Monet menneisyyden uskomuspaikat sijaitsevat jollain tavalla erityisessä maisemassa tai paikassa: esihistorialliset kalliomaalaukset ovat maalattu näyttäville, toisinaan jopa ihmismuotoisille pystykallioille, joilla on selkeä kaiku, kun taas historiallinen tarinaperinne kiinnittyy erikoisen näköisiin kallioihin, kiviin tai lähteisiin. Kun näillä paikoilla vierailee, kokemus erityisyydestä on selkeä. Paikka yllättää. Mutta kuinka tutkia tätä subjektiivista kokemusta? Onko se ollut sama muinaisille … Jatka artikkeliin ”Mikä tämä paikka oikein on?” Taiteen ja tutkimuksen yhteisvoimin menneisyyden uskomuspaikkojen maiseman jäljillä
Kategoria: Tutkijan matkassa
Arkistoitu saamelaisperinne tutkimusaineistona ja kulttuuriperintönä
Joulukuun toisena päivänä 2024 järjestettiin Turun yliopistossa seminaari, jolla juhlistettiin historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistoon (HKTL-arkisto) sijoitetun saamelaisaineiston hyväksymistä Unescon Maailman muisti -ohjelman kansalliseen rekisteriin. Pääkohteensa, tenonsaamelaisen Talvadas-kylän mukaan tunnettu saamelaisen folkloren tutkimusprojekti on tuottanut tiettävästi maailman laajimman haastatteluäänitteinä taltioidun saamelaiskokoelman. Aineisto tarjoaa lavean näkökulman saamelaiskulttuurien osa-alueisiin, ja se on erityisen arvokas myös … Jatka artikkeliin Arkistoitu saamelaisperinne tutkimusaineistona ja kulttuuriperintönä
Hilma Granqvist – en av århundradets finlandssvenskar. Och palestinier
Vem var Hilma Granqvist och varför bör vi känna till henne? Pekka Lindqvist, universitetslektor vid teologiska utbildningslinjen vid Åbo Akademi, kartlägger i sin forskning Hilma Granqvists roll som en kommentator av den politiska utvecklingen i Palestina och Israel. I det här blogginlägget ger han en introduktion till Hilma Granqvist och hennes betydelsefulla arbete. Kvinnan i … Jatka artikkeliin Hilma Granqvist – en av århundradets finlandssvenskar. Och palestinier
Kyrkor i omvandling – från religiösa rum till kulturarv?
Det blir allt vanligare att byggnader som börjat sin existens som kyrkor får en annan funktion. Jakob Dahlbacka, universitetslektor i praktisk teologi vid Åbo Akademi, ser närmare på den här processen och på frågor om teologi och kulturarv. Dahlbacka lyfter även fram de nordiska bönehusen, det kulturella minnet kopplade till dem och hur det här … Jatka artikkeliin Kyrkor i omvandling – från religiösa rum till kulturarv?
”Resilient Religion” – EASR ordnar konferens med tema och format anpassade efter pandemin
Den här veckan pågår Europas största religionsvetarmöte då European Association for the Study of Religions (EASR) ordnar sin adertonde årskonferens – enligt tidens melodi i hybridform på plats i Pisa och online. Att ge en keynote-föreläsning vid EASR är en stor ära, konstaterar Donnerska institutets föreståndare Ruth Illman, men också en utmaning då det görs … Jatka artikkeliin ”Resilient Religion” – EASR ordnar konferens med tema och format anpassade efter pandemin
Kirkkohistorioitsija kentällä
Ajatus arkistossa ahertavasta historiantutkijasta harvoin sisältää mielikuvaa kenttätutkimuksesta sellaisena kuin se yleisesti ymmärretään. Kuitenkin myös historioitsijalle kenttätyö voi olla merkittävä osa tutkimusta, kertoo teologian tohtori Petra Kuivala. Tutkijana Kuubassa Tutkimustyöni Kuubassa vuosina 2014–2020 on käsittänyt arkistoaineistojen keräämistä katolisen kirkon ja Kuuban valtion ylläpitämistä arkistoista sekä suullisten historioiden kokoamista haastattelujen muodossa. Aineistot muodostivat lähdepohjan väitöskirjalleni … Jatka artikkeliin Kirkkohistorioitsija kentällä
Katsomusten etätärpit
#tutkijanmatkassakotona Katsomukset kuratoi kiinnostavia tärppejä ajatuksia herättäviin uskontoja, uskonnottomuutta sekä katsomuksia yhdistäviin keskusteluaiheisiin. Tärppimme ovat sekä viihteen että tutkimuksen parista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kuulemme mielellämme myös teidän kotoilutärpeistä! Lähetä vinkkisi osoitteeseen katsomukset@gmail.com. Keittiössä Tiesitkö, että suomalainen vappu on päässyt aineettoman kulttuuriperinnön listalle! Simaakin ehtii vielä tehdä, jos pian laittaa tulemaan. Fem … Jatka artikkeliin Katsomusten etätärpit
Miten luonnon pyhyys hyödykkeistetään?
Länsiafrikkalaisessa Ghanassa ekoturismista on tullut uudenlainen tulonlähde paikallisyhteisöille. Erityisesti maan perinteisen uskonnon pyhistä paikoista on tullut suosittuja nähtävyyksiä. Tutkijalle tämä kertoo radikaalista muutoksesta paikallisissa ajattelutavoissa, mutta myös laajemmin siitä, kuinka sekulaari kulttuuri arvottaa uskontoja taloudelliselta ja ekologiselta kannalta, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen professori Timo Kallinen. Turismi on kasvava elinkeino Ghanassa, ja 1990-luvulta alkaen erityisesti ekoturismista … Jatka artikkeliin Miten luonnon pyhyys hyödykkeistetään?
Ollaanko herättäjäjuhlilla festareilla?
Institutionaalinen uskonto ja sen rituaalit ovat joutuneet antamaan tilaa yksityiselle ja yksityistyneelle henkisyydelle tai ”moniuskolle”. Sen harjoittaminen on helppoa: se ei ole paikkaan eikä uskonoppien kokonaisuuksiin sidottua. Evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeiden perinteiset kesätapahtumat ovat kuitenkin yhä suosittuja. Mitä tällainen uskonnollinen ulkoilmatapahtuma traditionaalisissa kehyksissä merkitsee 14–18-vuotiaille nuorille, kysyy yhteiskuntatieteiden tohtori Paula Nissilä. 1800-luvulta peräisin oleva herännäisyys eli … Jatka artikkeliin Ollaanko herättäjäjuhlilla festareilla?
Rasism och religion i historia och nutid
I början av november samlades forskare från hela världen vid Centrum för mångvetenskaplig forskning om rasism (CEMFOR) vid Uppsala universitet för att diskutera rasism och religion. Konferensen gav en värdefull möjlighet att utbyta idéer, erfarenheter och för att ta några steg mot förändring. Arbete mot ojämlikhet, diskriminering och rasism är ett gemensamt kunskaps- och samhällsprojekt … Jatka artikkeliin Rasism och religion i historia och nutid