Keskustelua uskonnosta julkisessa tilassa

”Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa” -hankkeen seminaari keräsi yhteen suomalaisia ja eurooppalaisia uskonnon ja julkisen tilan asiantuntijoita. Seminaarin keskusteluissa korostuivat vähemmistöuskontojen problematisointiin ja hallinnointiin liittyvät teemat, ja toisaalta viranomaisten ja uskonnollisten vähemmistöjen usein toisistaan eroavat käsitykset uskonnosta. Uskontolukutaidolla onkin edelleen olennainen tehtävä monimuotoisen ja moniarvoisen julkisen tilan ymmärtämisessä ja siihen liittyvässä viranomaistyössä, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen.  Kaksipäiväinen Religion in Diverse Public Space -seminaari käsitteli uskontoa julkisessa tilassa ja viranomaistoiminnassa erityisesti uskontolukutaidon näkökulmasta. Seminaarin keynote-luennoissa … Jatka artikkeliin Keskustelua uskonnosta julkisessa tilassa

Eläintutkimuksen ja uskontotieteen päivät 2021

Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura (YKES) ja Suomen Uskontotieteellinen Seura (SUS) järjestivät yhteistyössä kaksipäiväisen (7.–8.4.2021) Eläimet ja uskonto -konferenssin. Kaikkiaan 40 tieteellisen esitelmän ja muun oheisohjelman kokoavana teemana oli ihmisen suhde toislajisiin eläimiin uskonnollisena tai maailmankatsomuksellisena kysymyksenä. Online-tapahtumaa oli seuraamassa teologian maisteri Ville Niemelä.  Nimekkäitä pääpuhujia  Konferenssin avauspuhujana toimi folkloristi ja kreikan kielen väitöskirjatutkija Liisa Kaski Helsingin yliopistosta. Kaski on tutkinut sekä antiikin kirjallisuuden että itämerensuomalaisen runoperinteen välittämää eläinkuvaa. Hänen peruslähtökohtanaan on ihmisen biologinen eläimyys ja kiinnostuksenaan syyt … Jatka artikkeliin Eläintutkimuksen ja uskontotieteen päivät 2021

Kuntavaalit ja uskonto

Kuntavaalien seuraaminen uskontotieteilijän silmin on sekä tavattoman tylsää, että kohtuullisen mielenkiintoista. Tylsää siksi, että kuntavaaleissa harvoin esitetään juuri mitään uskontoon liittyvää; vielä vähemmän kuin muissa vaaleissa. Kiinnostavaa siksi, että myös uskonnon puute voi olla huomionarvoista, kirjoittaa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Äystö.  Eräs uskontososiologian suurista kysymyksistä on ollut ”uskonnollisen” ja ”maallisen” eli ei-uskonnollisen voimasuhteiden ja rajalinjojen selvittäminen. Sekularisaatio … Jatka artikkeliin Kuntavaalit ja uskonto

Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä

Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla. Ortodoksisessa kirkossa pääsiäistä nimitetään juhlien juhlaksi. Pääsiäiseen valmistaudutaan kuukausien ajan, ja sitä myös juhlitaan pitkään. Luonnehdinta ortodoksisesta kirkosta pääsiäisen kirkkona sopii hyvin pääsiäisen korostuneeseen merkitykseen ortodoksisessa perinteessä, kertoo apulaisprofessori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta.  Pääsiäinen on varhaiskristillinen juhlien juhla Kristillinen viikko- ja juhlakalenteri keskittyi varhaisessa kirkossa Kristuksen ylösnousemuksen ympärille. Joka viikko toistuva ylösnousemuksen muistaminen sai alkunsa … Jatka artikkeliin Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä

Engelin koodi seikkailee myytin lähteillä – tai raportti siitä, miten pakkasella pelataan ulkopeliä

Engelin koodi -kaupunkisuunnistuksen käsikirjoittaja ja kehittäjä, väitöskirjatutkija Heidi Rautalahti kertoo, miten peli syntyi ja mitä lopulta Tieteiden yönä oikein kävi. Tammikuun 14. Katsomukset osallistui kolmannen kerran Tieteiden yöhön omalla tapahtumallaan. Kokeileva tiedeviestintä, uudet ideat ja pelillisyys muodostivat tutun kärjen ohjelmanumeroa suunnitellessa. “Yön pimeydessä arkkitehti Engel piirsi karttaan arvoituksen. Mukulakivien läpi kulki polku, joka pohti myyttien … Jatka artikkeliin Engelin koodi seikkailee myytin lähteillä – tai raportti siitä, miten pakkasella pelataan ulkopeliä

Katsomusopetusta yhdessä vai erikseen?

