”Resilient Religion” – EASR ordnar konferens med tema och format anpassade efter pandemin

Den här veckan pågår Europas största religionsvetarmöte då European Association for the Study of Religions (EASR) ordnar sin adertonde årskonferens – enligt tidens melodi i hybridform på plats i Pisa och online. Att ge en keynote-föreläsning vid EASR är en stor ära, konstaterar Donnerska institutets föreståndare Ruth Illman, men också en utmaning då det görs … Jatka artikkeliin ”Resilient Religion” – EASR ordnar konferens med tema och format anpassade efter pandemin

Usko, ihmisyys ja me osana maailmaa – Kansallismuseon uusiutunut perusnäyttely

Myös Katsomuksilla oli oma pieni roolinsa Kansallismuseossa äskettäin avautuneen Toista maata -näyttelyn kokoamisessa. Museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff kertoo näyttelyn synnystä ja sen keskeisistä teemoista. ”Uskomme, että olemme olemassa. Uskomme havaintoihimme – että aurinko nousee huomenna, ja että kesä tulee. Uskomme usein yliluonnolliseen. Ohjailemme elämäämme monen erilaisen uskon varassa, vaikka emme voi varmuudella tietää. Mihin sinä uskot?” … Jatka artikkeliin Usko, ihmisyys ja me osana maailmaa – Kansallismuseon uusiutunut perusnäyttely

Keskustelua uskonnosta julkisessa tilassa

”Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa” -hankkeen seminaari keräsi yhteen suomalaisia ja eurooppalaisia uskonnon ja julkisen tilan asiantuntijoita. Seminaarin keskusteluissa korostuivat vähemmistöuskontojen problematisointiin ja hallinnointiin liittyvät teemat, ja toisaalta viranomaisten ja uskonnollisten vähemmistöjen usein toisistaan eroavat käsitykset uskonnosta. Uskontolukutaidolla onkin edelleen olennainen tehtävä monimuotoisen ja moniarvoisen julkisen tilan ymmärtämisessä ja siihen liittyvässä viranomaistyössä, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen.  Kaksipäiväinen Religion in Diverse Public Space -seminaari käsitteli uskontoa julkisessa tilassa ja viranomaistoiminnassa erityisesti uskontolukutaidon näkökulmasta. Seminaarin keynote-luennoissa … Jatka artikkeliin Keskustelua uskonnosta julkisessa tilassa

Eläintutkimuksen ja uskontotieteen päivät 2021

Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura (YKES) ja Suomen Uskontotieteellinen Seura (SUS) järjestivät yhteistyössä kaksipäiväisen (7.–8.4.2021) Eläimet ja uskonto -konferenssin. Kaikkiaan 40 tieteellisen esitelmän ja muun oheisohjelman kokoavana teemana oli ihmisen suhde toislajisiin eläimiin uskonnollisena tai maailmankatsomuksellisena kysymyksenä. Online-tapahtumaa oli seuraamassa teologian maisteri Ville Niemelä.  Nimekkäitä pääpuhujia  Konferenssin avauspuhujana toimi folkloristi ja kreikan kielen väitöskirjatutkija Liisa Kaski Helsingin yliopistosta. Kaski on tutkinut sekä antiikin kirjallisuuden että itämerensuomalaisen runoperinteen välittämää eläinkuvaa. Hänen peruslähtökohtanaan on ihmisen biologinen eläimyys ja kiinnostuksenaan syyt … Jatka artikkeliin Eläintutkimuksen ja uskontotieteen päivät 2021

Kuntavaalit ja uskonto

Kuntavaalien seuraaminen uskontotieteilijän silmin on sekä tavattoman tylsää, että kohtuullisen mielenkiintoista. Tylsää siksi, että kuntavaaleissa harvoin esitetään juuri mitään uskontoon liittyvää; vielä vähemmän kuin muissa vaaleissa. Kiinnostavaa siksi, että myös uskonnon puute voi olla huomionarvoista, kirjoittaa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Äystö.  Eräs uskontososiologian suurista kysymyksistä on ollut ”uskonnollisen” ja ”maallisen” eli ei-uskonnollisen voimasuhteiden ja rajalinjojen selvittäminen. Sekularisaatio … Jatka artikkeliin Kuntavaalit ja uskonto

Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä

Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla. Ortodoksisessa kirkossa pääsiäistä nimitetään juhlien juhlaksi. Pääsiäiseen valmistaudutaan kuukausien ajan, ja sitä myös juhlitaan pitkään. Luonnehdinta ortodoksisesta kirkosta pääsiäisen kirkkona sopii hyvin pääsiäisen korostuneeseen merkitykseen ortodoksisessa perinteessä, kertoo apulaisprofessori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta.  Pääsiäinen on varhaiskristillinen juhlien juhla Kristillinen viikko- ja juhlakalenteri keskittyi varhaisessa kirkossa Kristuksen ylösnousemuksen ympärille. Joka viikko toistuva ylösnousemuksen muistaminen sai alkunsa … Jatka artikkeliin Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä

Engelin koodi seikkailee myytin lähteillä – tai raportti siitä, miten pakkasella pelataan ulkopeliä

Engelin koodi -kaupunkisuunnistuksen käsikirjoittaja ja kehittäjä, väitöskirjatutkija Heidi Rautalahti kertoo, miten peli syntyi ja mitä lopulta Tieteiden yönä oikein kävi. Tammikuun 14. Katsomukset osallistui kolmannen kerran Tieteiden yöhön omalla tapahtumallaan. Kokeileva tiedeviestintä, uudet ideat ja pelillisyys muodostivat tutun kärjen ohjelmanumeroa suunnitellessa. “Yön pimeydessä arkkitehti Engel piirsi karttaan arvoituksen. Mukulakivien läpi kulki polku, joka pohti myyttien … Jatka artikkeliin Engelin koodi seikkailee myytin lähteillä – tai raportti siitä, miten pakkasella pelataan ulkopeliä

Katsomusopetusta yhdessä vai erikseen?

Yksi koulujen katsomusopetuksesta käydyn keskustelun juonne on kysymys siitä, tulisiko oppilaille järjestää kaikille yhteistä katsomusopetusta. Kasvatustieteen tohtori Vesa Åhs kirjoittaa aiheesta oppilaiden kokemusten ja käsitysten pohjalta. ”Se on vähän niin kuin opettelisi kirjeistä... mutta silloin se pääjuttu ei ole vain miten ne kirjeet toimii, vaan myös se, mitä niihin oikeesti kirjoitetaan.” Kyseinen sitaatti on väitöskirjastani, … Jatka artikkeliin Katsomusopetusta yhdessä vai erikseen?

Uskonnollisten yhteisöjen luvattu maa

Suomea on usein kutsuttu yhdistysten luvatuksi maaksi, johtuen erilaisten yhdistysten ja järjestöjen suuresta määrästä. Tämä sanonta pitää paikkaansa myös uskontojen osalta kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Yhdyskuntien määrä kasvussa Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien määrä Suomessa jatkaa kasvuaan. Suunta on jatkunut samanlaisena koko 2000-luvun. Vuonna 2005 itsenäisiä rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia oli 61 ja vuoden 2019 lopussa … Jatka artikkeliin Uskonnollisten yhteisöjen luvattu maa

Nuoret muslimit tulkitsemassa uskontoaan

Taide ja populaarikulttuuri toimivat monille nuorille muslimeille identiteettityön välineinä, kirjoittaa islamilaisen teologian yliopistonlehtori Teemu Pauha. Jokainen ihminen tekee jonkinlaista uskonnon tulkintaa – muotoilee omaa elämänkatsomustaan käytettävissään olevien kulttuuristen ainesten avulla. Pohdimme omia arvojamme, elämämme merkitystä ja suhdettamme elämän rajallisuuteen monissa ihan arkisissakin tilanteissa. Tällaiset pohdinnat ovat kuitenkin erityisen yleisiä tietyissä elämänkaaren vaiheissa. Nuoruus on niin … Jatka artikkeliin Nuoret muslimit tulkitsemassa uskontoaan