Kristinuskolla on pitkään ollut lähes monopoliasema Suomen uskonnollisella kentällä. Ihmisten hengelliset tarpeet ja ajattelu kanavoituvat pitkälti kirkkokuntien ja kristillisten yhteisöjen kautta. Myös muualla maailmassa kristinusko lukeutuu tärkeimpien uskontojen joukkoon. Miten tähän kuvaan sopii Jeesus? Voiko hänet ja uskonnon mainita samassa virkkeessä? Itsestään selvää se ei ole, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston eksegetiikan professori Lauri Thurén. Kuva: Pexels … Jatka artikkeliin Jeesus vs. uskonto
Kategoria: hanke
Ihmisen ikävä toisen luo – kuoleman moninaiset katsomusmaisemat
Kaikissa kulttuureissa kuolema ja kuolleisiin liittyvät käytänteet ovat yhteisöllisen elämän keskiössä. Hautausmaat, hautajaisrituaalit ja muistelu ilmentävät yhteisön arvoja ja maailmankuvaa, yhdistäen elävät ja kuolleet. Jaottelu tunnustukselliseen ja tunnustuksettomaan kuolemaan hämärtää alleen sen moninaisuuden, jolla ihmiset antavat merkitystä kuolemalle ja kuolleille. Tässä tekstissä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Helena Krohn käsittelee tunnustuksetonta kuolemaa keskittyen hauta-alueisiin, jotka toimivat sekä … Jatka artikkeliin Ihmisen ikävä toisen luo – kuoleman moninaiset katsomusmaisemat
Taidehistorian noituminen: uudenlaisia näkökulmia taiteen ja esoteerisuuden tutkimukseen
Donner-instituutti järjesti elokuussa 2025 kansainvälisen The Witching of Art History -seminaarin yhteistyössä Ateneumin taidemuseon Northern Women, Art and Esotericism -hankkeen sekä uskontotieteen professori Terhi Utriaisen johtaman Kenen enkelit? Taidetta, tutkimusta ja lumoa -projektin kanssa. Seminaariin osallistuneiden tutkijoiden kirjoittamat ja seminaaripäivien keskustelua värittäneet artikkelit julkaistiin joulukuun 2025 alussa ilmestyneessä Approaching Religion -aikakauslehden teemanumerossa. Seminaarin järjestämisestä ja … Jatka artikkeliin Taidehistorian noituminen: uudenlaisia näkökulmia taiteen ja esoteerisuuden tutkimukseen
Voiko pieni lapsi kokea elämänsä merkityksellisenä?
Päiväkoti-ikäisten lasten merkityksellisyyden kokemusta tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Lapsi ajassa — eksistentiaalinen resilienssi varhaislapsuudessa (2023-2027). Aiheesta kirjoittavat Lari Launonen, Katri Pardon, Saila Poulter ja Arniika Kuusisto Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Kuva: Pexels Oletko koskaan tavannut pientä lasta, joka kärsii eksistentiaalisesta kriisistä? Lasta, joka etsii vimmatusti merkitystä olemassaololleen? Kokemus on epäilemättä harvinainen varhaislapsuudessa. Onko syy … Jatka artikkeliin Voiko pieni lapsi kokea elämänsä merkityksellisenä?
Kristillisen joogan nousu Suomessa
Kristillisiä joogatilaisuuksia järjestään ympäri Suomea seurakuntataloilla ja kirkkosaleissa. Tämän tekstin kirjoittaja, Christian Cultural Memory in the Margins -hankkeessa työskentelevä uskontotieteen post-doc-tutkija Tommy Ramstedt Åbo Akademista, on osallistunut Hiljaisuuden joogaan Turun keskiaikaisessa Tuomiokirkossa, jossa enimmillään yli 20 henkilöä harjoittivat joogaliikkeitä alttarin edessä. Uuden kristillisen joogan nopeasti kasvanut suosio sekä työntekijöiden ja seurakuntalaisten keskuudessa saattaa tuntua yllättävältä … Jatka artikkeliin Kristillisen joogan nousu Suomessa
Uskonto ja sosiaalinen syrjäytyminen vankiloissa
Åbo Akademin huippututkimusyksikkö Religion and Social Exclusion – A Cross-Cultural Approach and New Methodology (RelEx)) tutkii uskonnon ja sosiaalisen syrjäytymisen vaikutuksia toisiinsa. Hanke tarkastelee Ghanassa, Filippiineillä, Intiassa, Perussa ja Suomessa kolmea eri ryhmää: vankeja, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia ja etniseen tai alkuperäisvähemmistöön kuuluvia. Tässä tekstissä hankkeessa työskentelevä tutkijatohtori Karoliina Dahl kirjoittaa uskonnosta vankiloissa hankkeessa tehtyyn … Jatka artikkeliin Uskonto ja sosiaalinen syrjäytyminen vankiloissa
Om att undersöka yoga i Kyrkpressen sedan 1970-talet
Vad händer när kristna börjar praktisera yoga? Är yoga en sekulär aktivitet eller en främmande religiös praktik? Religionsvetaren Tommy Ramstedt, Åbo Akademi, reflekterar över hur yogans plats inom den finlandssvenska kyrkliga kontexten har utvecklats genom åren, med särskilt fokus på hur den har rapporterats i Kyrkpressen (KP). Genom att analysera tidningens omnämnanden av yoga från … Jatka artikkeliin Om att undersöka yoga i Kyrkpressen sedan 1970-talet
Digitalisering av religion i pandemins kölvatten – tre case-studier från Finland
Covid-19-pandemin var en tid utan motstycke med sociala restriktioner och rekommendationer. Osäkerhet och rädsla påverkade människor och deras religiösa utövande på många sätt. I kölvattnet av pandemin flyttade många religiösa grupper snabbt sin verksamhet och kommunikation till onlinemiljöer. Katriina Hulkkonen och Linda Annunen, forskare i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, har studerat hur pandemin i församlingarna … Jatka artikkeliin Digitalisering av religion i pandemins kölvatten – tre case-studier från Finland
Döden i nordisk film – transcendens utan gud?
Från att ha varit ett område rätt långt styrt av religiösa experter har döden idag fått en allt mera sekulär och individualiserad inramning. Sofia Sjö, docent i religion, media och populärkultur, granskar döden i nordisk film med fokus på dödsritualer, upplevelser av döda anhöriga och föreställningar om ett liv efter detta. Hon pekar på ett … Jatka artikkeliin Döden i nordisk film – transcendens utan gud?
Antisemitismikeskustelusta: kenellä on oikeus puhua juutalaisten nimissä?
Viime vuosina tapahtuneen antisemitismin globaalin nousun myötä antisemitismistä ilmiönä on keskusteltu useissa eri yhteyksissä. Kysymykset siitä, mitä antisemitismi on ja mitä se ei ole, sekä siitä, millaisia vaikutuksia sillä on sekä diasporassa eläville juutalaisille, että juutalaisille yleensä, ovat olleet viime aikoina enenevästi esillä. Samanlaisia keskusteluja on käyty myös Suomessa. Lisäksi keskustelut siitä, kenellä on oikeus … Jatka artikkeliin Antisemitismikeskustelusta: kenellä on oikeus puhua juutalaisten nimissä?