Ateistinen uskontokritiikki populaarimusiikissa

Länsimainen populaarimusiikki on ollut paikoitellen kitkaisessa suhteessa kristinuskoon ja erityisesti konservatiivisiin kristillisiin kirkkoihin. Silti eksplisiittinen ateismi on yllättävän harvinaista, jos tarkastellaan eri genreissä historiallisesti muodostuneita uskontosuhteita, kirjoittaa uskontotieteen dosentti, yliopistonlehtori Teemu Taira. Länsimaisen populaarimusiikin genrejen suhde uskontoon on vaihteleva. Yksittäisen genren sisällä suhde uskonnollisuuteen vaihtelee sekin. Silti voidaan esittää, että esimerkiksi soul on tyypillisesti maallista … Jatka artikkeliin Ateistinen uskontokritiikki populaarimusiikissa

Uskontolukutaito osana koulun antamaa yleissivistystä

Uskonto suomalaisessa koulussa herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Oli keskustelun aiheena katsomusopetusmalli tai koulujen juhlakulttuuri, kysymys siitä, mitä suomalaisten lasten ja nuorten pitäisi osata uskonnoista, jää lähes poikkeuksetta taka-alalle, kirjoittaa uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani. Erilaisissa koulutuspoliittisissa asiakirjoissa on viimeisten vuosikymmenten aikana havahduttu pohtimaan millaisia taitoja 21. vuosisadan kansalaisen pitäisi omata pystyäkseen toimimaan moninaisissa ja muuttuvissa … Jatka artikkeliin Uskontolukutaito osana koulun antamaa yleissivistystä

Mitä jooga merkitsee suomalaisille harrastajille?

Vaikka joogaa lähestytään tavallisesti yksilöllisenä harrastuksena ja terveyttä ylläpitävänä elämäntapana, se kytkeytyy myös tiiviisti erilaisiin kulttuurisiin merkityksiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Joogan lisääntyneen suosion myötä myös siihen liitetyt yhteiskunnalliset, poliittiset ja uskonnolliset keskustelut ovat lisääntyneet. Rajankäyntiä on virittänyt erityisesti joogan moniselitteinen suhde uskontoon. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola nostaa esiin kyselytutkimusten havaintoja suomalaisten jooganharrastajien katsomuksista ja uskonnollisuudesta.  Viimeisten parin-kolmen vuosikymmenen aikana joogan suosio on kasvanut ympäri maailmaa. Sen suosio on liitettävissä wellness- ja hyvinvointikulttuurin kasvavaan merkitykseen. Itsestä ja … Jatka artikkeliin Mitä jooga merkitsee suomalaisille harrastajille?

Tulevaisuuden taidot uskonnonopettajankoulutuksessa

Pätevä uskonnonopettaja käyttää opetuksessaan tulevaisuuden taitoja – ajattelevat uskonnonopettajaksi opiskelevat. Tästä syystä he odottavat pääsevänsä kehittämään näitä taitoja opettajankoulutuksessaan, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Kaisa Viinikka Uskonnonpedagogiikka on monitieteinen tutkimusala, jossa yhdistyvät muun muassa kasvatustieteellinen ja teologinen tutkimus. Viime vuosina uskonnonpedagogiikassa eri vaiheissa uraa olevia uskonnonopettajia ja heidän osaamistaan on tutkittu vähäisesti. Kuitenkin suomalainen yhteiskunta, johon … Jatka artikkeliin Tulevaisuuden taidot uskonnonopettajankoulutuksessa

Bland vänner och helgon – en riddares testamente

Inom ramen för det av Svenska litteratursällskapet finansierade projektet Levd Religion i det medeltida Finland vid Tammerfors universitet intresserar man sig för religion som levd praxis under medeltiden med fokus på helgonkulten. En central typ av källor som man använder sig av är olika typer av juridiska dokument, till exempel testamenten. Projektforskare Anna-Stina Hägglund visar … Jatka artikkeliin Bland vänner och helgon – en riddares testamente

