Tuotantoeläimet muistoissamme

Tuotannossa elävät eläimet ja niiden kohtaama kuolema jäävät useimmille ihmisille näkymättömiksi. Monet silti kokevat tuotantoeläinten asemasta johtuvia tunteita, kuten surua ja ahdistusta. Sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkija Tiina Ollila Turun yliopistosta ja uskontotieteen väitöskirjatutkija Terhi Hannola Helsingin yliopistosta kirjoittavat kulttuurissamme vallitsevasta puutteesta tunnistaa näitä tuotantoeläinten kohtelun aiheuttamia tunteita. Muiden eläinten kuin ihmisten kuolemaan liittyvät muistamisen ja suremisen käytänteet … Jatka artikkeliin Tuotantoeläimet muistoissamme

Millainen on uskonnottomien helsinkiläismillenniaalien uskontosuhde?

Uskonnottomuuden kasvu on suomalaisen uskonnollisuuden muutoksen määrällisesti merkittävin ilmiö. Helsinkiläiset nuoret aikuiset ovat Suomen uskonnottomin väestönosa. Heidän ajattelustaan kuitenkin tiedetään vähän. Uskonnottomien helsinkiläismillenniaalien uskontosuhteessa keskeistä on etäisyys uskontoon, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Tiina Parkkinen Helsingin yliopistosta. Uskonnottomuuden voidaan sanoa olevan uusi normaali pääkaupungin millenniaalien, eli 80–90-luvulla syntyneiden keskuudessa. Mitä uskonnottomaksi identifioituvat helsinkiläismillenniaalit ajattelevat uskonnottomuudestaan? Entä uskonnosta … Jatka artikkeliin Millainen on uskonnottomien helsinkiläismillenniaalien uskontosuhde?

Teuvo Laitilan juhlaseminaari

Elokuun lopussa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella järjestettiin juhlaseminaari eläkkeelle jäävälle, teologisen osaston uskontotieteen ja kirkkohistorian yliopistonlehtorille Teuvo Laitilalle. Seminaarista kirjoittavat siihen osallistuneet kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta ja uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira Helsingin yliopistosta. Monipuolinen tutkija Tilaisuuden avasi filosofisen tiedekunnan dekaani Janne Pietarinen, joka kertoi Laitilan olevan ensyklopedinen tietolähde, ja mainitsi hänen tutkimuksellisista … Jatka artikkeliin Teuvo Laitilan juhlaseminaari

Moskeijan islamin opetus koulun uskonnonopetuksen korvaavana opetuksena

Kaikki peruskoulun oppilaat eivät osallistu koulun katsomusaineiden eli uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen, vaan suorittavat oppimäärän korvaavina opintoina oman uskontokuntansa järjestämässä opetuksessa. Tässä kirjoituksessa väitöskirjatutkijat Niina Putkonen ja Jussi Ikkala Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta tarkastelevat uskonnollisen yhdyskunnan järjestämää koulun katsomusopetuksen korvaavaa opetusta erityisesti islamin opetuksen näkökulmasta. Kirjoittajien tutkimusartikkeli moskeijoiden tarjoamasta koulun katsomusopetuksen korvaavasta ja täydentävästä opetuksesta … Jatka artikkeliin Moskeijan islamin opetus koulun uskonnonopetuksen korvaavana opetuksena

Olly Donner – i Steiners inre krets

Hurudan var antroposofins grundare Rudolf Steiner som person? Olly och Uno Donner, grundarna av Donnerska institutet, hörde under en tid till Steiners inre krets och hade kunnat ge ett svar. I dagens blogginlägg tar litteraturvetaren Jasmine Westerlund oss med på makarna Donners resor i Europa och ger en levande inblick i parets relation till Steiner. … Jatka artikkeliin Olly Donner – i Steiners inre krets

Sukuelinten silpomisen uskonnolliset ja kulttuuriset jäsennykset eduskuntapuheessa

Suomessa tyttöjen sukuelinten silpominen on kriminalisoitu rikoslainsäädännössä, mutta tieto toimenpiteen laittomuudesta ei ole aina saavuttanut niitä yhteisöjä, joissa silpomista esiintyy. Viime vuosikymmeninä onkin käyty yhteiskunnallista debattia silpomisen eksplisiittisesti kieltävän erityislainsäädännön säätämisestä muiden Pohjoismaiden tapaan. Myös poikien ympärileikkauksen perusteita käyvää keskustelua on käyty silpomiskeskustelun rinnalla. Silpomista ja ympärileikkausta käsittelevä eduskuntakeskustelu tuo esiin uskontoon liittyviä, osittain piiloisiakin, … Jatka artikkeliin Sukuelinten silpomisen uskonnolliset ja kulttuuriset jäsennykset eduskuntapuheessa

Uskonnontutkija neuloosissa

Neulominen nähdään useimmiten naiserityisenä vapaa-ajanviettotapana, harrastuksena. Neulominen on ollut myös välttämättömyys; ilman lämmittäviä asusteita ei kylmässä ilmanalassa selviydy. Neuloen on hankittu lisätuloja tai perheen toimeentulo. Uskontotieteilijän näkökulmasta neulominen sisältää monenlaisia merkityksiä: sen avulla voi harjoittaa omaa uskontoaan tai henkisyyttään, ilmaista ja välittää arvoja ja perinteitä, rakentaa identiteettiä ja selviytyä elämän kriisiaikojen yli, kirjoittaa Turun yliopiston … Jatka artikkeliin Uskonnontutkija neuloosissa

Akademisk etik inför miljökrisen

Ska akademisk etik vara nyttig? Kan akademisk etik hjälpa oss hitta lösningar på t.ex. miljökrisen? Donnerska institutets styrelseordförande, professor emeritus Tage Kurtén, begrundar bland annat de här frågorna i sitt blogginlägg. För ganska exakt 60 år sen utgav Rachel Carson boken Silent Spring. Hon noterade att fågelsången försvunnit. Och orsaken var, enligt henne, giftbesprutningar inom … Jatka artikkeliin Akademisk etik inför miljökrisen

Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2022. Osa II: Moninaista uskonnontutkimusta

18.-20.5.2022 toista kertaa järjestetyt teologian ja uskonnontutkimuksen päivät kokosi Helsinkiin kymmeniä tutkijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Konferenssin teemana oli ”Uskonto ja vapaus: Haasteita ja tulevaisuudennäkymiä”. Katsomukset julkaisee kaksi kirjoitusta, joissa käsitellään konferenssia. Tässä jälkimmäisessä jutussa uskontotieteen väitöskirjatutkija Hanna Gebraad sekä kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta keskittyvät konferenssin viimeiseen päivään, perjantaihin. Juttu on jatkoa … Jatka artikkeliin Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2022. Osa II: Moninaista uskonnontutkimusta

Esoteerisuuden kulttuurihistoriaa: monitieteisesti uutta etsimässä

Monitieteinen tutkimushanke ”Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa, 1880-1940” on neljän vuoden ajan selvittänyt suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaa. Kulttuurihistoriallisen näkökulman ohessa hankkeen vahva uskontotieteellinen asiantuntemus on edistänyt alan kansainvälisen käsitteistön juurruttamista suomalaiseen tutkimuskenttään. Syksyllä 2021 ilmestyneessä ”Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880-1930” (Teos) -kirjassa hankkeen tutkijat lähestyvät aikakautta ja sen esoteerisia ilmiöitä … Jatka artikkeliin Esoteerisuuden kulttuurihistoriaa: monitieteisesti uutta etsimässä