Vaihtoehtohoitoihin suhtaudutaan usein joko epäillen tai viimeisenä oljenkortena, johon tartutaan, kun länsimainen lääketiede tuntuu pettävän. Mutta mitä oikeastaan tarkoitamme sillä, kun puhumme vaihtoehtohoidosta, ja miksi niihin ylipäätään käännytään? Åbo Akademin väitöskirjatutkija Taika Nummi pohtii näitä asioita tässä kirjoituksessa. Mitä vaihtoehtohoidolla tarkoitetaan? Vaihtoehtohoidot, joita kutsutaan myös uskomushoidoiksi, tarkoittavat yksinkertaisimmillaan kaikkea länsimaalaisen lääketieteen ulkopuolista hoitoa, jonka vaikutuksista ei ole … Jatka artikkeliin Uskomushoidot: Vaihtoehtona vai viimeisenä toivona?
Kategoria: Tutkimus
Helen Kellerin uskonnollinen maailmanjäsennys tietoilmiönä
Aktivistina ja hyväntekijänä tunnetuksi tulleen kuurosokean Helen Kellerin (1880–1968) elämäntarina on paitsi innoittava myös uskonnontutkimuksen kannalta mielenkiintoinen. Opittuaan seitsemänvuotiaana kommunikoimaan kädestä lukemalla, Kellerille avautui uusi tajunnallinen maailma: käsitteellisen ajattelun kehittyminen johti hänet omaperäiseen uskonnolliseen vakaumukseen, joka sai vaikutteita Emanuel Swedenborgilta (1688–1772). Kellerin uskonnollisuudesta ja käsitteellisestä ajattelusta kirjoittaa Helsingin yliopiston systemaattisen teologian väitöskirjatutkija Aleksi Sakkolan-Leppänen. Helen Kellerin muistelmateos valottaa poikkeuksellisella tavalla uskonnollisuuden ja kielen tajun kehittymisen yhteyttä. Teos on harvinainen omakohtainen kuvaus symbolifunktion eli käsitteellisen mielen synnystä. … Jatka artikkeliin Helen Kellerin uskonnollinen maailmanjäsennys tietoilmiönä
Vi sover på saken – Elsa Heporauta och det sovande sinnets arbete
Elsa Heporauta (1883–1960) är känd som författare, kulturpåverkare och grundare av Kalevalaisten naisten liitto ry (Kalevala Kvinnoförbundet) och Kalevala Koru. Vid sidan av sitt offentliga kulturarbete var hon intresserad av andligt sökande, människosinnets verksamhet och gränserna för vår verklighet. I hennes tänkande fungerade drömmen och det undermedvetna som vägar till kreativitet, insikter och något bortom … Jatka artikkeliin Vi sover på saken – Elsa Heporauta och det sovande sinnets arbete
Pohjoismainen uskontososiologikonferenssi kokosi tutkijat Turkuun
Elokuussa Turussa järjestetty NSCR-konferenssi kokosi kaupunkiin pohjoismaisia uskontososiologeja, vahvennettuna myös muiden maiden edustajilla. Konferenssin teemana oli Research Approaches, Design and Methodology in the Sociology of Religion: Centering the Marginalized, Vulnerable and Socially Excluded. Konferenssista raportoi Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jere Kyyrö. Pohjoismainen uskontososiologikonferenssi (Nordic Conference for the Sociology of Religion) järjestetään joka toinen vuosi jossakin pohjoismaassa. … Jatka artikkeliin Pohjoismainen uskontososiologikonferenssi kokosi tutkijat Turkuun
Stereotyper om yoga i Finland
Det finns många stereotyper kopplade till yoga. Måns Broo, universitetslektor i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, presenterar resultat från ett pågående projekt om yoga i Finland. Dessa visar att vissa stereotyper kanske stämmer, men att många kan och bör ifrågasättas. Bloggtexten bygger på ett föredrag som Broo höll vid Yoga Darsana Yoga Sadhana konferensen i Paris … Jatka artikkeliin Stereotyper om yoga i Finland
Att planera inför evigheten: döden, skärselden och minneskultur i medeltida testamenten
