Nykyinen Israelin valtio ja miehitetyt palestiinalaisalueet sijaitsevat kristinuskon synnyinseuduilla, joka on pyhää maata juutalaisille, kristityille ja muslimeille. Alueella jo ennen vuotta 1948 asuneiden kristittyjen jälkeläiset ovat palestiinalaisia. Alueen poliittinen tilanne vaikuttaa heidän arkielämäänsä merkittävissä määrin. Näiden kristittyjen palestiinalainen identiteetti yhdistettynä alueen historiaan ja poliittiseen tilanteeseen on synnyttänyt kontekstuaalista teologiaa. Se nousee palestiinalaisten ahdingosta ja pyrkii … Jatka artikkeliin Palestiinalaisen kontekstuaalisen teologian keskiössä on oikeudenmukainen rauha ja pyrkimys vapautukseen
Kategoria: Väitöskirja
Hur ser skolvardagen ut för religiösa minoriteter?
Hur mår minoriteterna i vårt lands skolor? Den här frågan ställer sig Milena Parland som är doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi och under läsåret gästande doktorand vid CEU i Wien. Parlands forskning knyter an till aktuella debatter om attityder till minoriteter i dagens Finland och visar på behovet av mera kunskap om religion och … Jatka artikkeliin Hur ser skolvardagen ut för religiösa minoriteter?
Brändätty kirkko
Onko Suomen luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla brändi? Mikä on kirkkojen suhde markkinointiviestintään ja brändäävätkö kirkot itseään ja toimintaansa? Näitä kysymyksiä pohtii Laura Kokkonen, jonka väitöskirja Negotiating with Branding: The Adoption of Marketing in Established Lutheran and Orthodox Churches in Finland tarkastettiin Helsingin yliopistossa joulukuussa 2022. Sanapari kirkon brändi tuo useimpien mieleen jotain aivan muuta kuin … Jatka artikkeliin Brändätty kirkko
Mikä saa luottamaan loitsuparannukseen?
Sanoilla parantaminen eli erilaisten loitsujen lukeminen parantamisen yhteydessä oli yleistä Suomessa ja Karjalassa vielä 1800-luvulla ja jopa 1900-luvun alussa. 1900-luvun aikana länsimaalainen biolääketiede sysäsi erilaiset kansanparantamisen muodot marginaaliin, ja nykyään loitsuparantaminen onkin suurimmalle osalle pohjoismaalaisia varsin tuntematon aihe, kirjoittaa folkloristi Siria Kohonen, joka väitteli syksyllä 2022 tohtoriksi historiallisesta kansanparannuksesta otsikolla Healing, Magic, and Mind – The … Jatka artikkeliin Mikä saa luottamaan loitsuparannukseen?
Syriska migranters föräldraskap i Sverige: mellan verklighet och förväntning
Att tolka och analysera innebörden i lagtexter och offentlig politik för att bättre förstå deras politiska och rättsliga bakgrund kan bidra till att stärka rättvisan och jämlikheten i ett rättssystem och hur det tillämpas. Kan sådana analyser också skapa en bättre förståelse för effekterna av dessa lagtexter och den offentliga politiken på de människor som … Jatka artikkeliin Syriska migranters föräldraskap i Sverige: mellan verklighet och förväntning
Litteratur, natur och nymaterialistisk etik
Vad kan Tove Jansson och Sven Nordqvist berätta om vårt förhållande till det materiella och till miljön? Arwen Rosenberg-Meereboer, doktorand i filosofi vid Åbo Akademi, arbetar med nymaterialistisk teori för att analysera Mumin samt Pettson och Findus. Vad lär böckerna oss om olika förhållanden till vår omgivning? Nymaterialismen överbygger klyftor Filosofin har ofta fokuserat på … Jatka artikkeliin Litteratur, natur och nymaterialistisk etik
Uskontotieteilijöiden jatkokoulutusseminaari Tvärminnessä
Suomen uskontotieteellisen seuran jatkokoulutusseminaari kokoaa eri yliopistojen uskontotieteen väitöskirjatutkijat vuosittain tutustumaan toisiinsa ja keskustelemaan tutkimusaiheistaan. Marraskuussa seminaari järjestettiin pitkästä aikaa Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä tutkimusasemalla Hangossa. Seminaarista kirjoittavat Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Richard Croft, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijat Roosa Haimila, Terhi Hannola ja Tiina-Mari Mällinen sekä Turun yliopiston väitöskirjatutkijat Hanna Gebraad ja Hanne Metsähinen sekä yliopisto-opettaja Jere … Jatka artikkeliin Uskontotieteilijöiden jatkokoulutusseminaari Tvärminnessä
Sigurd Wettenhovi-Aspa – den sökande konstnären och författaren
Esoterisk visionär eller tragikomiskt original? Konstnären och författaren Sigurd Wettenhovi-Aspa har ofta betraktats som en kuriositet inom den finländska kulturhistorien, men Pekka Pitkälä, doktorand i kulturhistoria vid Åbo universitet, ifrågasätter den traditionella uppfattningen om marginalkonstnären. Pitkälä vill istället lyfta fram honom som en representant för strömningar inom den samtida västerländska esoterin i en finländsk kontext. … Jatka artikkeliin Sigurd Wettenhovi-Aspa – den sökande konstnären och författaren
Kirtan – indisk religiös sång i Finland
Vad betyder kirtan för utövare i Finland? Hur utövas kirtan här och vad får utövarna ut av att delta i kirtan? Tero Heinonen, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, har sökt svar på de här frågorna och intervjuat 100 finländska kirtan-utövare. Kirtan är ackompanjerad allsång inom indiska religiösa traditioner. Kirtan kom till Finland från … Jatka artikkeliin Kirtan – indisk religiös sång i Finland
Myytit ja rituaalit vampyyrisarjojen faniudessa
Teologian tohtori, uskontotieteilijä Minja Blomin väitöskirja Fanius muutti elämäni: Myytit ja yhteisölliset fanirituaalit televisiosarjojen Buffy vampyyrintappaja, True Blood ja Vampyyripäiväkirjat faniudessa tarkastettiin Helsingin yliopistossa keväällä 2021. Seuraavassa tekstissä Blom tarkastelee väitöskirjansa pohjalta faniuteen liittyviä myyttejä ja rituaaleja osana nykyuskonnollisuutta. Sarjojen kautta fanit luovat merkityksiä arkeensa ja fanirituaalit tarjoavat yhteisöllisyyttä sekä tukea elämän kriiseissä. Nykykulttuurin myytit … Jatka artikkeliin Myytit ja rituaalit vampyyrisarjojen faniudessa