Venäläinen maailma -ideologialla tarkoitetaan Venäjän imperialistista ideologiaa, jolla perustellaan Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän alueen kuulumista yhteen. Siihen sisältyy myös ajatus nationalisesta ”alkuperäisestä” venäläisyydestä, jolle tyypillisiä olisivat ”perinteiset arvot”. Venäläisen maailman yksi vahva tukija on ollut Venäjän ortodoksinen kirkko, mutta ideologia koskee myös Venäjällä vaikuttavia protestanttisia kirkkoja. Miten protestanttisten kirkkojen suhdetta venäläiseen maailmaan voisi tarkastella? Näihin … Jatka artikkeliin Venäläinen maailma ja protestanttiset kirkot
Kategoria: Ajankohtaiset
Transihmisten joogakokemukset herättävät pohtimaan joogan näennäistä sateenkaariystävällisyyttä
Joogan parissa korostetaan universaalin rakkauden ja suvaitsevaisuuden kaltaisia arvoja. Sateenkaarevat jooga-alan toimijat esimerkiksi Yhdysvalloissa ovat kuitenkin arvostelleet joogaa inklusiivisuuden puutteesta – erityisesti transihmisten kokemusten ohittamisesta – ja luoneet sateenkaari-ihmisille omia joogatunteja. Kuinka transystävällisenä jooga näyttäytyy tasa-arvon edelläkävijäksi mielletyn Suomen kontekstissa, ja onko queerjoogalle täällä tarvetta? Sukupuolentutkija Ella Poutiainen on pohtinut näitä kysymyksiä haastattelemalla sateenkaarevia joogaharrastajia. … Jatka artikkeliin Transihmisten joogakokemukset herättävät pohtimaan joogan näennäistä sateenkaariystävällisyyttä
Sateenkaarevaa islamia Berliinissä
Eurooppalaiset muslimit kohtaavat yleisesti rasismia ja uskontoon perustuvaa syrjintää. Moskeija onkin monelle turvapaikka islamiin kohdistuvilta ennakkoluuloilta. Moskeijat eivät kuitenkaan aina ole turvallisia tiloja esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille. Sateenkaarimuslimien turvallisuuden ja turvattomuuden kokemukset ovat aiheena Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtorin Teemu Pauhan tutkimuksessa. Sateenkaariliput koristavat Pride-kuukauden kunniaksi Ibn Rushd – Goethe -moskeijaa. Kuva: Teemu Pauha Kuten kristinuskon … Jatka artikkeliin Sateenkaarevaa islamia Berliinissä
Ihmisen ikävä toisen luo – kuoleman moninaiset katsomusmaisemat
Kaikissa kulttuureissa kuolema ja kuolleisiin liittyvät käytänteet ovat yhteisöllisen elämän keskiössä. Hautausmaat, hautajaisrituaalit ja muistelu ilmentävät yhteisön arvoja ja maailmankuvaa, yhdistäen elävät ja kuolleet. Jaottelu tunnustukselliseen ja tunnustuksettomaan kuolemaan hämärtää alleen sen moninaisuuden, jolla ihmiset antavat merkitystä kuolemalle ja kuolleille. Tässä tekstissä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Helena Krohn käsittelee tunnustuksetonta kuolemaa keskittyen hauta-alueisiin, jotka toimivat sekä … Jatka artikkeliin Ihmisen ikävä toisen luo – kuoleman moninaiset katsomusmaisemat
Valoa kohti! Summausta Katsomusten vuodesta 2025
Uusi vuosi on alkanut ja sen siivittämänä käynnistyy myös Katsomusten uusi julkaisukausi. Kuten tapana on, aloitamme katsauksella viime vuoteen. Vuodesta 2025 kirjoittaa yksi Katsomusten päätoimittajista, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jere Kyyrö. Kuva: Jere Kyyrö Vuosi 2026 pyörähti käyntiin ja samalla alkaa allekirjoittaneen viides vuosi yhtenä Katsomusten kolmesta päätoimittajasta. Tässä roolissa olen saanut olla aitiopaikalla seuraamassa sitä, … Jatka artikkeliin Valoa kohti! Summausta Katsomusten vuodesta 2025
Taidehistorian noituminen: uudenlaisia näkökulmia taiteen ja esoteerisuuden tutkimukseen
Donner-instituutti järjesti elokuussa 2025 kansainvälisen The Witching of Art History -seminaarin yhteistyössä Ateneumin taidemuseon Northern Women, Art and Esotericism -hankkeen sekä uskontotieteen professori Terhi Utriaisen johtaman Kenen enkelit? Taidetta, tutkimusta ja lumoa -projektin kanssa. Seminaariin osallistuneiden tutkijoiden kirjoittamat ja seminaaripäivien keskustelua värittäneet artikkelit julkaistiin joulukuun 2025 alussa ilmestyneessä Approaching Religion -aikakauslehden teemanumerossa. Seminaarin järjestämisestä ja … Jatka artikkeliin Taidehistorian noituminen: uudenlaisia näkökulmia taiteen ja esoteerisuuden tutkimukseen
Mikä nuoria miehiä kiinnostaa kristinuskossa?
