Berättelser om det förflutna både återspeglar och konstruerar olika världsbilder. Diversifieringen av det religiösa fältet påverkar de berättelser om mänsklighetens historia som berättas. Före andra världskriget i Finland söktes alternativa förklaringsmodeller till sakernas tillstånd i till exempel esoterisk andlighet. Ossi Korpi, doktorand vid Åbo universitet, undersöker hur historien görs meningsfull i teosofen Willie Angervos skrifter. … Jatka artikkeliin Willie Angervo och meningen med det förflutna
Myyttisen karhun kintereillä
Pohjoisten kansojen pyyntikulttuureissa karhulla oli monin tavoin keskeinen asema. Metsän valtiaan ympärille kietoutui valtaisa määrä uskomuksia, rituaaleja ja myyttejä, jotka juontavat juurensa kaukaa kivikaudelta. Osa niistä muistuttaa suuresti toisiaan, mutta vuosituhansien kuluessa perinteet rikastuivat ja köyhtyivät, omille poluilleen erkaantuen. Ne kuvastavat karun kauniilla tavalla karhun paikkaa ihmisen elinympäristössä ja ennen kaikkea mielenmaisemassa. Pohjoisten kansojen karhumytologiasta … Jatka artikkeliin Myyttisen karhun kintereillä
Tarinat noidista kantavat mukanaan yhteisön arvoja
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kerrottiin ja huhuttiin paikallisista noidista ja tietäjistä, joiden luokse saavuttiin pitkienkin matkojen päästä parannusta varten ja joita pelättiin naapurustossa. Suomenkielisiä tietäjiä on tutkittu useita vuosikymmeniä, mutta ruotsinkielisistä rituaalispesialisteista ei ole aiemmin tehty kattavaa tutkimusta. Millaisia toiseuttavia tarinoita tietäjä- ja noitamaineisista henkilöistä kerrottiin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun puoliväliin? … Jatka artikkeliin Tarinat noidista kantavat mukanaan yhteisön arvoja
Kyrkor i omvandling – från religiösa rum till kulturarv?
Det blir allt vanligare att byggnader som börjat sin existens som kyrkor får en annan funktion. Jakob Dahlbacka, universitetslektor i praktisk teologi vid Åbo Akademi, ser närmare på den här processen och på frågor om teologi och kulturarv. Dahlbacka lyfter även fram de nordiska bönehusen, det kulturella minnet kopplade till dem och hur det här … Jatka artikkeliin Kyrkor i omvandling – från religiösa rum till kulturarv?
Raamattu vaihtoi viihteelle? Populaarikulttuurin ja Raamatun kytköksistä
Populaarikulttuurin ja uskonnon risteyskohtia on tarkasteltu viime vuosikymmenien aikana ilmestyneissä tutkimuksissa monista näkökulmista. Yhtäältä on hahmoteltu, miten raamatuntekstin jokin piirre tai uskonto yleensä on esitetty populaarikulttuurissa. Toisaalta populaarikulttuurin tuotteita ja fanien toimintaa on itsessään tarkasteltu uskontona. Raamatuntutkimuksessa on pureuduttu erityisesti tiettyjen raamatuntekstien, -hahmojen, -kirjallisuuslajien tai -aiheiden esiintymiseen populaarikulttuurissa, kirjoittaa raamatuntutkija Marika Pulkkinen. Oopiumia kansalle vai … Jatka artikkeliin Raamattu vaihtoi viihteelle? Populaarikulttuurin ja Raamatun kytköksistä
Kongolesiska gudar som kolonialismens motståndare – Fallet kimbanguism
Vad hände när den kimbanguistiska kyrkan i Kongo blev utsparkad ur Kyrkornas världsråd? Mika Vähäkangas, forskningschef för Polin-institutet i Åbo, funderar kring den här frågan med utgångspunkt i kyrkans bakgrund, utveckling och öde. Den kimbanguistiska kyrkan (Église de Jésus Christ sur la terre par son Envoyé Special Simon Kimbangu - EJCSK) är den första kyrkan … Jatka artikkeliin Kongolesiska gudar som kolonialismens motståndare – Fallet kimbanguism
Herra armahda? Herruuden käsitteen eläinteologisen kritiikin mahdollisuuksista
Kristinuskon suhde eläimiin on viime aikoina ollut alati laajemman keskustelun aihe. Perinteisiltä tuntuvat käsitykset ihmisestä luomakunnan kruununa eivät vastaa useiden kristittyjen luontosuhteista nouseviin kysymyksiin. Erityisesti ajatukset siitä, että ihmisellä tulisi olla oikeus käyttää eläimiä hyväkseen haluamillaan tavoilla vaikuttaa moraalisesti kyseenalaiselta. Populaarissa kristinuskossa esiintyviä kertomuksia ihmisten vallasta luontoon ja eläimiin voidaan kyseenalaistaa tarkastelemalla G. W. F. … Jatka artikkeliin Herra armahda? Herruuden käsitteen eläinteologisen kritiikin mahdollisuuksista
Uskontolukutaitoa lisää yhteiskuntaan
Uskonnot ovat suomalaisessakin yhteiskunnassa alati läsnä monin eri tavoin. Kyky uskonnollisten ja hengellisten teemojen ymmärtämiseen on kuitenkin vajavaista, olipa kyse kansalaiskeskusteluista, politiikasta, työelämästä tai tutkimuksesta, kirjoittaa uskontojen ja kulttuurien politiikan professori Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. Asiaa pohditaan keväällä ilmestyneessä kirjassa Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansainvälisesti verrattuna suomalainen uskonnollinen kenttä on pysynyt pitkään suhteellisen homogeenisenä. Viimeisten vuosikymmenien … Jatka artikkeliin Uskontolukutaitoa lisää yhteiskuntaan
Egotrippi ilman egoa? Nuoret aikuiset ja buddhalaisuus Suomessa
Buddhalaisuus on Suomessa tänä päivänä suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin. Yksi merkittävä buddhalaisuutta harjoittavien ryhmä ovat 20–40-vuotiaat suomalaistaustaiset. Vaikka nämä y- ja z-sukupolviin kuuluvat nuoret aikuiset ovat kasvaneet yksilöllisiin valintoihin kannustavassa, monien vaihtoehtojen ja totuuksien maailmassa, heidän buddhalaisuutensa myös haastaa ajalle ominaista individualistista henkisyyttä, kirjoittaa akatemiatutkija Mitra Härkönen Helsingin yliopistosta. Kasvava ilmiö Buddhalaiseksi identifioituvien ja/tai sitä … Jatka artikkeliin Egotrippi ilman egoa? Nuoret aikuiset ja buddhalaisuus Suomessa
Palestiinalaisen kontekstuaalisen teologian keskiössä on oikeudenmukainen rauha ja pyrkimys vapautukseen
Nykyinen Israelin valtio ja miehitetyt palestiinalaisalueet sijaitsevat kristinuskon synnyinseuduilla, joka on pyhää maata juutalaisille, kristityille ja muslimeille. Alueella jo ennen vuotta 1948 asuneiden kristittyjen jälkeläiset ovat palestiinalaisia. Alueen poliittinen tilanne vaikuttaa heidän arkielämäänsä merkittävissä määrin. Näiden kristittyjen palestiinalainen identiteetti yhdistettynä alueen historiaan ja poliittiseen tilanteeseen on synnyttänyt kontekstuaalista teologiaa. Se nousee palestiinalaisten ahdingosta ja pyrkii … Jatka artikkeliin Palestiinalaisen kontekstuaalisen teologian keskiössä on oikeudenmukainen rauha ja pyrkimys vapautukseen