Elokuun lopussa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella järjestettiin juhlaseminaari eläkkeelle jäävälle, teologisen osaston uskontotieteen ja kirkkohistorian yliopistonlehtorille Teuvo Laitilalle. Seminaarista kirjoittavat siihen osallistuneet kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta ja uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira Helsingin yliopistosta. Monipuolinen tutkija Tilaisuuden avasi filosofisen tiedekunnan dekaani Janne Pietarinen, joka kertoi Laitilan olevan ensyklopedinen tietolähde, ja mainitsi hänen tutkimuksellisista … Jatka artikkeliin Teuvo Laitilan juhlaseminaari
Avainsana: Ortodoksisuus
Passiiviset ortodoksit arvostavat kirkon perinnettä ja jumalanpalvelusta
Uskonnollisuus on Suomessa vähentynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös kirkon toimintaan osallistuminen on matalalla tasolla. Moni passiivinen kristitty kuitenkin pysyy kirkon jäsenenä. Mitä kirkon jäsenyys heille merkitsee? Tähän vastaa osaltaan Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus, jossa tutkittiin passiivisten ortodoksien käsityksiä kirkon jäsenyydestä, kirjoittaa käytännöllisen teologian apulaisprofessori Pekka Metso. Kirkon jäsenyyttä selittävät tekijät Itä-Suomen yliopiston tutkijat … Jatka artikkeliin Passiiviset ortodoksit arvostavat kirkon perinnettä ja jumalanpalvelusta
Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä
Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla. Ortodoksisessa kirkossa pääsiäistä nimitetään juhlien juhlaksi. Pääsiäiseen valmistaudutaan kuukausien ajan, ja sitä myös juhlitaan pitkään. Luonnehdinta ortodoksisesta kirkosta pääsiäisen kirkkona sopii hyvin pääsiäisen korostuneeseen merkitykseen ortodoksisessa perinteessä, kertoo apulaisprofessori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta. Pääsiäinen on varhaiskristillinen juhlien juhla Kristillinen viikko- ja juhlakalenteri keskittyi varhaisessa kirkossa Kristuksen ylösnousemuksen ympärille. Joka viikko toistuva ylösnousemuksen muistaminen sai alkunsa … Jatka artikkeliin Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä
Ortodoksiset kolttasaamelaiset ovat kahden vähemmistön vähemmistö
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun kotinsa ja kotiseutunsa menettäneet Suomeen evakuoidut kolttasaamelaiset pääsivät pysyville asuinpaikoilleen. Toisen maailmansodan jälkeen Kuolan niemimaan länsireunalta evakuoidut koltat asutettiin lopullisesti vuonna 1949 kolmeen kylään Inarin kunnan alueella: Keväjärvelle ja Nellimiin Inarijärven eteläpuolella sekä Sevettijärvelle sen pohjoispuolella. Koltat ovat vähemmistö niin saamelaisten kuin ortodoksienkin keskuudessa, kirjoittaa globaalin kristinuskon … Jatka artikkeliin Ortodoksiset kolttasaamelaiset ovat kahden vähemmistön vähemmistö