Yksi koulujen katsomusopetuksesta käydyn keskustelun juonne on kysymys siitä, tulisiko oppilaille järjestää kaikille yhteistä katsomusopetusta. Kasvatustieteen tohtori Vesa Åhs kirjoittaa aiheesta oppilaiden kokemusten ja käsitysten pohjalta. ”Se on vähän niin kuin opettelisi kirjeistä... mutta silloin se pääjuttu ei ole vain miten ne kirjeet toimii, vaan myös se, mitä niihin oikeesti kirjoitetaan.” Kyseinen sitaatti on väitöskirjastani, … Jatka artikkeliin Katsomusopetusta yhdessä vai erikseen?

Uskonnollisten yhteisöjen luvattu maa

Suomea on usein kutsuttu yhdistysten luvatuksi maaksi, johtuen erilaisten yhdistysten ja järjestöjen suuresta määrästä. Tämä sanonta pitää paikkaansa myös uskontojen osalta kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Yhdyskuntien määrä kasvussa Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien määrä Suomessa jatkaa kasvuaan. Suunta on jatkunut samanlaisena koko 2000-luvun. Vuonna 2005 itsenäisiä rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia oli 61 ja vuoden 2019 lopussa … Jatka artikkeliin Uskonnollisten yhteisöjen luvattu maa

Nuoret muslimit tulkitsemassa uskontoaan

Taide ja populaarikulttuuri toimivat monille nuorille muslimeille identiteettityön välineinä, kirjoittaa islamilaisen teologian yliopistonlehtori Teemu Pauha. Jokainen ihminen tekee jonkinlaista uskonnon tulkintaa – muotoilee omaa elämänkatsomustaan käytettävissään olevien kulttuuristen ainesten avulla. Pohdimme omia arvojamme, elämämme merkitystä ja suhdettamme elämän rajallisuuteen monissa ihan arkisissakin tilanteissa. Tällaiset pohdinnat ovat kuitenkin erityisen yleisiä tietyissä elämänkaaren vaiheissa. Nuoruus on niin … Jatka artikkeliin Nuoret muslimit tulkitsemassa uskontoaan

Kolme vuotta Katsomuksia

Vuosi 2020 oli koronapandemian vuoksi hyvin poikkeuksellinen. Katsomusten toiminta on kuitenkin jatkunut vilkkaana, ja se on tavoittanut yhä laajemman seuraajakunnan, kirjoittaa vuosikatsauksessaan Katsomusten perustaja ja vuoden 2021 alusta väistyvä päätoimittaja Tuula Sakaranaho. Uskontoja ja katsomuksia koskevan tiedon ja tiedottamisen määrä on viime vuosikymmeninä räjähdysmäisesti kasvanut, mutta tieto on pirstaleista, ja siksi sen tavoittaminen on hankalaa. … Jatka artikkeliin Kolme vuotta Katsomuksia

Lahjoja vai ei?

Joulun lähestyessä tiedotusvälineissä, somessa ja joissakin perheissä käydään jokavuotinen keskustelu lahjojen antamisesta. Mitä toivotaan ja annetaan, keitä kaikkia pitää muistaa ja millä tavalla, pitääkö lahjoittaa aineellista vai aineetonta, teknologiaa vai maailmanrauhaa? Esimerkiksi Helsingin Sanomissa pohdinnan aloitti Jaakko Lähteenmaa (27.11) kolumnilla ”Joululahjat eivät ole stressin arvoinen asia”. Tässä ei ole mitään uutta, toteaa dosentti Maijastina Kahlos … Jatka artikkeliin Lahjoja vai ei?