Millaista valtaa uskonnollinen instituutio käyttää? Miten vähemmistö käyttää valtaa omaan vähemmistöönsä? Nämä kysymykset nivoutuvat toisiinsa Suomen ortodoksisen kirkon vallankäyttäjien ja kirkkoon kuuluvan alkuperäiskansan, kolttasaamelaisten, suhteissa, kirjoittaa aihetta laajemmin tutkinut uskontotieteen dosentti Teuvo Laitila. Suomen ortodoksinen kirkko on osa maailmanlaajuista ortodoksista yhteisöä. Sen tausta on Karjalaan 1000-luvulla Novgorodista levinneessä ortodoksisuudessa. Petsamossa asuneet kolttasaamelaiset kuuluivat 1500-luvulta lähtien … Jatka artikkeliin Valta, Suomen ortodoksinen kirkko ja kolttasaamelaiset
Avainsana: Ortodoksisuus
Kansallinen historia ja uskontojen unohdettu ylirajaisuus
Suomen historiaa on tapana katsoa suomalaisen ja suomenkielisen kansakunnan synnyn näkökulmasta, jossa eriytyvät Ruotsin ja Venäjän vallan sekä itsenäisyyden aika. Maan uskontohistoria jakautuu esihistorialliseen ja ei-kristilliseen, katoliseen ja uskonpuhdistuksen jälkeiseen jaksoon. Päähuomio on valtakirkon toiminnassa ja muiden yhteisöjen vaiheet ovat vähäisessä roolissa. Kansainvälistä muuttoliikettä ei ole osattu kirjoittaa osaksi kansallista tarinaa. Miltä Suomen historia näyttäisi, … Jatka artikkeliin Kansallinen historia ja uskontojen unohdettu ylirajaisuus
Suomen venäjänkieliset ja kulttuurisesti peritty ortodoksisuus
Tutkimuksissa, mediassa ja ihmisten puheessa kuulee usein ajatuksen, että ortodoksisuus on venäläistä kulttuuria ja venäläiset ovat siten ortodokseja. Mistä ajatus kulttuurisesti peritystä ortodoksisuudesta nousee ja millaista jännitteisyyttä siihen liittyy? Näihin kysymyksiin vastaa Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Maija Penttilä. Viimeaikaisin tutkimukseni liittyy Suomessa asuviin venäjänkielisiin, joita haastattelin vuosina 2020 ja 2023, kysyen heidän ajatuksistaan ja … Jatka artikkeliin Suomen venäjänkieliset ja kulttuurisesti peritty ortodoksisuus
Kauneuden palvontaa? Estetiikka ortodoksisen kirkon vetovoimatekijänä
Ortodoksikristillisyys tavataan ymmärtää uskonnoksi, jonka piirissä kauneudella on erityinen arvonsa. Myös kirkkoon liittyneiden kuvauksissa jumalanpalveluselämän kauneus näyttäytyy vahvuutena. Samanaikaisesti sitä ei kuitenkaan pidetä riittävänä syynä kääntymiselle. Estetiikan roolia kääntymisprosesseissa tarkastelee uskontotieteen dosentti Helena Kupari, joka on tutkinut aihetta Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa. Kauneuden viehätys Musiikkia, resitaatiota, ikoneita, suitsutuksen tuoksu, tuohuksia, lampukoita… ihan täysipainoinen esteettinen kokemus. … Jatka artikkeliin Kauneuden palvontaa? Estetiikka ortodoksisen kirkon vetovoimatekijänä
Teuvo Laitilan juhlaseminaari
Elokuun lopussa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella järjestettiin juhlaseminaari eläkkeelle jäävälle, teologisen osaston uskontotieteen ja kirkkohistorian yliopistonlehtorille Teuvo Laitilalle. Seminaarista kirjoittavat siihen osallistuneet kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta ja uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira Helsingin yliopistosta. Monipuolinen tutkija Tilaisuuden avasi filosofisen tiedekunnan dekaani Janne Pietarinen, joka kertoi Laitilan olevan ensyklopedinen tietolähde, ja mainitsi hänen tutkimuksellisista … Jatka artikkeliin Teuvo Laitilan juhlaseminaari
Passiiviset ortodoksit arvostavat kirkon perinnettä ja jumalanpalvelusta
Uskonnollisuus on Suomessa vähentynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös kirkon toimintaan osallistuminen on matalalla tasolla. Moni passiivinen kristitty kuitenkin pysyy kirkon jäsenenä. Mitä kirkon jäsenyys heille merkitsee? Tähän vastaa osaltaan Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus, jossa tutkittiin passiivisten ortodoksien käsityksiä kirkon jäsenyydestä, kirjoittaa käytännöllisen teologian apulaisprofessori Pekka Metso. Kirkon jäsenyyttä selittävät tekijät Itä-Suomen yliopiston tutkijat … Jatka artikkeliin Passiiviset ortodoksit arvostavat kirkon perinnettä ja jumalanpalvelusta
Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä
Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla. Ortodoksisessa kirkossa pääsiäistä nimitetään juhlien juhlaksi. Pääsiäiseen valmistaudutaan kuukausien ajan, ja sitä myös juhlitaan pitkään. Luonnehdinta ortodoksisesta kirkosta pääsiäisen kirkkona sopii hyvin pääsiäisen korostuneeseen merkitykseen ortodoksisessa perinteessä, kertoo apulaisprofessori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta. Pääsiäinen on varhaiskristillinen juhlien juhla Kristillinen viikko- ja juhlakalenteri keskittyi varhaisessa kirkossa Kristuksen ylösnousemuksen ympärille. Joka viikko toistuva ylösnousemuksen muistaminen sai alkunsa … Jatka artikkeliin Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä
Ortodoksiset kolttasaamelaiset ovat kahden vähemmistön vähemmistö
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun kotinsa ja kotiseutunsa menettäneet Suomeen evakuoidut kolttasaamelaiset pääsivät pysyville asuinpaikoilleen. Toisen maailmansodan jälkeen Kuolan niemimaan länsireunalta evakuoidut koltat asutettiin lopullisesti vuonna 1949 kolmeen kylään Inarin kunnan alueella: Keväjärvelle ja Nellimiin Inarijärven eteläpuolella sekä Sevettijärvelle sen pohjoispuolella. Koltat ovat vähemmistö niin saamelaisten kuin ortodoksienkin keskuudessa, kirjoittaa globaalin kristinuskon … Jatka artikkeliin Ortodoksiset kolttasaamelaiset ovat kahden vähemmistön vähemmistö