Engelin koodi seikkailee myytin lähteillä – tai raportti siitä, miten pakkasella pelataan ulkopeliä

Engelin koodi -kaupunkisuunnistuksen käsikirjoittaja ja kehittäjä, väitöskirjatutkija Heidi Rautalahti kertoo, miten peli syntyi ja mitä lopulta Tieteiden yönä oikein kävi. Tammikuun 14. Katsomukset osallistui kolmannen kerran Tieteiden yöhön omalla tapahtumallaan. Kokeileva tiedeviestintä, uudet ideat ja pelillisyys muodostivat tutun kärjen ohjelmanumeroa suunnitellessa. “Yön pimeydessä arkkitehti Engel piirsi karttaan arvoituksen. Mukulakivien läpi kulki polku, joka pohti myyttien … Jatka artikkeliin Engelin koodi seikkailee myytin lähteillä – tai raportti siitä, miten pakkasella pelataan ulkopeliä

Katsomusopetusta yhdessä vai erikseen?

Yksi koulujen katsomusopetuksesta käydyn keskustelun juonne on kysymys siitä, tulisiko oppilaille järjestää kaikille yhteistä katsomusopetusta. Kasvatustieteen tohtori Vesa Åhs kirjoittaa aiheesta oppilaiden kokemusten ja käsitysten pohjalta. ”Se on vähän niin kuin opettelisi kirjeistä... mutta silloin se pääjuttu ei ole vain miten ne kirjeet toimii, vaan myös se, mitä niihin oikeesti kirjoitetaan.” Kyseinen sitaatti on väitöskirjastani, … Jatka artikkeliin Katsomusopetusta yhdessä vai erikseen?

Uskonnollisten yhteisöjen luvattu maa

Suomea on usein kutsuttu yhdistysten luvatuksi maaksi, johtuen erilaisten yhdistysten ja järjestöjen suuresta määrästä. Tämä sanonta pitää paikkaansa myös uskontojen osalta kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Yhdyskuntien määrä kasvussa Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien määrä Suomessa jatkaa kasvuaan. Suunta on jatkunut samanlaisena koko 2000-luvun. Vuonna 2005 itsenäisiä rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia oli 61 ja vuoden 2019 lopussa … Jatka artikkeliin Uskonnollisten yhteisöjen luvattu maa

Nuoret muslimit tulkitsemassa uskontoaan

Taide ja populaarikulttuuri toimivat monille nuorille muslimeille identiteettityön välineinä, kirjoittaa islamilaisen teologian yliopistonlehtori Teemu Pauha. Jokainen ihminen tekee jonkinlaista uskonnon tulkintaa – muotoilee omaa elämänkatsomustaan käytettävissään olevien kulttuuristen ainesten avulla. Pohdimme omia arvojamme, elämämme merkitystä ja suhdettamme elämän rajallisuuteen monissa ihan arkisissakin tilanteissa. Tällaiset pohdinnat ovat kuitenkin erityisen yleisiä tietyissä elämänkaaren vaiheissa. Nuoruus on niin … Jatka artikkeliin Nuoret muslimit tulkitsemassa uskontoaan

Kolme vuotta Katsomuksia

Vuosi 2020 oli koronapandemian vuoksi hyvin poikkeuksellinen. Katsomusten toiminta on kuitenkin jatkunut vilkkaana, ja se on tavoittanut yhä laajemman seuraajakunnan, kirjoittaa vuosikatsauksessaan Katsomusten perustaja ja vuoden 2021 alusta väistyvä päätoimittaja Tuula Sakaranaho. Uskontoja ja katsomuksia koskevan tiedon ja tiedottamisen määrä on viime vuosikymmeninä räjähdysmäisesti kasvanut, mutta tieto on pirstaleista, ja siksi sen tavoittaminen on hankalaa. … Jatka artikkeliin Kolme vuotta Katsomuksia

Lahjoja vai ei?

Joulun lähestyessä tiedotusvälineissä, somessa ja joissakin perheissä käydään jokavuotinen keskustelu lahjojen antamisesta. Mitä toivotaan ja annetaan, keitä kaikkia pitää muistaa ja millä tavalla, pitääkö lahjoittaa aineellista vai aineetonta, teknologiaa vai maailmanrauhaa? Esimerkiksi Helsingin Sanomissa pohdinnan aloitti Jaakko Lähteenmaa (27.11) kolumnilla ”Joululahjat eivät ole stressin arvoinen asia”. Tässä ei ole mitään uutta, toteaa dosentti Maijastina Kahlos … Jatka artikkeliin Lahjoja vai ei?

Monikatsomuksellisten koulujen juhlakulttuuri

Argumenta-hanke Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa järjesti viidennen tapahtumansa Tampere-talossa 19.11.2020. Korona-tilanteen takia ”Uskonnot(on) koulun arjessa ja juhlassa” -tapahtuma muutettiin yksipäiväiseksi hybriditapahtumaksi. Päivän lopuksi käydyn paneelikeskustelun annista kirjoittaa tapahtuman järjestäjä, yliopistonlehtori ja tutkijatohtori Inkeri Rissanen. Miten monikatsomuksellisten koulujen arkea ja juhlia pitäisi kehittää? Miten katsomusten välinen yhdenvertaisuus tällä hetkellä toteutuu kouluissa ja miten sitä voidaan edistää? Minkälaista … Jatka artikkeliin Monikatsomuksellisten koulujen juhlakulttuuri

Hiphop on tullut ryminällä suomalaiseen gospelmusiikkiin

Valtio-teoksessaan Platon esittää, että hallitsijan tulisi seurata tarkoin, mitä musiikkia valtakunnassa esitetään, koska muutokset musiikissa muuttavat lopulta koko valtakunnan perustaa. 2000-luvulla hiphop on noussut musiikkimaailman suureksi muutosvoimaksi. Miten hiphop muuttaa suomalaista gospelmusiikkia ja kristinuskoa, kysyy Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tuomas Järvenpää. Kristityllä populaarimusiikilla on jo 1970-luvulta lähtien ollut Suomen uskonnollisessa kentässä merkittävä rooli. Esimerkiksi jazzia, rockia, … Jatka artikkeliin Hiphop on tullut ryminällä suomalaiseen gospelmusiikkiin

Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla

Syyskuussa 2020 alkanut Suomen Akatemian rahoittama projekti “The Religious Legitimation of Politics and the Political Legitimation of Religion in Finland”, eli kotoisasti LegitRel, tarkastelee uskonnon ja parlamentaarisen politiikan yhteyksiä 2000-luvun Suomessa. Aiheen ja lähestymistavan valintaan vaikuttivat paitsi tutkimusryhmän omat intressit myös havainto uskonnon ja politiikan tutkimuksen, jos ei sokeista, niin ainakin likinäköisistä pisteistä. Hanketta esittelee … Jatka artikkeliin Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla

Onko hyödyllistä olla ”uskonto” – myös pandemian aikaan?

Kysymys siitä, onko hyödyllistä olla uskonto, nousee esiin aika ajoin. Näin on käynyt myös pandemian aikana, kirjoittaa uskontotieteen dosentti, yliopistonlehtori Teemu Taira. Suomessa luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on laissa määritelty erityisasema. Muilla yhteisöillä on mahdollisuus hakea rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan statusta. Sen saamisessa on muutamia tunnustettuja etuja. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat voivat saada vihkimisoikeuden. Ne voivat tulla … Jatka artikkeliin Onko hyödyllistä olla ”uskonto” – myös pandemian aikaan?