Nutida pilgrimsleder i Finland. Varför skapas de, varför vandrar man?

Intresset för pilgrimsvandringar har ökat starkt under de senaste åren och flera projekt med fokus på att inrätta eller upprätthålla pilgrimsleder är på gång. FD Tommy Ramstedt har i ett projekt finansierat av Svenska litteratursällskapet i Finland studerat nutida pilgrimsverksamhet. Han diskuterar i sitt blogginlägg hur det kommer sig att nya pilgrimsleder blir till och … Jatka artikkeliin Nutida pilgrimsleder i Finland. Varför skapas de, varför vandrar man?

Uskonto, populismi ja media kietoutuvat erottamattomasti yhteen

Viime vuosina maailmalla jalansijaa saanut nationalistispopulistinen politiikka on läpikotaisin kietoutunut yhteen uskonnollisten liikkeiden kanssa. Populismi myös leviää tehokkaasti ylirajaisessa digitaalisessa mediaympäristössä. Tutkimushanke Uskonto ja populismi hybridissä mediaympäristössä (Merelpo) tuottaa tietoa siitä, millaista on uskonnollinen populismi ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia sen leviämisellä on. Hankkeen taustoja valottaa tutkimuskonsortion johtaja, Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan apulaisprofessori Katja Valaskivi, jonka … Jatka artikkeliin Uskonto, populismi ja media kietoutuvat erottamattomasti yhteen

Case-oppiminen uskonnontutkimuksessa

Islamilaisen teologian yliopistonlehtori Teemu Pauhan kurssilla kokeiltiin case-oppimista. Samalla syntyi terveysalan ammattilaisille suunnattu opas muslimipotilaan kohtaamiseen. Helsingin yliopiston uskontotieteen ainejärjestö Mythos ry on tehnyt haalarimerkin, jossa on liperikaulaisen siluetin yli vedetty ruksi ja teksti ”minusta ei tule pappia”. Merkki on kannanotto turhauttavan yleiseen olettamukseen, että uskontoon liittyvä yliopistokoulutus johtaa väistämättä kirkollisiin töihin. Tosiasiassa suurin osa sekä uskontotieteestä että teologiasta valmistuvista … Jatka artikkeliin Case-oppiminen uskonnontutkimuksessa

Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?

Puhekielessä kansanuskolla tarkoitetaan usein erilaisia kansanperinteessä esiintyviä yliluonnolliseen liittyviä uskomuksia. Näiden erilaisten uskomusten ajatellaan muodostaneen yhtenäisen uskomusjärjestelmän, jota voidaan kutsua kansanuskoksi. Mielikuvissa kansanusko sijoittuu menneisyyteen, erityisesti maaseudun väestön pariin. Kansanuskoon liitetään herkästi mielikuvia kuten ”unohdettu” tai ”ei-kristillinen”. Mutta kuinka pätevä määritelmä kansanusko on uskontohistoriallisen tutkimuksen näkökulmasta? Tätä tarkastelee kirjoituksessaan uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola. Kansan uskoa … Jatka artikkeliin Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?

Europas progressiva moskéer – vad står de för?

Progressiva moskéer med ett fokus på frågor om jämlikhet och likabehandling har på senare tid vuxit fram i Västeuropa. Mattias Rosenfeldt, doktorand i religionssociologi vid Uppsala universitet, har studerat de här organisationerna och visar på vilka tankegångar som är grundläggande för dem.   Nya former av islamiskt tänkande och praxis är idag på framväxt i … Jatka artikkeliin Europas progressiva moskéer – vad står de för?

Ateistinen uskontokritiikki populaarimusiikissa

Länsimainen populaarimusiikki on ollut paikoitellen kitkaisessa suhteessa kristinuskoon ja erityisesti konservatiivisiin kristillisiin kirkkoihin. Silti eksplisiittinen ateismi on yllättävän harvinaista, jos tarkastellaan eri genreissä historiallisesti muodostuneita uskontosuhteita, kirjoittaa uskontotieteen dosentti, yliopistonlehtori Teemu Taira. Länsimaisen populaarimusiikin genrejen suhde uskontoon on vaihteleva. Yksittäisen genren sisällä suhde uskonnollisuuteen vaihtelee sekin. Silti voidaan esittää, että esimerkiksi soul on tyypillisesti maallista … Jatka artikkeliin Ateistinen uskontokritiikki populaarimusiikissa

Uskontolukutaito osana koulun antamaa yleissivistystä

Uskonto suomalaisessa koulussa herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Oli keskustelun aiheena katsomusopetusmalli tai koulujen juhlakulttuuri, kysymys siitä, mitä suomalaisten lasten ja nuorten pitäisi osata uskonnoista, jää lähes poikkeuksetta taka-alalle, kirjoittaa uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani. Erilaisissa koulutuspoliittisissa asiakirjoissa on viimeisten vuosikymmenten aikana havahduttu pohtimaan millaisia taitoja 21. vuosisadan kansalaisen pitäisi omata pystyäkseen toimimaan moninaisissa ja muuttuvissa … Jatka artikkeliin Uskontolukutaito osana koulun antamaa yleissivistystä

Mitä jooga merkitsee suomalaisille harrastajille?

Vaikka joogaa lähestytään tavallisesti yksilöllisenä harrastuksena ja terveyttä ylläpitävänä elämäntapana, se kytkeytyy myös tiiviisti erilaisiin kulttuurisiin merkityksiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Joogan lisääntyneen suosion myötä myös siihen liitetyt yhteiskunnalliset, poliittiset ja uskonnolliset keskustelut ovat lisääntyneet. Rajankäyntiä on virittänyt erityisesti joogan moniselitteinen suhde uskontoon. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola nostaa esiin kyselytutkimusten havaintoja suomalaisten jooganharrastajien katsomuksista ja uskonnollisuudesta.  Viimeisten parin-kolmen vuosikymmenen aikana joogan suosio on kasvanut ympäri maailmaa. Sen suosio on liitettävissä wellness- ja hyvinvointikulttuurin kasvavaan merkitykseen. Itsestä ja … Jatka artikkeliin Mitä jooga merkitsee suomalaisille harrastajille?

Tulevaisuuden taidot uskonnonopettajankoulutuksessa

Pätevä uskonnonopettaja käyttää opetuksessaan tulevaisuuden taitoja – ajattelevat uskonnonopettajaksi opiskelevat. Tästä syystä he odottavat pääsevänsä kehittämään näitä taitoja opettajankoulutuksessaan, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Kaisa Viinikka Uskonnonpedagogiikka on monitieteinen tutkimusala, jossa yhdistyvät muun muassa kasvatustieteellinen ja teologinen tutkimus. Viime vuosina uskonnonpedagogiikassa eri vaiheissa uraa olevia uskonnonopettajia ja heidän osaamistaan on tutkittu vähäisesti. Kuitenkin suomalainen yhteiskunta, johon … Jatka artikkeliin Tulevaisuuden taidot uskonnonopettajankoulutuksessa

Bland vänner och helgon – en riddares testamente

Inom ramen för det av Svenska litteratursällskapet finansierade projektet Levd Religion i det medeltida Finland vid Tammerfors universitet intresserar man sig för religion som levd praxis under medeltiden med fokus på helgonkulten. En central typ av källor som man använder sig av är olika typer av juridiska dokument, till exempel testamenten. Projektforskare Anna-Stina Hägglund visar … Jatka artikkeliin Bland vänner och helgon – en riddares testamente