Suomen avioliittolaki on ollut sukupuolineutraali vuodesta 2017, mutta evankelis-luterilaisen kirkon perinteisen avioliittokäsityksen ympärillä kiistellään edelleen. Mistä oikein väännetään ja miksi sopua ei synny? Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Taina Järvenpää etsii vastauksia sosiaalisen median tunteikkaista keskusteluista. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on pitäytynyt käsityksessä avioliitosta vain miehen ja naisen välisenä, ja ratkaisu kuohuttaa niin kirkon sisällä kuin sen ulkopuolella. … Jatka artikkeliin Onko avioliittokeskustelussa tilaa tunteille?
Kategoria: Puheenvuorot
Millainen olisi laadukas yhteinen katsomusaine?
Tarpeesta kehittää yhteinen katsomusaine on keskusteltu Suomessa jo vuosikymmeniä. On perusteltu, miksi uusi katsomusaine tarvitaan, mutta toisaalta yhteistä ainetta on myös vastustettu. Jos ei puhuta siitä, millaisia tavoitteita, sisältöjä ja rakenteita yhteisellä katsomusaineella tulisi olla, voi kuitenkin käydä niin, että keskustelijoilla on mielessään erilaiset uudet oppiaineet. Uskonnon ja historian didaktiikan yliopistonlehtori Anuleena Kimanen hahmottelee, millaisia … Jatka artikkeliin Millainen olisi laadukas yhteinen katsomusaine?
Etiikkaa, filosofointia ja katsomuksia
Vaikka yhteistä katsomusainetta kannatetaan, mielikuvat sen luonteesta ovat keskenään hyvin erilaisia. Siten kannanotot eivät kerro mitään, ellei päästä pintaa syvemmälle. Keskustelu on ajankohtaista, sillä katsomusopetuksesta selvityksen tehneet Eero Salmenkivi ja Vesa Åhs ovat saaneet uuden toimeksiannon selvittää vaihtoehtoja yhteiselle oppiaineelle. Yliopistotutkija Tuukka Tomperi Tampereen yliopistosta avaa kirjoituksessa näkemystään aiheesta. Kasvatuksen ja koulutuksen tutkijan näkökulmasta katsomusainekeskustelu … Jatka artikkeliin Etiikkaa, filosofointia ja katsomuksia
Yhteinen katsomusaine johdattaa uskontoihin katsomusdialogin hengessä
Linjakas tapa siirtyä yhteiseen katsomusaineeseen on tuoda kaikki katsomusaineiden opiskelijat yhteen luokkahuoneeseen yhteisen opetussuunnitelman puitteissa niin että nykymallin keskeiset periaatteet säilyvät. Uusi opetussuunnitelma ja siihen liittyvät käytännöt vaativat pedagogista ja hallinnollista työtä, mutta tuloksena syntyy dialogihenkinen oppiaine, jonka avulla opitaan ihmiskunnan viisausperinteistä, kirjoittaa Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtava asiantuntija, dosentti Jyri Komulainen. Koulun katsomusaineiden opetus … Jatka artikkeliin Yhteinen katsomusaine johdattaa uskontoihin katsomusdialogin hengessä
Yhteisen katsomusaineen sisällöstä
Yhteinen katsomusaine tähtää katsomusopetuksen lähtökohtien ja sisältöjen uudelleenmäärittämiseen. Tavoitteena on kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen, kirjoittavat uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtori Lauri Mäenalanen ja Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi. Opetusministeri Adlercreutzin kannanotto katsomusopetuksen uudistamiseen on herättänyt paljon keskustelua. Ministeri ilmoitti selvittävänsä edellytyksiä siirtyä nykyisestä oman uskonnon opetuksesta yhteiseen katsomusaineeseen. Keskustelunavaus ei ollut uusi, koska keskustelua katsomusopetuksen … Jatka artikkeliin Yhteisen katsomusaineen sisällöstä
Keskustelua katsomusopetuksesta
Katsomukset julkaisee viikoilla 41–44 neljän kirjoituksen sarjan, jonka teksteissä kirjoittajat kertovat näkökulmiaan siitä, miten koulujen mahdollinen yhteinen katsomusopetus tulisi järjestää. Kirjoitukset edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä, eikä Katsomukset ota kantaa minkään tietyn katsomusopetusmallin puolesta. Sarjan tekstit (linkit päivittyvät sarjan ilmestyttyä, tekstit ilmestyvät viikon välein järjestyksessä tämän julkaisun jälkeen): Lauri Mäenalanen ja Arto Kallioniemi: Yhteisen katsomusaineen sisällöstä (Viikko … Jatka artikkeliin Keskustelua katsomusopetuksesta
Kansallinen historia ja uskontojen unohdettu ylirajaisuus
Suomen historiaa on tapana katsoa suomalaisen ja suomenkielisen kansakunnan synnyn näkökulmasta, jossa eriytyvät Ruotsin ja Venäjän vallan sekä itsenäisyyden aika. Maan uskontohistoria jakautuu esihistorialliseen ja ei-kristilliseen, katoliseen ja uskonpuhdistuksen jälkeiseen jaksoon. Päähuomio on valtakirkon toiminnassa ja muiden yhteisöjen vaiheet ovat vähäisessä roolissa. Kansainvälistä muuttoliikettä ei ole osattu kirjoittaa osaksi kansallista tarinaa. Miltä Suomen historia näyttäisi, … Jatka artikkeliin Kansallinen historia ja uskontojen unohdettu ylirajaisuus
Sinun, minun, kenen? Uskonto ja omiminen
Viime aikoina on ollut vaikea välttää kulttuuriseen omimiseen liittyviä uutisia. Taiteilijoita syytetään alkuperäiskansojen perinteiden omimisesta työssään, ja vähemmistöryhmien kuvaamiseen ja edustamiseen liittyvät kysymykset nousevat pintaan niin esteettisten kuin aatteellistenkin ilmaisujen kautta. Kulttuuri-instituutiot, kuten museot ja teatterit, haastetaan pohtimaan kenen äänellä ja kasvoilla tarinoita kerrotaan ja kenellä on oikeus omistaa esineitä. Mutta tapahtuuko omimista uskontojenkin piirissä, … Jatka artikkeliin Sinun, minun, kenen? Uskonto ja omiminen
Mellan generalister och specialister – vad ska grundundervisningen i religionsvetenskap fokusera på?
Hur långt in i forskningsprojektens och specialisternas kunskap ska grundundervisningen i religionsvetenskap föras och vågar man ens nämna empiriska basfakta när studenterna kan googla fram den senaste statistiken snabbare än en själv? Det här är några av de frågor Jan Svanberg, lektor i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, ställer sig i det här blogginlägget. De religionsvetare … Jatka artikkeliin Mellan generalister och specialister – vad ska grundundervisningen i religionsvetenskap fokusera på?
Elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille on hyvin perusteltua
Elämänkatsomustiedon (ET) opiskelun avaaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi peruskoulussa ja lukiossa voidaan nähdä luontevana kehitysaskeleena nyky-Suomessa. Sille on myös vahvat oikeudelliset perusteet liittyen yhdenvertaisuuteen ja lapsen oikeuksiin. Mielipidetiedustelujen mukaan valinnan mahdollisuus saa kansalaisten hyväksynnän periaatteessa. Miten se realisoituu vireillä olevan kansalaisaloitteen allekirjoituksissa, jää nähtäväksi, kirjoittaa yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen Esa Ylikoski. Historiallisesti tämä vuonna 1985 alkanut, … Jatka artikkeliin Elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille on hyvin perusteltua