Mitä uskonnontutkija tekee puutarhassa?

Lori G. Beamanin, Ryan T. Cragunin ja Douglas Ezzyn toimittamassa kirjassa Unearthing Lifestances (De Gruyter) kansainvälinen joukko uskonnontutkijoita haastatteli yli 130 ihmistä liki 50 eri yhteisöpuutarhasta kahdeksasta eri maasta: Argentiinasta, Australiasta, Brasiliasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta, Norjasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. Tutkimuksen perusteella erilaisista uskonnollisista ja uskonnottomista lähtökohdista maailmaa tarkastelevat ihmiset jakavat hyvin samanlaisia näkökulmia liittyen ihmisen ja … Jatka artikkeliin Mitä uskonnontutkija tekee puutarhassa?

Uskonnollinen ympäristöaktivismi rituaalisena toimintana

Uskonnolliset yhteisöt joutuvat jatkuvasti reagoimaan muuttuviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Ajankohtaiset ongelmat, kuten ympäristöongelmat, sisältävät eettisiä ja maailmankatsomuksellisia kysymyksiä, joihin uskonnot ovat perinteisesti tarjonneet vastauksia. Uskonnolliset yhteisöt ovatkin viime vuosikymmeninä tuottaneet runsaasti monenlaista ekoteologista kirjallisuutta ja toteuttaneet toimintaa, joka on usein näyttäytynyt rituaalisessa muodossa, kirjoittaa uskontotieteen vanhempi yliopistonlehtori Heikki Pesonen. Niin sanotut suuret maailmanuskonnot, kuten islam, kristinusko … Jatka artikkeliin Uskonnollinen ympäristöaktivismi rituaalisena toimintana

Psykologian anti uskonnon tutkimukselle

Oltiinpa jumalan olemassaolosta muuten mitä mieltä tahansa, on yksi paikka, jossa hän on varmasti olemassa: uskovien ihmisten mielikuvissa. Ihmismielen yleiset toimintaperiaatteet heijastuvat monin tavoin uskomuksiimme, kokemuksiimme ja käyttäytymiseemme, ja psykologialla onkin paljon sanottavaa myös uskonnollisuudesta. Uskontotieteilijät Teemu Pauha ja Roosa Haimila ovat toimittaneet kokoomateoksen uskontopsykologisesta tutkimuksesta Suomessa. Tässä kirjoituksessa he avaavat erityisesti jumalakäsityksen taustalla olevia … Jatka artikkeliin Psykologian anti uskonnon tutkimukselle

Myyttisen karhun kintereillä

Pohjoisten kansojen pyyntikulttuureissa karhulla oli monin tavoin keskeinen asema. Metsän valtiaan ympärille kietoutui valtaisa määrä uskomuksia, rituaaleja ja myyttejä, jotka juontavat juurensa kaukaa kivikaudelta. Osa niistä muistuttaa suuresti toisiaan, mutta vuosituhansien kuluessa perinteet rikastuivat ja köyhtyivät, omille poluilleen erkaantuen. Ne kuvastavat karun kauniilla tavalla karhun paikkaa ihmisen elinympäristössä ja ennen kaikkea mielenmaisemassa. Pohjoisten kansojen karhumytologiasta … Jatka artikkeliin Myyttisen karhun kintereillä

Herra armahda? Herruuden käsitteen eläinteologisen kritiikin mahdollisuuksista

Kristinuskon suhde eläimiin on viime aikoina ollut alati laajemman keskustelun aihe. Perinteisiltä tuntuvat käsitykset ihmisestä luomakunnan kruununa eivät vastaa useiden kristittyjen luontosuhteista nouseviin kysymyksiin. Erityisesti ajatukset siitä, että ihmisellä tulisi olla oikeus käyttää eläimiä hyväkseen haluamillaan tavoilla vaikuttaa moraalisesti kyseenalaiselta. Populaarissa kristinuskossa esiintyviä kertomuksia ihmisten vallasta luontoon ja eläimiin voidaan kyseenalaistaa tarkastelemalla G. W. F. … Jatka artikkeliin Herra armahda? Herruuden käsitteen eläinteologisen kritiikin mahdollisuuksista

Uskontolukutaitoa lisää yhteiskuntaan

Uskonnot ovat suomalaisessakin yhteiskunnassa alati läsnä monin eri tavoin. Kyky uskonnollisten ja hengellisten teemojen ymmärtämiseen on kuitenkin vajavaista, olipa kyse kansalaiskeskusteluista, politiikasta, työelämästä tai tutkimuksesta, kirjoittaa uskontojen ja kulttuurien politiikan professori Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. Asiaa pohditaan keväällä ilmestyneessä kirjassa Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansainvälisesti verrattuna suomalainen uskonnollinen kenttä on pysynyt pitkään suhteellisen homogeenisenä. Viimeisten vuosikymmenien … Jatka artikkeliin Uskontolukutaitoa lisää yhteiskuntaan

Egotrippi ilman egoa? Nuoret aikuiset ja buddhalaisuus Suomessa

Buddhalaisuus on Suomessa tänä päivänä suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin. Yksi merkittävä buddhalaisuutta harjoittavien ryhmä ovat 20–40-vuotiaat suomalaistaustaiset. Vaikka nämä y- ja z-sukupolviin kuuluvat nuoret aikuiset ovat kasvaneet yksilöllisiin valintoihin kannustavassa, monien vaihtoehtojen ja totuuksien maailmassa, heidän buddhalaisuutensa myös haastaa ajalle ominaista individualistista henkisyyttä, kirjoittaa akatemiatutkija Mitra Härkönen Helsingin yliopistosta. Kasvava ilmiö Buddhalaiseksi identifioituvien ja/tai sitä … Jatka artikkeliin Egotrippi ilman egoa? Nuoret aikuiset ja buddhalaisuus Suomessa

Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kristilliset kirkot muotoutuvat suhteessa kolonialismiin ja shamanismiin

Kristinusko tuotiin Etelä-Amerikkaan jo yli 500 vuotta sitten. Pitkän aikaa kristinusko oli lähetyssaarnaajien ja lähetystyöntekijöiden määrittelemää ja johtamaa. Vasta viimeisen puolen vuosisadan aikana maanosan alankoalueilla alkuperäiskansat ovat alkaneet perustaa omia kirkkojaan ja itse määritellä sitä, mikä kristillisyydessä heille on keskeistä. Kolonialismin perintö on edelleen kuitenkin selvästi läsnä näissä määrittelyn prosesseissa, kirjoittaa Turun yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori … Jatka artikkeliin Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kristilliset kirkot muotoutuvat suhteessa kolonialismiin ja shamanismiin