Fasistinen estetiikka ja teknologiset myytit rock-areenoilla

Megalomaaniset stadionkonsertit muistuttavat estetiikaltaan kansallissosialistisen Saksan propagandanäytelmiä, joissa myytit ja esiintymisteknologia tuottivat yhteen kietoutuessaan uskonnollisen elämyksen kaltaisia lumoutumisen hetkiä. Mistä on kysymys tässä affektiivisessa perinnössä, jonka merkitys on paradoksaalisesti korostunut konserttien puuttuessa korona-aikana, kysyy Turun yliopiston kulttuurihistorian erikoistutkija ja kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti Kimi Kärki. Stadionkonserttien järjestäminen on aika järjetöntä toimintaa niin lähtökohtaisesti kuin erityisesti korona-ajan … Jatka artikkeliin Fasistinen estetiikka ja teknologiset myytit rock-areenoilla

Verkkoetnografia – laadullista tutkimusta digitalisoitumisen äärellä

Digitalisoitumisen ja uudenlaisen mediavälitteisen vuorovaikutuksen keskellä tutkijat pyrkivät kehittämään välineitä tämän uudenlaisen tutkimuskentän tarkastelemiseen nojaten toisinaan perinteisiin menetelmiin. Verkkoetnografia on yksi menetelmä, joka ammentaa perinteisestä etnografiasta ja jota käytetään keskeisesti muun muassa monimenetelmällistä yhteistyötä tehdessä, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Riina-Julia Solman. Verkkoetnografialla viitataan internetissä ja digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan vuorovaikutuksen sekä siellä esiintyvien ilmiöiden ja erilaisten yhteisöjen tutkimiseen … Jatka artikkeliin Verkkoetnografia – laadullista tutkimusta digitalisoitumisen äärellä

Elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille on hyvin perusteltua

Elämänkatsomustiedon (ET) opiskelun avaaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi peruskoulussa ja lukiossa voidaan nähdä luontevana kehitysaskeleena nyky-Suomessa. Sille on myös vahvat oikeudelliset perusteet liittyen yhdenvertaisuuteen ja lapsen oikeuksiin. Mielipidetiedustelujen mukaan valinnan mahdollisuus saa kansalaisten hyväksynnän periaatteessa. Miten se realisoituu vireillä olevan kansalaisaloitteen allekirjoituksissa, jää nähtäväksi, kirjoittaa yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen Esa Ylikoski. Historiallisesti tämä vuonna 1985 alkanut, … Jatka artikkeliin Elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille on hyvin perusteltua

”Resilient Religion” – EASR ordnar konferens med tema och format anpassade efter pandemin

Den här veckan pågår Europas största religionsvetarmöte då European Association for the Study of Religions (EASR) ordnar sin adertonde årskonferens – enligt tidens melodi i hybridform på plats i Pisa och online. Att ge en keynote-föreläsning vid EASR är en stor ära, konstaterar Donnerska institutets föreståndare Ruth Illman, men också en utmaning då det görs … Jatka artikkeliin ”Resilient Religion” – EASR ordnar konferens med tema och format anpassade efter pandemin

Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa

Saamelaisperinteeseen kuuluvilla uhripaikoilla, seidoilla, voi nykyäänkin nähdä merkkejä ihmisten käynneistä paikoilla. Arkeologian dosentti Tiina Äikäs kertoo tutkimuksistaan seitapaikoilla ja saamelaisesta uhrausperinteestä. Muoniossa Pakasaivontietä ajettaessa tien länsipuolelle jää Kirkkopahdaksi kutsuttu suuri kivenjärkäle. Kyseinen kivi on saamelaisten vanhaan uskomusperinteeseen kuuluva uhrikivi eli seita. Kirkkopahdan seitakivi kiinnittää kulkijan huomion muuten kivettömällä mäntykankaalla. Juuri maisemaa hallitsevien piirteiden onkin monesti … Jatka artikkeliin Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa