#ThrowbackThursday: Katsomusten kesälukulista

Katsomuksissa on vuosien varrella julkaistu mitä kiinnostavampia juttuja. Toimituksemme on koostanut kesäksi kivan lukupaketin vaikka riippumatossa makoillen nautittavaksi. Mitä kesä olisi ilman festareita, mutta voiko herättäjäjuhlat laskea festareiksi? Entä keitä ovat körtit ja mikä tämä juhla oikein on? Sivistä itseäsi ja lue https://katsomukset.fi/2019/12/11/ollaanko-herattajajuhlilla-festareilla/ Vad påverkar våra attityder till vaccin? Läs mera om ett aktuellt projekt … Jatka artikkeliin #ThrowbackThursday: Katsomusten kesälukulista

Usko, ihmisyys ja me osana maailmaa – Kansallismuseon uusiutunut perusnäyttely

Myös Katsomuksilla oli oma pieni roolinsa Kansallismuseossa äskettäin avautuneen Toista maata -näyttelyn kokoamisessa. Museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff kertoo näyttelyn synnystä ja sen keskeisistä teemoista. ”Uskomme, että olemme olemassa. Uskomme havaintoihimme – että aurinko nousee huomenna, ja että kesä tulee. Uskomme usein yliluonnolliseen. Ohjailemme elämäämme monen erilaisen uskon varassa, vaikka emme voi varmuudella tietää. Mihin sinä uskot?” … Jatka artikkeliin Usko, ihmisyys ja me osana maailmaa – Kansallismuseon uusiutunut perusnäyttely

Idrott som identifikation – en idrottskonsuments bekännelser

Vilka identifikationsmöjligheter ger dagens elitidrott möjlighet till och hur påverkar nya tävlingsformer den traditionella kopplingen mellan nation och idrott? Åbo Akademis prorektor, teologen Mikael Lindfelt, reflekterar kring identitet, nationalism, kommersialism och idrott och frågar sig om idrottens lekfullhet fortfarande kan fascinera. Lördagen den 29 maj 2021 var en given festdag för alla idrottsfantaster. Genom att … Jatka artikkeliin Idrott som identifikation – en idrottskonsuments bekännelser

Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä

”Sosiaalisten identiteettien välittyminen juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa” on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama työryhmä (2021–23), joka pureutuu uskonnollis-etnisiin identiteetteihin sosiaalipsykologiaa hyödyntäen. Työryhmää esittelee seuraavassa sen johtaja, professori Jutta Jokiranta. Historiallisten prosessien ymmärtäminen ja vertailu auttavat asemoimaan nykypäivän uskontokeskustelua. Esimerkiksi varhaisten muslimi-identiteettien muotoutuminen vähitellen, vasta vuosikymmeniä profeetta Muhammadin jälkeen, on verrannollinen prosessi varhaisten kristillisten identiteettien muotoutumiselle, joiden eriytyminen … Jatka artikkeliin Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä

Kanavointi ja uushenkinen yrittäjyys

Uskontotieteen väitöskirjatutkija Katriina Hulkkonen pohtii, millaisia ovat kanavointi-ilmiöön ja uushenkiseen yrittäjyyteen liittyvät ylirajaiset suhteet. Ihmiset sekä rakentavat että ylittävät erilaisia rajoja – ja kanavointia tekevien henkilöiden tapauksessa etenkin rajoja suhteessa henkimaailmaan, uskontoon ja yhteiskuntaan.  Suomessa, kuten muuallakin länsimaissa tapahtunutta uskonnollisuuden muutosta luonnehtivat muun muassa uushenkisyys ja henkisen alan yrittäjyys. Yrittäjyys on tärkeä uushenkisyyden organisoitumisen muoto ja julkinen aspekti. Henkisen alan yrittäjät tuottavat monenlaisia palveluja asiakkailleen, … Jatka artikkeliin Kanavointi ja uushenkinen yrittäjyys

Livsåskådning som ett sätt att förstå attityder till vaccin

Den rådande pandemin har gjort frågor om attityder till vaccin mycket aktuella. Laura Brännkärr-Väänänen, doktorand i forskargruppen VaccAtt vid ämnet systematisk teologi vid Åbo Akademi, visar på den komplexitet som kan ligga bakom inställningen till vaccin och behovet av förståelsen för rådande livsåskådningar.  Under de senaste 14 månaderna har allas liv påverkats av pandemin, vilket … Jatka artikkeliin Livsåskådning som ett sätt att förstå attityder till vaccin

Islam ja hip hop Suomessa

Aiemmassa kirjoituksessa ”Islam ja hip hop” tarkasteltiin sitä, miten islamilaisen hip hopin kenttä on muuttunut 1980-luvulta 2020-luvulle eritoten Yhdysvaltojen kontekstissa. Mikä on Suomen tilanne? Onko meillä muslimiräppäreitä, joiden tuotannossa islam on keskeisessä roolissa, kysyy Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt.  Suomalaisen hip hopin historia on hyvin erilainen kuin Yhdysvalloissa, jossa 1980–1990-lukujen hip hop kytkeytyi vahvasti afrikkalais-amerikkalaisten miesten jumalallisuutta … Jatka artikkeliin Islam ja hip hop Suomessa

Maailma muuttuu – muuttuuko kuolema?

Uskonnolla näyttää olevan vähän merkitystä kuolemaan valmistautumisessa, kirjoittaa  Turun yliopiston tutkijatohtori Maija Butters.   Kuolemantutkimus eli tanatologia on monitieteinen tutkimusala, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta viime vuosina. Akateemisessa tutkimuksessa kuolemaa voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Luonnontieteilijät pohtivat solukuoleman saloja samalla kun yhteiskuntatieteilijät ja humanistit tarkastelevat kuoleman inhimillisiä ja kulttuurisia merkityksiä. Kuoleman problematiikka on merkittävä tutkimusaihe niin lääketieteessä, bioetiikassa, kuin politiikan ja … Jatka artikkeliin Maailma muuttuu – muuttuuko kuolema?

Keskustelua uskonnosta julkisessa tilassa

”Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa” -hankkeen seminaari keräsi yhteen suomalaisia ja eurooppalaisia uskonnon ja julkisen tilan asiantuntijoita. Seminaarin keskusteluissa korostuivat vähemmistöuskontojen problematisointiin ja hallinnointiin liittyvät teemat, ja toisaalta viranomaisten ja uskonnollisten vähemmistöjen usein toisistaan eroavat käsitykset uskonnosta. Uskontolukutaidolla onkin edelleen olennainen tehtävä monimuotoisen ja moniarvoisen julkisen tilan ymmärtämisessä ja siihen liittyvässä viranomaistyössä, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen.  Kaksipäiväinen Religion in Diverse Public Space -seminaari käsitteli uskontoa julkisessa tilassa ja viranomaistoiminnassa erityisesti uskontolukutaidon näkökulmasta. Seminaarin keynote-luennoissa … Jatka artikkeliin Keskustelua uskonnosta julkisessa tilassa

Eläintutkimuksen ja uskontotieteen päivät 2021

Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura (YKES) ja Suomen Uskontotieteellinen Seura (SUS) järjestivät yhteistyössä kaksipäiväisen (7.–8.4.2021) Eläimet ja uskonto -konferenssin. Kaikkiaan 40 tieteellisen esitelmän ja muun oheisohjelman kokoavana teemana oli ihmisen suhde toislajisiin eläimiin uskonnollisena tai maailmankatsomuksellisena kysymyksenä. Online-tapahtumaa oli seuraamassa teologian maisteri Ville Niemelä.  Nimekkäitä pääpuhujia  Konferenssin avauspuhujana toimi folkloristi ja kreikan kielen väitöskirjatutkija Liisa Kaski Helsingin yliopistosta. Kaski on tutkinut sekä antiikin kirjallisuuden että itämerensuomalaisen runoperinteen välittämää eläinkuvaa. Hänen peruslähtökohtanaan on ihmisen biologinen eläimyys ja kiinnostuksenaan syyt … Jatka artikkeliin Eläintutkimuksen ja uskontotieteen päivät 2021