Miten luonnon pyhyys hyödykkeistetään?

Länsiafrikkalaisessa Ghanassa ekoturismista on tullut uudenlainen tulonlähde paikallisyhteisöille. Erityisesti maan perinteisen uskonnon pyhistä paikoista on tullut suosittuja nähtävyyksiä. Tutkijalle tämä kertoo radikaalista muutoksesta paikallisissa ajattelutavoissa, mutta myös laajemmin siitä, kuinka sekulaari kulttuuri arvottaa uskontoja taloudelliselta ja ekologiselta kannalta, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen professori Timo Kallinen. Turismi on kasvava elinkeino Ghanassa, ja 1990-luvulta alkaen erityisesti ekoturismista … Jatka artikkeliin Miten luonnon pyhyys hyödykkeistetään?

Uskonnontutkimus, eläimet ja ympäristökysymys

Eläinten ja uskonnon tutkimus ei ole ainoastaan 1970-luvulla syntyneen eläinoikeusliikkeen vanavirrassa syntynyt ilmiö, vaan eläinten asema uskonnoissa on myös yksi uskonnontutkimuksen perustavanlaatuisista kysymyksistä, kirjoittavat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan väitöskirjatutkijat Terhi Hannola ja Noora Koivulahti. Eläinten massasukupuutto, luonnollisten elinympäristöjen tuhoutuminen ja ihmisten syötäväksi kasvatettavan karjan valtavat hiilidioksidipäästöt ovat huolestuttavia esimerkkejä vakavista ympäristöongelmista, jotka koskettavat kaikkia maapallon … Jatka artikkeliin Uskonnontutkimus, eläimet ja ympäristökysymys

Ympäristöahdistus ja eksistentiaalinen resilienssi

Viime vuosina on käynyt ilmi, että ihmisillä on kohtalaisen runsaasti niin kutsuttua ympäristöahdistusta: vaikeita tuntemuksia, jotka johtuvat merkittävässä määrin ympäristökriisistä ja siihen liittyvistä uhkakuvista. Tässä tilanteessa tarvitaan resilienssiä, eli kykyä säilyttää toimintakyky ja eheys riittävällä tavalla muutosvoimien keskellä, kirjoittaa Helsingin yliopiston ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala. Tässä tekstissä tarkastelen resilienssin muotoja, joita ympäristöahdistuksen suhteen tarvitaan. Ympäristöahdistukseen … Jatka artikkeliin Ympäristöahdistus ja eksistentiaalinen resilienssi

Islamilainen ympäristöliikehdintä jatkuvassa vastatuulessa

Luonnon suojelemiselle ja siitä huolehtimiselle löytyy islamilaisesta perinteestä esimerkkejä jo ainakin 900-luvulta, mutta modernin islamilaisen ekoteologian voidaan katsoa saaneensa alkunsa vuonna 1968, kun iranilainen filosofi Seyyed Hossein Nasr (1933-) julkaisi kirjansa Man and Nature. 1980-luvulta lähtien ympäristöfilosofiaa on käytetty islamilaisessa maailmassa ideologisena aseena oman teologisen suuntauksen pönkittämiseen, kirjoittaa Åbo Akademin uskontotieteen jatko-opiskelija Laura Wickström.   … Jatka artikkeliin Islamilainen ympäristöliikehdintä jatkuvassa vastatuulessa

Raamatuntutkimus ja ympäristökriisi

Radikaalit ekoteologit tuovat sorretun maaplaneetan Raamatun tulkinnan keskiöön, mutta onko kyse tutkimuksesta vai uskonnonharjoituksesta ja miksi rajanveto on tärkeää? Ekologisen raamatuntulkinnan haasteista kirjoittaa Risto Uro, joka on Helsingin yliopiston dosentti ja eläkkeellä oleva Uuden testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori. Earth Bible -projekti Vuosikymmenen vaihtuessa toiseen maailmaa järkyttivät uutiset Australian ennennäkemättömän laajoista pensaspaloista. Ilmastosta ja ympäristön tilasta huolissaan … Jatka artikkeliin Raamatuntutkimus ja ympäristökriisi

Uskontotieteellinen ympäristötutkimus

Uskontotiede ja laajemmin uskonnontutkimus tarjoavat ympäristökeskustelulle vielä toistaiseksi varsin marginaalisesti hyödynnettyjä käsitteitä ja näkökulmia, kirjoittavat uskontotieteen väitöskirjatutkija Mikko Kurenlahti ja uskontotieteen yliopistonlehtori Heikki Pesonen. Nämä käsitteet ja näkökulmat voivat osaltaan edistää ymmärrystä erilaisten katsomuksellisten tekijöiden moninaisista kytköksistä aikamme kestävyyshaasteisiin. Viime vuosikymmeninä laajempaan tietoisuuteen nousseet globaalit ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä voimakkaasti kasvanut lajien … Jatka artikkeliin Uskontotieteellinen ympäristötutkimus

Uskonto- ja katsomusdialogi

Kun lähdin 1990-luvun alussa tutustumaan naisten koraanipiiriin Helsingin Foorumissa, en ollut käynyt mitään dialogikursseja saatikka tiennyt islamista lukion kursseja enempää. Se riitti, että olin positiivisella tavalla utelias ja kiinnostunut kuulemaan naisten elämästä ja kunnioitin sitä, mikä heille oli tärkeää. Olin tullut moskeijaan saadakseni uusia ystäviä, kertoo uskontodialogin parissa pitkään toiminut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Heidi Rautionmaa. … Jatka artikkeliin Uskonto- ja katsomusdialogi