Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?

Osallisuus on kuulumista, toimijuutta ja merkityksellisyyttä. Viime vuosina sen edistäminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi niin sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa kuin uskonnollisten yhteisöjen arjessakin. Mutta miten osallisuus näyttäytyy kristillisessä ruoka-avussa niiden ihmisten näkökulmasta, jotka kärsivät kasautuneesta huono-osaisuudesta? Tätä kysymystä on tutkinut teologian tohtori Rosa Huotari kaupunkiteologian väitöskirjassa, jossa havainnoitiin kristillistaustaista ruoka-apua kolmessa eri kaupungissa vuosien 2020-2021 aikana. … Jatka artikkeliin Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?

Francis Baconin New Atlantis: utopia ja varhaismoderni maailma

Englantilaista filosofia, Francis Baconia (1561–1626) pidetään yhtenä modernin luonnontieteen — erityisesti empirismin — isänä. Valistusajan vaikutuksesta hänen ajateltiin olleen pitkään sekulaari ja moderni filosofi. Nykyajan tutkijoita hänen luonnonfilosofiansa uskonnollisuus, sukupuolisuus ja esoteerisuus kiinnostavat yhä enemmän. Suomessa näitä teemoja on käsitellyt Reeta Frosti uskontotieteen väitöskirjassaan Baconin New Atlantis -teoksesta. Väitöskirjassani (2025) tulkitsen Baconin New Atlantiksen (1627) … Jatka artikkeliin Francis Baconin New Atlantis: utopia ja varhaismoderni maailma

Tarinat noidista kantavat mukanaan yhteisön arvoja 

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kerrottiin ja huhuttiin paikallisista noidista ja tietäjistä, joiden luokse saavuttiin pitkienkin matkojen päästä parannusta varten ja joita pelättiin naapurustossa. Suomenkielisiä tietäjiä on tutkittu useita vuosikymmeniä, mutta ruotsinkielisistä rituaalispesialisteista ei ole aiemmin tehty kattavaa tutkimusta. Millaisia toiseuttavia tarinoita tietäjä- ja noitamaineisista henkilöistä kerrottiin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun puoliväliin? … Jatka artikkeliin Tarinat noidista kantavat mukanaan yhteisön arvoja