Viime aikoina uutisotsikot eri puolilta maailmaa ovat puhuneet yllättävästä muutoksesta: nuoret miehet näyttävät palaavan kristinuskon pariin. Suomessa erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana otsikot ovat kertoneet, että nuoret miehet ”kääntyvät uskoon” tai että ”kristinusko tekee paluuta”. Ilmiön monialaisia syitä pohtivat käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta ja uskonnonpedagogiikan lehtori Pietari Hannikainen Helsingin yliopistosta. Kuva: Pexels.com … Jatka artikkeliin Mikä nuoria miehiä kiinnostaa kristinuskossa?
Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?
Osallisuus on kuulumista, toimijuutta ja merkityksellisyyttä. Viime vuosina sen edistäminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi niin sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa kuin uskonnollisten yhteisöjen arjessakin. Mutta miten osallisuus näyttäytyy kristillisessä ruoka-avussa niiden ihmisten näkökulmasta, jotka kärsivät kasautuneesta huono-osaisuudesta? Tätä kysymystä on tutkinut teologian tohtori Rosa Huotari kaupunkiteologian väitöskirjassa, jossa havainnoitiin kristillistaustaista ruoka-apua kolmessa eri kaupungissa vuosien 2020-2021 aikana. … Jatka artikkeliin Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?
Kristillisen joogan nousu Suomessa
Kristillisiä joogatilaisuuksia järjestään ympäri Suomea seurakuntataloilla ja kirkkosaleissa. Tämän tekstin kirjoittaja, Christian Cultural Memory in the Margins -hankkeessa työskentelevä uskontotieteen post-doc-tutkija Tommy Ramstedt Åbo Akademista, on osallistunut Hiljaisuuden joogaan Turun keskiaikaisessa Tuomiokirkossa, jossa enimmillään yli 20 henkilöä harjoittivat joogaliikkeitä alttarin edessä. Uuden kristillisen joogan nopeasti kasvanut suosio sekä työntekijöiden ja seurakuntalaisten keskuudessa saattaa tuntua yllättävältä … Jatka artikkeliin Kristillisen joogan nousu Suomessa
Elsa Heporauta ja Kalevalaisten Naisten Liiton psyykkinen kerho
Elsa Heporauta (1883–1960) tunnetaan Kalevalaisten Naisten Liiton perustajana ja suomalaisen kulttuuriperinnön vaalijana. Vähemmän tunnettua on, että hänen ajattelunsa ulottui myös henkisyyden ja parapsykologian alueille. Heporaudan henkisyys ei ollut vain henkilökohtainen vakaumus, vaan se heijastui konkreettisesti hänen toimintaansa liitossa – erityisesti sen yhteydessä 1950-luvulla toimineessa psyykkisessä kerhossa. Heporaudan henkisyydestä ja sen kytköksistä kulttuuriperintötoimintaan kirjoittaa Turun yliopiston … Jatka artikkeliin Elsa Heporauta ja Kalevalaisten Naisten Liiton psyykkinen kerho