I det medeltida samhället var döden ständigt närvarande, inte bara vid livets slut, utan som en del av vardagens religiösa föreställningsvärld. I den här artikeln beskriver Anna-Stina Hägglund, forskningskommunikatör vid Donnerska institutet, hur fromma gåvor utgjorde en del av förberedelseprocessen inför döden och formade det andliga landskapet i det svenska riket. Genom testamentena är det … Jatka artikkeliin Att planera inför evigheten: döden, skärselden och minneskultur i medeltida testamenten
Naantalin birgittalaisten pyhä käsi
Naantalin birgittalaisluostarin aktiivisesta toiminta-ajasta (n. 1462–1591) on kulunut noin viisisataa vuotta, mutta luostarin arki ja uskonelämä sekä sen kulttuurinen merkitys keskiajan Suomessa kiinnostavat edelleen. Taidehistorioitsija Sofia Lahti lähestyy birgittalaisten elettyä uskoa yhden hartausesineen kautta. Keskiajan varsinaissuomalaisten eletystä uskosta Naantalin luostarissa ja sen ympäristössä on mahdotonta saada aukotonta kokonaiskuvaa, mutta säilyneet lähteet, kuten Pyhän Birgitan luostarisääntö, … Jatka artikkeliin Naantalin birgittalaisten pyhä käsi
Tieteen, uskonnon ja magian rajapinnoilla: Ruotsin kuningatar Kristiina magian ja alkemian maailmassa
1600-luvua on pidetty järjen ja puhdasoppisen luterilaisuuden vuosisatana. Ruotsin nuoren kuningattaren Kristiinan (hallitsi 1644–1654) kosmopoliittisessa hovipiirissä harrastettiin kuitenkin alkemiaa, ja hovin kirjakokoelmassa oli magiaa käsitteleviä teoksia. Vielä 1600-luvun alkupuoliskolla alkemiaa ja magiaa pidettiin luonnontieteellisenä toimintana, joka oli sovitettavissa kristinuskon totuuksiin, kirjoittaa kuvamagian historiaan perehtynyt taidehistorioitsija Lauri Ockenström, joka on käsitellyt aihetta artikkelissaan ”Kuvamagiaa Pohjolassa”. Magia … Jatka artikkeliin Tieteen, uskonnon ja magian rajapinnoilla: Ruotsin kuningatar Kristiina magian ja alkemian maailmassa
Musliminaisten kokemuksia suomalaisuudesta, uskonnosta ja kuulumisesta
Keskustelu muslimien asemasta Euroopassa on usein latautunut oletuksilla arvojen ja tapojen yhteensopimattomuudesta. Uskonnollinen vähemmistöidentiteetti ja kansallinen identiteetti eivät kuitenkaan ole lähtökohtaisesti toisensa poissulkevia. Yhteiskunnan ilmapiirillä on merkitystä: vastakkainasettelua korostava retoriikka ja syrjintä voivat vahvistaa vähemmistöidentiteettiä ja heikentää kansallista samaistumista, kirjoittaa Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen väitöskirjatutkija Saara Aitokari. Muslimit Euroopassa Keskustelut muslimien läsnäolosta, näkymisestä ja … Jatka artikkeliin Musliminaisten kokemuksia suomalaisuudesta, uskonnosta ja kuulumisesta
”Mikä tämä paikka oikein on?” Taiteen ja tutkimuksen yhteisvoimin menneisyyden uskomuspaikkojen maiseman jäljillä
Monet menneisyyden uskomuspaikat sijaitsevat jollain tavalla erityisessä maisemassa tai paikassa: esihistorialliset kalliomaalaukset ovat maalattu näyttäville, toisinaan jopa ihmismuotoisille pystykallioille, joilla on selkeä kaiku, kun taas historiallinen tarinaperinne kiinnittyy erikoisen näköisiin kallioihin, kiviin tai lähteisiin. Kun näillä paikoilla vierailee, kokemus erityisyydestä on selkeä. Paikka yllättää. Mutta kuinka tutkia tätä subjektiivista kokemusta? Onko se ollut sama muinaisille … Jatka artikkeliin ”Mikä tämä paikka oikein on?” Taiteen ja tutkimuksen yhteisvoimin menneisyyden uskomuspaikkojen maiseman jäljillä