Linjakas tapa siirtyä yhteiseen katsomusaineeseen on tuoda kaikki katsomusaineiden opiskelijat yhteen luokkahuoneeseen yhteisen opetussuunnitelman puitteissa niin että nykymallin keskeiset periaatteet säilyvät. Uusi opetussuunnitelma ja siihen liittyvät käytännöt vaativat pedagogista ja hallinnollista työtä, mutta tuloksena syntyy dialogihenkinen oppiaine, jonka avulla opitaan ihmiskunnan viisausperinteistä, kirjoittaa Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtava asiantuntija, dosentti Jyri Komulainen. Koulun katsomusaineiden opetus … Jatka artikkeliin Yhteinen katsomusaine johdattaa uskontoihin katsomusdialogin hengessä
Kategoria: Ajankohtaiset
Yhteisen katsomusaineen sisällöstä
Yhteinen katsomusaine tähtää katsomusopetuksen lähtökohtien ja sisältöjen uudelleenmäärittämiseen. Tavoitteena on kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen, kirjoittavat uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtori Lauri Mäenalanen ja Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi. Opetusministeri Adlercreutzin kannanotto katsomusopetuksen uudistamiseen on herättänyt paljon keskustelua. Ministeri ilmoitti selvittävänsä edellytyksiä siirtyä nykyisestä oman uskonnon opetuksesta yhteiseen katsomusaineeseen. Keskustelunavaus ei ollut uusi, koska keskustelua katsomusopetuksen … Jatka artikkeliin Yhteisen katsomusaineen sisällöstä
Keskustelua katsomusopetuksesta
Katsomukset julkaisee viikoilla 41–44 neljän kirjoituksen sarjan, jonka teksteissä kirjoittajat kertovat näkökulmiaan siitä, miten koulujen mahdollinen yhteinen katsomusopetus tulisi järjestää. Kirjoitukset edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä, eikä Katsomukset ota kantaa minkään tietyn katsomusopetusmallin puolesta. Sarjan tekstit (linkit päivittyvät sarjan ilmestyttyä, tekstit ilmestyvät viikon välein järjestyksessä tämän julkaisun jälkeen): Lauri Mäenalanen ja Arto Kallioniemi: Yhteisen katsomusaineen sisällöstä (Viikko … Jatka artikkeliin Keskustelua katsomusopetuksesta
Uskomushoidot: Vaihtoehtona vai viimeisenä toivona?
Vaihtoehtohoitoihin suhtaudutaan usein joko epäillen tai viimeisenä oljenkortena, johon tartutaan, kun länsimainen lääketiede tuntuu pettävän. Mutta mitä oikeastaan tarkoitamme sillä, kun puhumme vaihtoehtohoidosta, ja miksi niihin ylipäätään käännytään? Åbo Akademin väitöskirjatutkija Taika Nummi pohtii näitä asioita tässä kirjoituksessa. Mitä vaihtoehtohoidolla tarkoitetaan? Vaihtoehtohoidot, joita kutsutaan myös uskomushoidoiksi, tarkoittavat yksinkertaisimmillaan kaikkea länsimaalaisen lääketieteen ulkopuolista hoitoa, jonka vaikutuksista ei ole … Jatka artikkeliin Uskomushoidot: Vaihtoehtona vai viimeisenä toivona?
Helen Kellerin uskonnollinen maailmanjäsennys tietoilmiönä
Aktivistina ja hyväntekijänä tunnetuksi tulleen kuurosokean Helen Kellerin (1880–1968) elämäntarina on paitsi innoittava myös uskonnontutkimuksen kannalta mielenkiintoinen. Opittuaan seitsemänvuotiaana kommunikoimaan kädestä lukemalla, Kellerille avautui uusi tajunnallinen maailma: käsitteellisen ajattelun kehittyminen johti hänet omaperäiseen uskonnolliseen vakaumukseen, joka sai vaikutteita Emanuel Swedenborgilta (1688–1772). Kellerin uskonnollisuudesta ja käsitteellisestä ajattelusta kirjoittaa Helsingin yliopiston systemaattisen teologian väitöskirjatutkija Aleksi Sakkolan-Leppänen. Helen Kellerin muistelmateos valottaa poikkeuksellisella tavalla uskonnollisuuden ja kielen tajun kehittymisen yhteyttä. Teos on harvinainen omakohtainen kuvaus symbolifunktion eli käsitteellisen mielen synnystä. … Jatka artikkeliin Helen Kellerin uskonnollinen maailmanjäsennys tietoilmiönä
Onko ”McMindfulness” koko kuva modernista tietoisuustaitoharjoituksesta?
Buddhalaisille meditaatioperinteille perustuvat mindfulness-menetelmät ovat vakiintuneet osaksi psykoterapian, henkilöstövalmennuksen ja hyvinvointikulttuurin valtavirtaa. Viime vuosina mindfulness-harjoituksen hyötyjä – usein turhankin varauksettomasti – korostavien äänten rinnalla on voimistunut menetelmiin ja niiden tutkimukseen kohdistuva kritiikki. Se on ollut monilta osin tarpeellista ja alaa eteenpäin vievää, mutta toisinaan myös monisävyistä todellisuutta yksinkertaistavaa, kirjoittaa Helsingin yliopiston kulttuurien osaston vieraileva tutkija Ville Husgafvel. Mindfulness-harjoituksen nykyinen suosio perustuu tutkimusnäyttöön mindfulness-pohjaisen stressinhallinnan (MBSR), mindfulness-pohjaisen … Jatka artikkeliin Onko ”McMindfulness” koko kuva modernista tietoisuustaitoharjoituksesta?
Pohjoismainen uskontososiologikonferenssi kokosi tutkijat Turkuun
Elokuussa Turussa järjestetty NSCR-konferenssi kokosi kaupunkiin pohjoismaisia uskontososiologeja, vahvennettuna myös muiden maiden edustajilla. Konferenssin teemana oli Research Approaches, Design and Methodology in the Sociology of Religion: Centering the Marginalized, Vulnerable and Socially Excluded. Konferenssista raportoi Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jere Kyyrö. Pohjoismainen uskontososiologikonferenssi (Nordic Conference for the Sociology of Religion) järjestetään joka toinen vuosi jossakin pohjoismaassa. … Jatka artikkeliin Pohjoismainen uskontososiologikonferenssi kokosi tutkijat Turkuun
Kristillisestä sionismista sekä Israelin ja Palestiinan konfliktista
Huhtikuun 23. päivänä vietettiin Helsingin yliopiston Porthaniassa uskontotieteen päivää. Suomen uskontotieteellisen seuran kokouksen jälkeen seurasi kaikille avoin kristillistä sionismia käsitellyt yleisöluento politiikantutkija Timo R. Stewartilta ja kommenttipuheenvuoro uskonnon ja politiikantutkija Elizabeth Shakman Hurdilta. Yleisöluennon ja keskustelun annista kirjoittaa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jere Kyyrö. Timo R. Stewart on tullut tunnetuksi muun muassa Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin kommentaattorina. Lähi-idän konfliktin … Jatka artikkeliin Kristillisestä sionismista sekä Israelin ja Palestiinan konfliktista
Islam pääomana lähiössä
Onko islam riippakivi nuoren muslimin maineelle vai aineeton voimavara? Monissa suomalaisissa huonomaineisissa lähiöissä, joissa asukkaiden koulutus- ja tulotaso on alhainen, asuu myös paljon maahanmuuttotaustaisia asukkaita. Monet tutkimukset osoittavat, että muslimeihin kohdistuu Suomessa varsin vahvoja kielteisiä mielikuvia. Jos siis tällaisessa lähiössä kasvaa nuorena maahanmuuttotaustaisena muslimimiehenä, on todennäköisesti monenlaisten ennakkoluulojen kohde, kirjoittaa Turun yliopiston yliopistonlehtori Anuleena Kimanen. … Jatka artikkeliin Islam pääomana lähiössä
Seksuaalinen hyväksikäyttö katolisessa kirkossa
Katolisessa kirkossa ilmi tullut lasten, nuorten ja nunnien seksuaalinen hyväksikäyttö on ollut usein otsikoissa 2000-luvulla. Monissa maissa se on johtanut kirkon uskottavuuden rajuun laskuun ja laajoihin kirkosta eroamisiin. Eräiden asiantuntijoiden mielestä se on suorastaan kirkon kohtalonkysymys, yhtä vakava haaste kuin protestanttinen reformaatio 1500-luvulla, kirjoittaa kirkkohistorian vanhempi yliopistonlehtori Mikko Ketola. Seksuaalinen hyväksikäyttö kirkossa ei ole vain … Jatka artikkeliin Seksuaalinen hyväksikäyttö katolisessa kirkossa