksi ihmisen peruspiirteistä. Amerikkalaisfilosofi Ken Wilber (1949–) on yrittänyt omassa integraalisessa … Jatka artikkeliin Ken Wilber ja integraaliajattelu
Passiiviset ortodoksit arvostavat kirkon perinnettä ja jumalanpalvelusta
Uskonnollisuus on Suomessa vähentynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös kirkon toimintaan osallistuminen on matalalla tasolla. Moni passiivinen kristitty kuitenkin pysyy kirkon jäsenenä. Mitä kirkon jäsenyys heille merkitsee? Tähän vastaa osaltaan Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus, jossa tutkittiin passiivisten ortodoksien käsityksiä kirkon jäsenyydestä, kirjoittaa käytännöllisen teologian apulaisprofessori Pekka Metso. Kirkon jäsenyyttä selittävät tekijät Itä-Suomen yliopiston tutkijat … Jatka artikkeliin Passiiviset ortodoksit arvostavat kirkon perinnettä ja jumalanpalvelusta