Intresset för pilgrimsvandringar har ökat starkt under de senaste åren och flera projekt med fokus på att inrätta eller upprätthålla pilgrimsleder är på gång. FD Tommy Ramstedt har i ett projekt finansierat av Svenska litteratursällskapet i Finland studerat nutida pilgrimsverksamhet. Han diskuterar i sitt blogginlägg hur det kommer sig att nya pilgrimsleder blir till och … Jatka artikkeliin Nutida pilgrimsleder i Finland. Varför skapas de, varför vandrar man?
Kategoria: Tutkimus
Case-oppiminen uskonnontutkimuksessa
Islamilaisen teologian yliopistonlehtori Teemu Pauhan kurssilla kokeiltiin case-oppimista. Samalla syntyi terveysalan ammattilaisille suunnattu opas muslimipotilaan kohtaamiseen. Helsingin yliopiston uskontotieteen ainejärjestö Mythos ry on tehnyt haalarimerkin, jossa on liperikaulaisen siluetin yli vedetty ruksi ja teksti ”minusta ei tule pappia”. Merkki on kannanotto turhauttavan yleiseen olettamukseen, että uskontoon liittyvä yliopistokoulutus johtaa väistämättä kirkollisiin töihin. Tosiasiassa suurin osa sekä uskontotieteestä että teologiasta valmistuvista … Jatka artikkeliin Case-oppiminen uskonnontutkimuksessa
Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?
Puhekielessä kansanuskolla tarkoitetaan usein erilaisia kansanperinteessä esiintyviä yliluonnolliseen liittyviä uskomuksia. Näiden erilaisten uskomusten ajatellaan muodostaneen yhtenäisen uskomusjärjestelmän, jota voidaan kutsua kansanuskoksi. Mielikuvissa kansanusko sijoittuu menneisyyteen, erityisesti maaseudun väestön pariin. Kansanuskoon liitetään herkästi mielikuvia kuten ”unohdettu” tai ”ei-kristillinen”. Mutta kuinka pätevä määritelmä kansanusko on uskontohistoriallisen tutkimuksen näkökulmasta? Tätä tarkastelee kirjoituksessaan uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola. Kansan uskoa … Jatka artikkeliin Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?
Europas progressiva moskéer – vad står de för?
Progressiva moskéer med ett fokus på frågor om jämlikhet och likabehandling har på senare tid vuxit fram i Västeuropa. Mattias Rosenfeldt, doktorand i religionssociologi vid Uppsala universitet, har studerat de här organisationerna och visar på vilka tankegångar som är grundläggande för dem. Nya former av islamiskt tänkande och praxis är idag på framväxt i … Jatka artikkeliin Europas progressiva moskéer – vad står de för?
Mitä jooga merkitsee suomalaisille harrastajille?
Vaikka joogaa lähestytään tavallisesti yksilöllisenä harrastuksena ja terveyttä ylläpitävänä elämäntapana, se kytkeytyy myös tiiviisti erilaisiin kulttuurisiin merkityksiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Joogan lisääntyneen suosion myötä myös siihen liitetyt yhteiskunnalliset, poliittiset ja uskonnolliset keskustelut ovat lisääntyneet. Rajankäyntiä on virittänyt erityisesti joogan moniselitteinen suhde uskontoon. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola nostaa esiin kyselytutkimusten havaintoja suomalaisten jooganharrastajien katsomuksista ja uskonnollisuudesta. Viimeisten parin-kolmen vuosikymmenen aikana joogan suosio on kasvanut ympäri maailmaa. Sen suosio on liitettävissä wellness- ja hyvinvointikulttuurin kasvavaan merkitykseen. Itsestä ja … Jatka artikkeliin Mitä jooga merkitsee suomalaisille harrastajille?
Bland vänner och helgon – en riddares testamente
Inom ramen för det av Svenska litteratursällskapet finansierade projektet Levd Religion i det medeltida Finland vid Tammerfors universitet intresserar man sig för religion som levd praxis under medeltiden med fokus på helgonkulten. En central typ av källor som man använder sig av är olika typer av juridiska dokument, till exempel testamenten. Projektforskare Anna-Stina Hägglund visar … Jatka artikkeliin Bland vänner och helgon – en riddares testamente
Verkkoetnografia – laadullista tutkimusta digitalisoitumisen äärellä
Digitalisoitumisen ja uudenlaisen mediavälitteisen vuorovaikutuksen keskellä tutkijat pyrkivät kehittämään välineitä tämän uudenlaisen tutkimuskentän tarkastelemiseen nojaten toisinaan perinteisiin menetelmiin. Verkkoetnografia on yksi menetelmä, joka ammentaa perinteisestä etnografiasta ja jota käytetään keskeisesti muun muassa monimenetelmällistä yhteistyötä tehdessä, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Riina-Julia Solman. Verkkoetnografialla viitataan internetissä ja digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan vuorovaikutuksen sekä siellä esiintyvien ilmiöiden ja erilaisten yhteisöjen tutkimiseen … Jatka artikkeliin Verkkoetnografia – laadullista tutkimusta digitalisoitumisen äärellä
Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa
Saamelaisperinteeseen kuuluvilla uhripaikoilla, seidoilla, voi nykyäänkin nähdä merkkejä ihmisten käynneistä paikoilla. Arkeologian dosentti Tiina Äikäs kertoo tutkimuksistaan seitapaikoilla ja saamelaisesta uhrausperinteestä. Muoniossa Pakasaivontietä ajettaessa tien länsipuolelle jää Kirkkopahdaksi kutsuttu suuri kivenjärkäle. Kyseinen kivi on saamelaisten vanhaan uskomusperinteeseen kuuluva uhrikivi eli seita. Kirkkopahdan seitakivi kiinnittää kulkijan huomion muuten kivettömällä mäntykankaalla. Juuri maisemaa hallitsevien piirteiden onkin monesti … Jatka artikkeliin Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa
Idrott som identifikation – en idrottskonsuments bekännelser
Vilka identifikationsmöjligheter ger dagens elitidrott möjlighet till och hur påverkar nya tävlingsformer den traditionella kopplingen mellan nation och idrott? Åbo Akademis prorektor, teologen Mikael Lindfelt, reflekterar kring identitet, nationalism, kommersialism och idrott och frågar sig om idrottens lekfullhet fortfarande kan fascinera. Lördagen den 29 maj 2021 var en given festdag för alla idrottsfantaster. Genom att … Jatka artikkeliin Idrott som identifikation – en idrottskonsuments bekännelser
Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä
”Sosiaalisten identiteettien välittyminen juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa” on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama työryhmä (2021–23), joka pureutuu uskonnollis-etnisiin identiteetteihin sosiaalipsykologiaa hyödyntäen. Työryhmää esittelee seuraavassa sen johtaja, professori Jutta Jokiranta. Historiallisten prosessien ymmärtäminen ja vertailu auttavat asemoimaan nykypäivän uskontokeskustelua. Esimerkiksi varhaisten muslimi-identiteettien muotoutuminen vähitellen, vasta vuosikymmeniä profeetta Muhammadin jälkeen, on verrannollinen prosessi varhaisten kristillisten identiteettien muotoutumiselle, joiden eriytyminen … Jatka artikkeliin Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä