Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla

Syyskuussa 2020 alkanut Suomen Akatemian rahoittama projekti “The Religious Legitimation of Politics and the Political Legitimation of Religion in Finland”, eli kotoisasti LegitRel, tarkastelee uskonnon ja parlamentaarisen politiikan yhteyksiä 2000-luvun Suomessa. Aiheen ja lähestymistavan valintaan vaikuttivat paitsi tutkimusryhmän omat intressit myös havainto uskonnon ja politiikan tutkimuksen, jos ei sokeista, niin ainakin likinäköisistä pisteistä. Hanketta esittelee … Jatka artikkeliin Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla

Onko hyödyllistä olla ”uskonto” – myös pandemian aikaan?

Kysymys siitä, onko hyödyllistä olla uskonto, nousee esiin aika ajoin. Näin on käynyt myös pandemian aikana, kirjoittaa uskontotieteen dosentti, yliopistonlehtori Teemu Taira. Suomessa luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on laissa määritelty erityisasema. Muilla yhteisöillä on mahdollisuus hakea rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan statusta. Sen saamisessa on muutamia tunnustettuja etuja. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat voivat saada vihkimisoikeuden. Ne voivat tulla … Jatka artikkeliin Onko hyödyllistä olla ”uskonto” – myös pandemian aikaan?

Att främja och sätta gränser för religion med lagens hjälp

Trots att någon kanske tror det, så ger ett människorättsligt perspektiv på relationer mellan religion och stat inte entydiga svar på alla krångliga frågor. Rättigheterna som ofta är allmänt formulerade i internationella fördragstexter måste konkretiseras och olika perspektiv och aspekter i praktiken vägas mot varandra, skriver Pamela Slotte, professor i religion och rätt vid Åbo … Jatka artikkeliin Att främja och sätta gränser för religion med lagens hjälp

Ihmisoikeudet mielenterveyspolitiikassa

Eriävät arvot ja tavoitteet vaikeuttavat mielenterveyspotilaiden ihmisoikeuksien toteutumista kirjoittaa mielenterveyspolitiikasta tammikuussa 2020 väitellyt sosiaalieetikko, teologian tohtori Karoliina Ahonen. Hyvinvointivaltio ihmisoikeuksien turvaajana Teologiassa on pitkät perinteet moraalifilosofisten kysymysten tarkastelussa. Teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian lisäksi myös yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja hyvän elämän edellytyksiä tarkasteleva sosiaalietiikka on ollut teologisen tiedekunnan oppiaineena jo 1970-luvulta alkaen. Sosiaalietiikka on osa moraalifilosofian perinnettä, … Jatka artikkeliin Ihmisoikeudet mielenterveyspolitiikassa

Turvapaikanhaku uskonnon perusteella

Turvapaikanhaku uskonnon perusteella on oletettua monimuotoisempi ilmiö, kirjoittaa aiheeseen perehtynyt uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen Helsingin yliopistosta. Keitä uskonsa vuoksi vainotut ovat? Turvapaikanhakijoista käydystä julkisesta keskustelusta saa helposti kuvan, jossa Suomesta hakee turvaa lähinnä perheettömiä nuoria miehiä Irakista ja Afganistanista. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus; Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastojen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana yleisimpiä turvapaikanhakijoiden … Jatka artikkeliin Turvapaikanhaku uskonnon perusteella

Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2020

Syyskuussa 2020 vietettiin järjestyksessä ensimmäisiä teologian ja uskonnontutkimuksen päiviä. Alun perin konferenssi oli kaavailtu jo edeltävälle keväälle, mutta koronapandemia pakotti muuttamaan suunnitelmaa. Etäyhteyden päästä tapahtumasta raportoi teologian maisteri Ville Niemelä. Teemana uskonto ja yhteiskunnan haasteet Teologian ja uskonnontutkimuksen päivien (10.–11.9.2020) kokoavana teemana oli uskonto ja yhteiskunnan haasteet. Avauspuheessaan järjestelytoimikunnan puheenjohtaja professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta … Jatka artikkeliin Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2020

Hindunationalismi pyrkii tekemään Intiasta hindulaisen

Hindulaisuus on rauhan uskonto, jonka keskeinen eettinen periaate on väkivallattomuus. Väärin. Tai ainakin vakavasti yksipuolinen väite, minkä toteamiseksi riittää, että seuraa uutisia äärihindujen väkivallanteoista tämän päivän Intiassa. Hindunationalismi haastaa länsimaissa vallitsevat mielikuvat hindulaisuudesta ja liittää Intian osaksi laajempaa fundamentalismien ja nationalismien nousua kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Jyri Komulainen puheenvuorossaan. Maailmanuskontoja kuvataan usein stereotypioiden kautta. … Jatka artikkeliin Hindunationalismi pyrkii tekemään Intiasta hindulaisen

Erotiska möten mellan människa och naturväsen: Nya perspektiv på finlandssvenska folksägner

I de nordiska länderna har man forskat i folksägner under hela 1900-talet, men det stora sägenmaterial som finns i våra arkiv har fortfarande mycket kvar att ge. I synnerhet det erotiska materialet har förbisetts i finlandssvenska forskningssammanhang, skriver Catarina Harjunen som nyligen disputerat i folkloristik vid Åbo Akademi. Betydelser av genus och sexualitet i folksägner I … Jatka artikkeliin Erotiska möten mellan människa och naturväsen: Nya perspektiv på finlandssvenska folksägner

Katolista monikulttuurisuutta (nykypäivän) Suomessa

Maahanmuutto on muokannut viime vuosikymmeninä voimakkaasti Suomen kristillistä kenttää. Muutos on koskettanut muiden kristillisten yhteisöjen ohella myös katolista kirkkoa. Toisaalta monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat historiallisestikin tyypillisiä piirteitä katoliselle kirkolle Suomessa, kirjoittaa Turun yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Kaisa Piironen. Katolisen kirkon jäsenmäärä on viime vuosikymmeninä yli kaksinkertaistunut ja kielten ja kulttuurien kirjo moninaistunut. Rekisteröityneitä katolilaisia on Suomessa … Jatka artikkeliin Katolista monikulttuurisuutta (nykypäivän) Suomessa

Henki-ilmestyksiä, skandaaleja ja lohtua

Uuden etsijät -tutkimushankkeessa tarkastellaan suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaa 1800-luvulta 1940-luvulle. Hankkeen tutkija, Turun yliopiston professori Marjo Kaartinen kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Spiritistinen istunto Suomessa vierailleesta kuuluisasta meediosta Madame d’Espérancesta, jonka Helsingin-istunnot nostattivat valtavan lehtijupakan. Kun spiritualismi lumosi, kiehtoi ja hurmasi yhä useampia 1800-luvun jälkimmäisen puoliskon ihmisiä San Franciscosta Moskovaan, meediotoiminta kehittyi ja meedioiden määrä kasvoi jatkuvasti. 1870-luvulla … Jatka artikkeliin Henki-ilmestyksiä, skandaaleja ja lohtua