Buddhalaisuus on Suomessa tänä päivänä suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin. Yksi merkittävä buddhalaisuutta harjoittavien ryhmä ovat 20–40-vuotiaat suomalaistaustaiset. Vaikka nämä y- ja z-sukupolviin kuuluvat nuoret aikuiset ovat kasvaneet yksilöllisiin valintoihin kannustavassa, monien vaihtoehtojen ja totuuksien maailmassa, heidän buddhalaisuutensa myös haastaa ajalle ominaista individualistista henkisyyttä, kirjoittaa akatemiatutkija Mitra Härkönen Helsingin yliopistosta. Kasvava ilmiö Buddhalaiseksi identifioituvien ja/tai sitä … Jatka artikkeliin Egotrippi ilman egoa? Nuoret aikuiset ja buddhalaisuus Suomessa
Kategoria: Tutkimus
Palestiinalaisen kontekstuaalisen teologian keskiössä on oikeudenmukainen rauha ja pyrkimys vapautukseen
Nykyinen Israelin valtio ja miehitetyt palestiinalaisalueet sijaitsevat kristinuskon synnyinseuduilla, joka on pyhää maata juutalaisille, kristityille ja muslimeille. Alueella jo ennen vuotta 1948 asuneiden kristittyjen jälkeläiset ovat palestiinalaisia. Alueen poliittinen tilanne vaikuttaa heidän arkielämäänsä merkittävissä määrin. Näiden kristittyjen palestiinalainen identiteetti yhdistettynä alueen historiaan ja poliittiseen tilanteeseen on synnyttänyt kontekstuaalista teologiaa. Se nousee palestiinalaisten ahdingosta ja pyrkii … Jatka artikkeliin Palestiinalaisen kontekstuaalisen teologian keskiössä on oikeudenmukainen rauha ja pyrkimys vapautukseen
Hur ser skolvardagen ut för religiösa minoriteter?
Hur mår minoriteterna i vårt lands skolor? Den här frågan ställer sig Milena Parland som är doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi och under läsåret gästande doktorand vid CEU i Wien. Parlands forskning knyter an till aktuella debatter om attityder till minoriteter i dagens Finland och visar på behovet av mera kunskap om religion och … Jatka artikkeliin Hur ser skolvardagen ut för religiösa minoriteter?
Uskonnonvapaus ja uskonnonopetus
Ensimmäinen uskonnonvapauslaki säädettiin Suomessa sata vuotta sitten ja se oli voimassa 80 vuotta. Nykyinen laki on sekin jo 20-vuotias, mutta sen uudistamisen tarve lienee käsillä edeltäjäänsä selvästi nopeammin. Erityiset syyt muutostarpeelle liittyvät koulujen uskonnonopetukseen sekä luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasemaan. Samat teemat ovat hallinneet uskonnonvapautta koskevaa keskustelua nyt jo toista sataa vuotta. Suurin muutos viime … Jatka artikkeliin Uskonnonvapaus ja uskonnonopetus
Kauneuden palvontaa? Estetiikka ortodoksisen kirkon vetovoimatekijänä
Ortodoksikristillisyys tavataan ymmärtää uskonnoksi, jonka piirissä kauneudella on erityinen arvonsa. Myös kirkkoon liittyneiden kuvauksissa jumalanpalveluselämän kauneus näyttäytyy vahvuutena. Samanaikaisesti sitä ei kuitenkaan pidetä riittävänä syynä kääntymiselle. Estetiikan roolia kääntymisprosesseissa tarkastelee uskontotieteen dosentti Helena Kupari, joka on tutkinut aihetta Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa. Kauneuden viehätys Musiikkia, resitaatiota, ikoneita, suitsutuksen tuoksu, tuohuksia, lampukoita… ihan täysipainoinen esteettinen kokemus. … Jatka artikkeliin Kauneuden palvontaa? Estetiikka ortodoksisen kirkon vetovoimatekijänä
Kristendomen kidnappad av populister?
Bland nationalistiska populister i Europa används det ”kristna” ofta som en identitetsmarkör som gör skillnad mellan ”vi” och ”dem”. Björn Vikström, professor i systematisk teologi vid Åbo Akademi, diskuterar populisternas så kallade kidnappning av det kristna, men också frågan om vem som har rätt att definiera vad som är ”äkta” kristendom. De nationalistiska populistpartierna har … Jatka artikkeliin Kristendomen kidnappad av populister?
Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kristilliset kirkot muotoutuvat suhteessa kolonialismiin ja shamanismiin
Kristinusko tuotiin Etelä-Amerikkaan jo yli 500 vuotta sitten. Pitkän aikaa kristinusko oli lähetyssaarnaajien ja lähetystyöntekijöiden määrittelemää ja johtamaa. Vasta viimeisen puolen vuosisadan aikana maanosan alankoalueilla alkuperäiskansat ovat alkaneet perustaa omia kirkkojaan ja itse määritellä sitä, mikä kristillisyydessä heille on keskeistä. Kolonialismin perintö on edelleen kuitenkin selvästi läsnä näissä määrittelyn prosesseissa, kirjoittaa Turun yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori … Jatka artikkeliin Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kristilliset kirkot muotoutuvat suhteessa kolonialismiin ja shamanismiin
Filosofi, muistitaituri ja kerettiläinen – Giordano Brunon muistikeinon juuret
Harhaoppisena kuolemaantuomittua Giordano Brunoa (1548–1600) on pidetty tieteen ja ajattelunvapauden marttyyrina, salaperäisenä maagikkona sekä vaarallisena harhaoppisuuden levittäjänä. Bruno kuitenkin karttaa helppoja luokitteluja. Maailmankaikkeutta koskevat päätelmänsä hän teki ilman havaintoja. Maagisina pidettyjen ajatusten takana oli järjestelmällinen filosofinen maailmankuva ja hänen harhaoppisuutensa todistaminen kesti inkvisitiolta liki yhdeksän vuotta. Brunon ajatusten keskiössä oli hänen kehittämänsä muistikeino, jonka juuria … Jatka artikkeliin Filosofi, muistitaituri ja kerettiläinen – Giordano Brunon muistikeinon juuret
Synd, brott och straff – religion i deckarnas värld
Religion och religiösa element hittas rätt ofta i deckare. Men hur formar deckargenren religion och religiositet och vilken inställning till religion är det här som får plats? Sofia Sjö, docent i religion, media och populärkultur, reflekterar kring de här frågorna med fokus på nordiska deckare. Präster som löser mordgåtor, mord i religiösa miljöer, mördare med … Jatka artikkeliin Synd, brott och straff – religion i deckarnas värld
Metakuolema
Miten raja elämän ja kuoleman välillä asettuu nykyisessä tekoälyn mahdollistamassa maailmassa? Millaisia sosiaalisia suhteita elävien ja kuolleiden välille on mahdollista rakentaa? Entä millaisia eettisiä, moraalisia, kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä näiden suhteiden ylläpitämiseen liittyy? Kenellä on oikeus digitaaliseen jälkielämään? Ja kuka määrittelee sen rajat? Näitä kysymyksiä pohtii median ja kuoleman tutkimukseen erikoistunut apulaisprofessori Johanna Sumiala … Jatka artikkeliin Metakuolema