Buddhalaisuus ei ole koskaan jäänyt luostarin seinien sisään tai rajoittunut yksilön mieleen, vaan sitä on aina luonnehtinut yhteiskunnallinen aktiivisuus, osallistuminen ja pyrkimys vaikuttaa. Tästä syystä se myös taipuu arvopohjaksi, josta voidaan ammentaa ratkaisuyrityksiä uusien ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisemiseen, kirjoittaa Helsingin yliopiston kaupunkiteologian yliopistonlehtori, buddhalaisuuden tutkija Mitra Härkönen. Uskonnon paikka? Tutkijoiden lisäksi keskustelua … Jatka artikkeliin Osallistuva buddhalaisuus yhteiskunnallisena vaikuttajana
Kategoria: Tutkimus
Ortodoksiset kolttasaamelaiset ovat kahden vähemmistön vähemmistö
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun kotinsa ja kotiseutunsa menettäneet Suomeen evakuoidut kolttasaamelaiset pääsivät pysyville asuinpaikoilleen. Toisen maailmansodan jälkeen Kuolan niemimaan länsireunalta evakuoidut koltat asutettiin lopullisesti vuonna 1949 kolmeen kylään Inarin kunnan alueella: Keväjärvelle ja Nellimiin Inarijärven eteläpuolella sekä Sevettijärvelle sen pohjoispuolella. Koltat ovat vähemmistö niin saamelaisten kuin ortodoksienkin keskuudessa, kirjoittaa globaalin kristinuskon … Jatka artikkeliin Ortodoksiset kolttasaamelaiset ovat kahden vähemmistön vähemmistö
Religionsläskunnighet i dagens samhälle – reflektioner från ett tankeväckande seminarium
Vilken sorts kunskap om religion behöver vi idag för att bättre förstå och hantera de utmaningar som uppstår i samhällen som präglas av komplexitet, mångfald och motstridiga sanningsanspråk? Donnerska institutets föreståndare, docent Ruth Illman sammanfattar två dagar av intensiva diskussioner som nyligen fördes i Åbo i samband med ett internationellt seminarium kring religionsläskunnighet. Hur ska … Jatka artikkeliin Religionsläskunnighet i dagens samhälle – reflektioner från ett tankeväckande seminarium
Valurautaisia hautamuistomerkkejä kuvaamassa: Weljekset Friis ja Oulun Konepaja
Seuraava blogiteksti on alunperin julkaistu Kirkko, tila ja muisti -tutkimusprojektin blogissa 19.8.2019. Tekstistä on sen kirjoittajan, tutkimusprojektin johtaja, filosofian tohtori Titta Kallio-Sepän luvalla vähennetty kuvia. Kuluneen kesäloman aikana yhtenä tavoitteenani oli tutustua matkan varrella vastaan tuleviin hautausmaihin ja niiden vanhimpiin hautamuistomerkkeihin. Työn alla oleva artikkelikäsikirjoitus on vaatinut perehtymistä valuraudasta 1800-luvun loppuvuosikymmenten ja 1900-luvun alun välisenä … Jatka artikkeliin Valurautaisia hautamuistomerkkejä kuvaamassa: Weljekset Friis ja Oulun Konepaja
Perinteisiä ja persoonallisia muistelun rituaaleja
Suomalainen yhteiskunta on pitkään ollut katsomusten ja niihin liittyvien rituaalien osalta melko homogeeninen. Tämä tilanne on nyt muuttumassa, kertoo Helsingin yliopiston pastoraaliteologian professori Auli Vähäkangas. Perinteistä halutaan edelleen pitää kiinni mutta niiden rinnalle ja yhteyteen rakennetaan erilaisia persoonallisia muistelun rituaaleja. Kotisaattohoito-hanke Olen pari viimeistä vuotta tutkinut suomalaista kotisaattohoitoa monitieteisessä Meaningful Relations-tutkimushankkeessa. Haastattelimme kuolevia potilaita, heidän … Jatka artikkeliin Perinteisiä ja persoonallisia muistelun rituaaleja
Mistä viranomaiset puhuvat, kun he puhuvat uskonnosta?
Uskonto on arkinen käsite, mutta sen takana on paljon kiistakysymyksiä. Miten suomalaiset viranomaiset sen työssään ymmärtävät?, kysyy Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Tuomas Äystö. Voiko suomalainen poliisi käyttää pään peittävää huivia? Loukkaako Suvivirren laulaminen koulussa uskonnonvapautta? Onko maallistuneen valtion ja toisaalta moniuskontoisen yhteiskunnan soveliasta ylläpitää valtiopäiväjumalanpalvelusten perinnettä? Nämä ovat esimerkkejä kysymyksistä, joissa usein kiistellään, tulisiko jokin … Jatka artikkeliin Mistä viranomaiset puhuvat, kun he puhuvat uskonnosta?
Muslimien osallisuus suomalaisissa kouluissa
Islamiin liittyvät stereotypiat näkyvät edelleen suomalaisissa kouluissa, kirjoittaa Tampereen yliopiston monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori Inkeri Rissanen. Hän on tutkimuksessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että koulujen välillä on kuitenkin selkeitä eroja. Maahanmuuttajavoittoisissa kouluissa tunnistetaan islamiin, lähtökulttuureihin ja maahanmuuttotaustaan liittyvä pääoma paremmin kuin muissa kouluissa. Rakenteet tukevat osallisuutta – osattomuuden kokemuksia tuottaa arjen vuorovaikutus Verrattuna muihin Euroopan maihin, Suomessa … Jatka artikkeliin Muslimien osallisuus suomalaisissa kouluissa
