Mannerheim ja kansallisen kiistanalaisuus

Filosofian tohtori, uskontotieteilijä Jere Kyyrön väitöskirja ”Mannerheim ja muuttuvat tulkinnat. Mediatisoitunut kansalaisuskonto 2000–2010-lukujen kulttuurikiistoissa” tarkastettiin Turun yliopistossa helmikuussa 2019. Seuraavassa tekstissä hän kuvaa kolmea Mannerheimiin liittyvää kulttuuriprojektia ja niissä esiintyneitä määrittelykamppailuita.   Kansalaisuskonto, suomalaisuus ja Mannerheim 2000-luvun alusta 2010-luvun puolivälin tienoille asti marsalkka Mannerheim esiintyi useiden kulttuurikiistojen kohteena. Kiistojen kohteina olleissa kulttuurituotteissa esitettiin uusia tulkintoja, … Jatka artikkeliin Mannerheim ja kansallisen kiistanalaisuus

Esoteriaa ja mystiikkaa helteisessä Turussa

Donner-instituutti järjesti yhteistyössä Uuden etsijät -tutkimushankkeen kanssa 5.–7.6.2019 symposiumin otsikolla Approaching Esotericism and Mysticisim. Turun yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori, dosentti Tiina Mahlamäki, kuvaa tekstissään tätä tapahtumaa, joka oli osallistujamäärältään Donner-instituutin historian suurimpia. Symposiumin pääpuhujiksi oli kutsuttu kiinnostavia ja asiantuntevia tutkijoita. Professori Olav Hammer Odensen yliopistosta aloitti symposiumin pohtimalla otsikon käsitteitä – esoteriaa ja mystiikkaa – ja … Jatka artikkeliin Esoteriaa ja mystiikkaa helteisessä Turussa

Big dataa uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymisestä

Ihmisen uskonnollisuutta voi tutkia vaikkapa hänen Facebook-päivitystensä kautta. Tässä uudelleenjulkaisussa uskontopsykologi, filosofian tohtori Teemu Pauha esittelee tutkimusartikkelia, jossa on tutkittu big datan avulla uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymistä. Teksti on julkaistu alunperin Teemun Uskontopsykologia.fi-blogissa 22.9.2018. Uudelleenjulkaisu, ja tekstin hienoinen muokkaus kirjoittajan luvalla. Big data ja digitaaliset ihmistieteet (digital humanities) ovat tämän hetken akateemisia hittitermejä. Usko algoritmien … Jatka artikkeliin Big dataa uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymisestä

Pietarilaisen pakanayhteisön kielletyt puheenaiheet

Venäläinen pakanuus, rodnoverije, on alun perin politisoitunut liike, jossa on kuitenkin vuosien saatossa alkanut näkyä entistä enemmän vaihtoehtoinen hengellisyys. Lisääntynyt epäpoliittisuus, tai ainakin pyrkimys esiintyä sellaisena, kertoo muutoksesta sekä venäläisessä yhteiskunnassa että rodnoverije-liikkeessä, kirjoittaa Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija, uskontotieteen dosentti Kaarina Aitamurto. Kun venäläinen slaavilainen pakanuus – rodnoverije – alkoi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen saada julkista näkyvyyttä, … Jatka artikkeliin Pietarilaisen pakanayhteisön kielletyt puheenaiheet

“Minhag Finland” – Suomen juutalaista yhteisöä kartoittava tutkimusprojekti

Åbo Akademin Polin-instituutissa on vastikään alkanut projekti, joka ensimmäistä kertaa tutkii Suomen juutalaista yhteisöä monitieteisestä näkökulmasta, kertovat dosentti Simo Muir ja yliopistonlehtori Riikka Tuori. Projektin nimessä oleva heprean kielen sana minhag merkitsee ‘juutalaista tapaa’: Minhag Finland viittaa juuri Suomen juutalaisen yhteisön erityispiirteisiin, joista projektin tutkijat ovat eri näkökulmista kiinnostuneet. Keitä Suomen juutalaiset ovat? Suomen juutalaiset … Jatka artikkeliin “Minhag Finland” – Suomen juutalaista yhteisöä kartoittava tutkimusprojekti

Populaarikulttuurin vanhoillislestadiolaisuus

Uskonnonharjoittaminen on etääntynyt monien suomalaisten arkikokemuksesta, minkä seurauksena populaarikulttuurin rooli mielikuvien tuottajana kasvaa. Populaarikulttuuri muodostaa areenan, jossa käsitykset ja ymmärrys uskonnoista muokkaantuvat, ja jonka kautta myös kohdataan uskonnollisten ryhmien ja liikkeiden edustajia. Sitä, millä tavoin vanhoillislestadiolaisuus esitetään populaarikulttuurissa, pohtii Lapin yliopiston yliopistonlehtori Sandra Wallenius-Korkalo. Suomen suurin kirkollinen herätysliike, vanhoillislestadiolaisuus, on murroksessa. Viimeisen vuosikymmenen aikana liike … Jatka artikkeliin Populaarikulttuurin vanhoillislestadiolaisuus

Älgens betydelse i norr: om att studera förhistorisk religion

Att studera förhistorisk religion, det vill säga religiösa föreställningar som fanns innan uppkomsten av skriftliga källor, innebär i första hand att studera arkeologiska fynd och hällkonst. Hällkonstens motiv och upplägg ger oss förståelse om vad våra förfäder ansåg viktigt och värt att avbilda, skriver Ville Mantere, doktorand i arkeologi vid Åbo universitet. Gravfynd avslöjar hur … Jatka artikkeliin Älgens betydelse i norr: om att studera förhistorisk religion