Vuonna 2020 Suomeen levinnyt covid-19-pandemia loi tilanteen, jossa uskonnolliset yhteisöt joutuivat omaksumaan digitaalisia ratkaisuja huomattavasti laajemmin ja nopeammassa mittakaavassa kuin koskaan aikaisemmin. Suomen evankelis-luterilainen kirkko alkoi pandemiatilanteessa hyödyntää verkkoalustoja ja digitaalisia välineitä aiempaa enemmän paitsi perinteisten tilaisuuksien ja rituaalien ylläpitämisessä myös niiden uudelleenmuotoilussa sekä aivan uusien rituaalisten käytäntöjen kehittämisessä. ReCoVirA-projektin tutkija Katriina Hulkkonen kirjoittaa yhdenlaisesta … Jatka artikkeliin Covid-19-pandemia ja rituaalinen uudistaminen evankelis-luterilaisessa seurakunnassa
Onko avioliittokeskustelussa tilaa tunteille?
Suomen avioliittolaki on ollut sukupuolineutraali vuodesta 2017, mutta evankelis-luterilaisen kirkon perinteisen avioliittokäsityksen ympärillä kiistellään edelleen. Mistä oikein väännetään ja miksi sopua ei synny? Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Taina Järvenpää etsii vastauksia sosiaalisen median tunteikkaista keskusteluista. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on pitäytynyt käsityksessä avioliitosta vain miehen ja naisen välisenä, ja ratkaisu kuohuttaa niin kirkon sisällä kuin sen ulkopuolella. … Jatka artikkeliin Onko avioliittokeskustelussa tilaa tunteille?
Varför vände sig finska högt utbildade rebeller till Satan i början av 1900-talet?
Lucifer och Satan har under olika tider använts som en symbol för uppror och protest inom såväl kultur som politik. Sofia Silvén, doktorand i folkloristik vid Åbo universitet, ser närmare på fenomenet i finsk kulturhistoria. Med fokus på skriftställare Aarni Koutas retoriska satanism förklarar Silvén med vilka kulturella och ideologiska strömningar ämnet kan sammanlänkas. Att … Jatka artikkeliin Varför vände sig finska högt utbildade rebeller till Satan i början av 1900-talet?
Millainen olisi laadukas yhteinen katsomusaine?
Tarpeesta kehittää yhteinen katsomusaine on keskusteltu Suomessa jo vuosikymmeniä. On perusteltu, miksi uusi katsomusaine tarvitaan, mutta toisaalta yhteistä ainetta on myös vastustettu. Jos ei puhuta siitä, millaisia tavoitteita, sisältöjä ja rakenteita yhteisellä katsomusaineella tulisi olla, voi kuitenkin käydä niin, että keskustelijoilla on mielessään erilaiset uudet oppiaineet. Uskonnon ja historian didaktiikan yliopistonlehtori Anuleena Kimanen hahmottelee, millaisia … Jatka artikkeliin Millainen olisi laadukas yhteinen katsomusaine?
Etiikkaa, filosofointia ja katsomuksia
Vaikka yhteistä katsomusainetta kannatetaan, mielikuvat sen luonteesta ovat keskenään hyvin erilaisia. Siten kannanotot eivät kerro mitään, ellei päästä pintaa syvemmälle. Keskustelu on ajankohtaista, sillä katsomusopetuksesta selvityksen tehneet Eero Salmenkivi ja Vesa Åhs ovat saaneet uuden toimeksiannon selvittää vaihtoehtoja yhteiselle oppiaineelle. Yliopistotutkija Tuukka Tomperi Tampereen yliopistosta avaa kirjoituksessa näkemystään aiheesta. Kasvatuksen ja koulutuksen tutkijan näkökulmasta katsomusainekeskustelu … Jatka artikkeliin Etiikkaa, filosofointia ja katsomuksia
Yhteinen katsomusaine johdattaa uskontoihin katsomusdialogin hengessä
Linjakas tapa siirtyä yhteiseen katsomusaineeseen on tuoda kaikki katsomusaineiden opiskelijat yhteen luokkahuoneeseen yhteisen opetussuunnitelman puitteissa niin että nykymallin keskeiset periaatteet säilyvät. Uusi opetussuunnitelma ja siihen liittyvät käytännöt vaativat pedagogista ja hallinnollista työtä, mutta tuloksena syntyy dialogihenkinen oppiaine, jonka avulla opitaan ihmiskunnan viisausperinteistä, kirjoittaa Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtava asiantuntija, dosentti Jyri Komulainen. Koulun katsomusaineiden opetus … Jatka artikkeliin Yhteinen katsomusaine johdattaa uskontoihin katsomusdialogin hengessä
Yhteisen katsomusaineen sisällöstä
Yhteinen katsomusaine tähtää katsomusopetuksen lähtökohtien ja sisältöjen uudelleenmäärittämiseen. Tavoitteena on kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen, kirjoittavat uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtori Lauri Mäenalanen ja Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi. Opetusministeri Adlercreutzin kannanotto katsomusopetuksen uudistamiseen on herättänyt paljon keskustelua. Ministeri ilmoitti selvittävänsä edellytyksiä siirtyä nykyisestä oman uskonnon opetuksesta yhteiseen katsomusaineeseen. Keskustelunavaus ei ollut uusi, koska keskustelua katsomusopetuksen … Jatka artikkeliin Yhteisen katsomusaineen sisällöstä
Keskustelua katsomusopetuksesta
Katsomukset julkaisee viikoilla 41–44 neljän kirjoituksen sarjan, jonka teksteissä kirjoittajat kertovat näkökulmiaan siitä, miten koulujen mahdollinen yhteinen katsomusopetus tulisi järjestää. Kirjoitukset edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä, eikä Katsomukset ota kantaa minkään tietyn katsomusopetusmallin puolesta. Sarjan tekstit (linkit päivittyvät sarjan ilmestyttyä, tekstit ilmestyvät viikon välein järjestyksessä tämän julkaisun jälkeen): Lauri Mäenalanen ja Arto Kallioniemi: Yhteisen katsomusaineen sisällöstä (Viikko … Jatka artikkeliin Keskustelua katsomusopetuksesta
Livet är meningen med livet: Andlighet inom den transhumanistiska scenen
Transhumanism handlar om att överskrida vad det innebär att vara en biologisk människa, men den är inget enhetligt fenomen och forskningen kring rörelsen är bred. Niklas Barholm, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, tar i sin forskning fasta på andlighet i rörelsen och försöker med hjälp av begreppet scen ge en klarare bild av transhumanismen. … Jatka artikkeliin Livet är meningen med livet: Andlighet inom den transhumanistiska scenen
Uskomushoidot: Vaihtoehtona vai viimeisenä toivona?
Vaihtoehtohoitoihin suhtaudutaan usein joko epäillen tai viimeisenä oljenkortena, johon tartutaan, kun länsimainen lääketiede tuntuu pettävän. Mutta mitä oikeastaan tarkoitamme sillä, kun puhumme vaihtoehtohoidosta, ja miksi niihin ylipäätään käännytään? Åbo Akademin väitöskirjatutkija Taika Nummi pohtii näitä asioita tässä kirjoituksessa. Mitä vaihtoehtohoidolla tarkoitetaan? Vaihtoehtohoidot, joita kutsutaan myös uskomushoidoiksi, tarkoittavat yksinkertaisimmillaan kaikkea länsimaalaisen lääketieteen ulkopuolista hoitoa, jonka vaikutuksista ei ole … Jatka artikkeliin Uskomushoidot: Vaihtoehtona vai viimeisenä toivona?