Digitalisoitumisen ja uudenlaisen mediavälitteisen vuorovaikutuksen keskellä tutkijat pyrkivät kehittämään välineitä tämän uudenlaisen tutkimuskentän tarkastelemiseen nojaten toisinaan perinteisiin menetelmiin. Verkkoetnografia on yksi menetelmä, joka ammentaa perinteisestä etnografiasta ja jota käytetään keskeisesti muun muassa monimenetelmällistä yhteistyötä tehdessä, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Riina-Julia Solman. Verkkoetnografialla viitataan internetissä ja digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan vuorovaikutuksen sekä siellä esiintyvien ilmiöiden ja erilaisten yhteisöjen tutkimiseen … Jatka artikkeliin Verkkoetnografia – laadullista tutkimusta digitalisoitumisen äärellä
Kategoria: Tutkimus
Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa
Saamelaisperinteeseen kuuluvilla uhripaikoilla, seidoilla, voi nykyäänkin nähdä merkkejä ihmisten käynneistä paikoilla. Arkeologian dosentti Tiina Äikäs kertoo tutkimuksistaan seitapaikoilla ja saamelaisesta uhrausperinteestä. Muoniossa Pakasaivontietä ajettaessa tien länsipuolelle jää Kirkkopahdaksi kutsuttu suuri kivenjärkäle. Kyseinen kivi on saamelaisten vanhaan uskomusperinteeseen kuuluva uhrikivi eli seita. Kirkkopahdan seitakivi kiinnittää kulkijan huomion muuten kivettömällä mäntykankaalla. Juuri maisemaa hallitsevien piirteiden onkin monesti … Jatka artikkeliin Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa
Idrott som identifikation – en idrottskonsuments bekännelser
Vilka identifikationsmöjligheter ger dagens elitidrott möjlighet till och hur påverkar nya tävlingsformer den traditionella kopplingen mellan nation och idrott? Åbo Akademis prorektor, teologen Mikael Lindfelt, reflekterar kring identitet, nationalism, kommersialism och idrott och frågar sig om idrottens lekfullhet fortfarande kan fascinera. Lördagen den 29 maj 2021 var en given festdag för alla idrottsfantaster. Genom att … Jatka artikkeliin Idrott som identifikation – en idrottskonsuments bekännelser
Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä
”Sosiaalisten identiteettien välittyminen juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa” on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama työryhmä (2021–23), joka pureutuu uskonnollis-etnisiin identiteetteihin sosiaalipsykologiaa hyödyntäen. Työryhmää esittelee seuraavassa sen johtaja, professori Jutta Jokiranta. Historiallisten prosessien ymmärtäminen ja vertailu auttavat asemoimaan nykypäivän uskontokeskustelua. Esimerkiksi varhaisten muslimi-identiteettien muotoutuminen vähitellen, vasta vuosikymmeniä profeetta Muhammadin jälkeen, on verrannollinen prosessi varhaisten kristillisten identiteettien muotoutumiselle, joiden eriytyminen … Jatka artikkeliin Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä
Kanavointi ja uushenkinen yrittäjyys
Uskontotieteen väitöskirjatutkija Katriina Hulkkonen pohtii, millaisia ovat kanavointi-ilmiöön ja uushenkiseen yrittäjyyteen liittyvät ylirajaiset suhteet. Ihmiset sekä rakentavat että ylittävät erilaisia rajoja – ja kanavointia tekevien henkilöiden tapauksessa etenkin rajoja suhteessa henkimaailmaan, uskontoon ja yhteiskuntaan. Suomessa, kuten muuallakin länsimaissa tapahtunutta uskonnollisuuden muutosta luonnehtivat muun muassa uushenkisyys ja henkisen alan yrittäjyys. Yrittäjyys on tärkeä uushenkisyyden organisoitumisen muoto ja julkinen aspekti. Henkisen alan yrittäjät tuottavat monenlaisia palveluja asiakkailleen, … Jatka artikkeliin Kanavointi ja uushenkinen yrittäjyys
Livsåskådning som ett sätt att förstå attityder till vaccin
Den rådande pandemin har gjort frågor om attityder till vaccin mycket aktuella. Laura Brännkärr-Väänänen, doktorand i forskargruppen VaccAtt vid ämnet systematisk teologi vid Åbo Akademi, visar på den komplexitet som kan ligga bakom inställningen till vaccin och behovet av förståelsen för rådande livsåskådningar. Under de senaste 14 månaderna har allas liv påverkats av pandemin, vilket … Jatka artikkeliin Livsåskådning som ett sätt att förstå attityder till vaccin
Islam ja hip hop Suomessa
Aiemmassa kirjoituksessa ”Islam ja hip hop” tarkasteltiin sitä, miten islamilaisen hip hopin kenttä on muuttunut 1980-luvulta 2020-luvulle eritoten Yhdysvaltojen kontekstissa. Mikä on Suomen tilanne? Onko meillä muslimiräppäreitä, joiden tuotannossa islam on keskeisessä roolissa, kysyy Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt. Suomalaisen hip hopin historia on hyvin erilainen kuin Yhdysvalloissa, jossa 1980–1990-lukujen hip hop kytkeytyi vahvasti afrikkalais-amerikkalaisten miesten jumalallisuutta … Jatka artikkeliin Islam ja hip hop Suomessa
Maailma muuttuu – muuttuuko kuolema?
Uskonnolla näyttää olevan vähän merkitystä kuolemaan valmistautumisessa, kirjoittaa Turun yliopiston tutkijatohtori Maija Butters. Kuolemantutkimus eli tanatologia on monitieteinen tutkimusala, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta viime vuosina. Akateemisessa tutkimuksessa kuolemaa voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Luonnontieteilijät pohtivat solukuoleman saloja samalla kun yhteiskuntatieteilijät ja humanistit tarkastelevat kuoleman inhimillisiä ja kulttuurisia merkityksiä. Kuoleman problematiikka on merkittävä tutkimusaihe niin lääketieteessä, bioetiikassa, kuin politiikan ja … Jatka artikkeliin Maailma muuttuu – muuttuuko kuolema?
Värderingar och värderingsmångfald – utmaningar i samhälle och arbetsliv
Vad påverkar våra val och vilka följder får våra värderingar för hur vi tacklar förändringar? Johnny Långstedt, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, har undersökt värderingar inom företag och reflekterar kring dagens värderingsmångfald och hur förändringar i arbetslivet kan komma att utmana existerande värderingsgrunder. Varje dag ställs vi inför en mängd val. Vi måste … Jatka artikkeliin Värderingar och värderingsmångfald – utmaningar i samhälle och arbetsliv
Kuntavaalit ja uskonto
Kuntavaalien seuraaminen uskontotieteilijän silmin on sekä tavattoman tylsää, että kohtuullisen mielenkiintoista. Tylsää siksi, että kuntavaaleissa harvoin esitetään juuri mitään uskontoon liittyvää; vielä vähemmän kuin muissa vaaleissa. Kiinnostavaa siksi, että myös uskonnon puute voi olla huomionarvoista, kirjoittaa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Äystö. Eräs uskontososiologian suurista kysymyksistä on ollut ”uskonnollisen” ja ”maallisen” eli ei-uskonnollisen voimasuhteiden ja rajalinjojen selvittäminen. Sekularisaatio … Jatka artikkeliin Kuntavaalit ja uskonto