Musliminaisten kokemuksia suomalaisuudesta, uskonnosta ja kuulumisesta

Keskustelu muslimien asemasta Euroopassa on usein latautunut oletuksilla arvojen ja tapojen yhteensopimattomuudesta. Uskonnollinen vähemmistöidentiteetti ja kansallinen identiteetti eivät kuitenkaan ole lähtökohtaisesti toisensa poissulkevia. Yhteiskunnan ilmapiirillä on merkitystä: vastakkainasettelua korostava retoriikka ja syrjintä voivat vahvistaa vähemmistöidentiteettiä ja heikentää kansallista samaistumista, kirjoittaa Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen väitöskirjatutkija Saara Aitokari. Muslimit Euroopassa Keskustelut muslimien läsnäolosta, näkymisestä ja … Jatka artikkeliin Musliminaisten kokemuksia suomalaisuudesta, uskonnosta ja kuulumisesta

Ekologi, feminism, andlighet – häxor och häxkraft i dagens Finland

Vilka ekologiska, feministiska och ekoreligiösa tankegångar hittar vi hos häxor i dagens Finland? Den här frågan ställer sig Jannica Grönroos, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, i sitt pågående forskningsprojekt. Grönroos reflekterar över en del av de kurser Suomen Noitaopisto erbjuder och lyfter fram häxkraft som en möjlig motröst mot samhällsnormer. Intresset för häxor och … Jatka artikkeliin Ekologi, feminism, andlighet – häxor och häxkraft i dagens Finland

Lumi, turve ja menetetty pyhyys

Yhä etenevä ilmastonmuutos on aikamme merkittävin uhka. Se muuttaa elinympäristöjä ja -olosuhteita, sekä uhkaa hävittää useat eläin- ja kasvilajit sukupuuttoon. Näiden lisäksi ilmastonmuutos uhkaa monia sellaisia asioita, jotka ovat ihmisille pyhiä, kirjoittaa Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Joona Vuorinen. Kuva: Heikki45, Wikimedia Commons, CC 3.0. Ilmastonmuutos luonnontieteellisenä ja humanistis-yhteiskuntatieteellisenä tutkimuskohteena Ilmastonmuutos on yksi 2000-luvun tutkituimmista ilmiöistä, … Jatka artikkeliin Lumi, turve ja menetetty pyhyys

Religionsforskning bland beväringar

Vad är religionens roll i Finlands försvarsmakt idag? Det är frågan som Ossian Klingstedt, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, utforskar i sitt avhandlingsprojekt. Temat har studerats relativt lite – i första hand med fokus på militärprästerskapet. Frågan kan undersökas från olika perspektiv: religion i en alltmer diversifierad beväringssammansättning, religion i militära ceremonier, religion i … Jatka artikkeliin Religionsforskning bland beväringar

Hima – en värdedriven livsstilsorienterad islamsk miljörörelse

Islamsk miljöaktivism kan beskrivas som en del av en bredare global rörelse som kopplar samman ekologiska frågor med social rättvisa, ekonomisk etik och mänsklig utveckling. Även om det under de senaste årtiondena uppkommit islamska miljödeklarationer och nätverk världen över, har det varit begränsat med akademisk forskning om praktisk islamsk miljöaktivism, särskilt i Europa. Genom att … Jatka artikkeliin Hima – en värdedriven livsstilsorienterad islamsk miljörörelse

De dolda politiska kopplingarna bakom Tattarmossen-fallet

De händelser som kallas Tattarmossen-fallet har kommit att bli del av finländarnas kollektiva minne. Det var det mest omskrivna brottsfallet på sin tid och i centrum stod en häxcirkel bestående av fattiga människor vars makabra ritualer med kroppsstympning skakade en splittrad nation. Häxcirkeln försökte med hjälp av magi lösa en kontroversiell arvstvist, få tag på … Jatka artikkeliin De dolda politiska kopplingarna bakom Tattarmossen-fallet

Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?

Osallisuus on kuulumista, toimijuutta ja merkityksellisyyttä. Viime vuosina sen edistäminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi niin sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa kuin uskonnollisten yhteisöjen arjessakin. Mutta miten osallisuus näyttäytyy kristillisessä ruoka-avussa niiden ihmisten näkökulmasta, jotka kärsivät kasautuneesta huono-osaisuudesta? Tätä kysymystä on tutkinut teologian tohtori Rosa Huotari kaupunkiteologian väitöskirjassa, jossa havainnoitiin kristillistaustaista ruoka-apua kolmessa eri kaupungissa vuosien 2020-2021 aikana. … Jatka artikkeliin Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?

Francis Baconin New Atlantis: utopia ja varhaismoderni maailma

Englantilaista filosofia, Francis Baconia (1561–1626) pidetään yhtenä modernin luonnontieteen — erityisesti empirismin — isänä. Valistusajan vaikutuksesta hänen ajateltiin olleen pitkään sekulaari ja moderni filosofi. Nykyajan tutkijoita hänen luonnonfilosofiansa uskonnollisuus, sukupuolisuus ja esoteerisuus kiinnostavat yhä enemmän. Suomessa näitä teemoja on käsitellyt Reeta Frosti uskontotieteen väitöskirjassaan Baconin New Atlantis -teoksesta. Väitöskirjassani (2025) tulkitsen Baconin New Atlantiksen (1627) … Jatka artikkeliin Francis Baconin New Atlantis: utopia ja varhaismoderni maailma

RELIGIÖS KIRTAN SOM LOVPRISNING AV GUD

Vilken betydelse har musiken och det religiösa rolltagandet för uppkomsten av en personlig erfarenhet av Gud? Hur är det här rolltagandet psykologiskt möjligt? Hur påverkar de känslotillstånd som gemensamt upplevs i musikens närvaro den religiösa erfarenheten? Det här är några av frågorna Tero Heinonen, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, reflekterar över i sitt forskningsprojekt. … Jatka artikkeliin RELIGIÖS KIRTAN SOM LOVPRISNING AV GUD