Neulominen nähdään useimmiten naiserityisenä vapaa-ajanviettotapana, harrastuksena. Neulominen on ollut myös välttämättömyys; ilman lämmittäviä asusteita ei kylmässä ilmanalassa selviydy. Neuloen on hankittu lisätuloja tai perheen toimeentulo. Uskontotieteilijän näkökulmasta neulominen sisältää monenlaisia merkityksiä: sen avulla voi harjoittaa omaa uskontoaan tai henkisyyttään, ilmaista ja välittää arvoja ja perinteitä, rakentaa identiteettiä ja selviytyä elämän kriisiaikojen yli, kirjoittaa Turun yliopiston … Jatka artikkeliin Uskonnontutkija neuloosissa
Kategoria: Tutkimus
Akademisk etik inför miljökrisen
Ska akademisk etik vara nyttig? Kan akademisk etik hjälpa oss hitta lösningar på t.ex. miljökrisen? Donnerska institutets styrelseordförande, professor emeritus Tage Kurtén, begrundar bland annat de här frågorna i sitt blogginlägg. För ganska exakt 60 år sen utgav Rachel Carson boken Silent Spring. Hon noterade att fågelsången försvunnit. Och orsaken var, enligt henne, giftbesprutningar inom … Jatka artikkeliin Akademisk etik inför miljökrisen
Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2022. Osa II: Moninaista uskonnontutkimusta
18.-20.5.2022 toista kertaa järjestetyt teologian ja uskonnontutkimuksen päivät kokosi Helsinkiin kymmeniä tutkijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Konferenssin teemana oli ”Uskonto ja vapaus: Haasteita ja tulevaisuudennäkymiä”. Katsomukset julkaisee kaksi kirjoitusta, joissa käsitellään konferenssia. Tässä jälkimmäisessä jutussa uskontotieteen väitöskirjatutkija Hanna Gebraad sekä kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta keskittyvät konferenssin viimeiseen päivään, perjantaihin. Juttu on jatkoa … Jatka artikkeliin Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2022. Osa II: Moninaista uskonnontutkimusta
Esoteerisuuden kulttuurihistoriaa: monitieteisesti uutta etsimässä
Monitieteinen tutkimushanke ”Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa, 1880-1940” on neljän vuoden ajan selvittänyt suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaa. Kulttuurihistoriallisen näkökulman ohessa hankkeen vahva uskontotieteellinen asiantuntemus on edistänyt alan kansainvälisen käsitteistön juurruttamista suomalaiseen tutkimuskenttään. Syksyllä 2021 ilmestyneessä ”Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880-1930” (Teos) -kirjassa hankkeen tutkijat lähestyvät aikakautta ja sen esoteerisia ilmiöitä … Jatka artikkeliin Esoteerisuuden kulttuurihistoriaa: monitieteisesti uutta etsimässä
Judiskt liv i Åbo
Hur har judiskt liv i Åbo sett ut? Arkivpedagogen Karin Sjöberg har i ett dokumentationsprojekt finansierat av Svenska litteratursällskapet intervjuat personer med en bakgrund i den judiska församlingen i Åbo. Personernas berättelser levandegör både vardagsliv och fest under 1950- och 1960-talen när församlingen i Åbo var mycket aktiv. Första helgen i april 2022 arrangerade … Jatka artikkeliin Judiskt liv i Åbo
Kielellä tehdään uskontoa
Uskonto on monia asioita: uskoa, rukousta yksin ja yhdessä, myyttejä, ruokaa ja rakennuksia. Näiden kaikkien merkitys luodaan ihmisten välisessä kanssakäymisessä, jossa kielenkäyttö on keskeisessä asemassa. Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Titus Hjelm pohtii diskursiivisen uskonnontutkimuksen lähtökohtia ja käyttötapoja. Viime vuosina on ollut muodikasta puhua niin sanotusta eletystä uskonnosta. Tällä viitataan tutkimukselliseen näkökulmaan, jossa keskitytään uskonnollisiin käytäntöihin … Jatka artikkeliin Kielellä tehdään uskontoa
Millainen on elokuvien ja televisiosarjojen fiktiivinen ateisti?
Ateismia ja ateisteja on kuvattu elokuvissa ja televisiosarjoissa harvoin. Yleensä kuvaukset ovat olleet melko kielteisiä. Tilanne on muuttunut 2000-luvulla: ateismia ja ateisteja käsitellään enemmän. Paikoitellen kuvaukset ovat myönteisempiä, mutta kaikista stereotypioista ei ole luovuttu, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Yhdysvaltalaisissa 1900-luvun elokuvissa ateismia ja ateisteja on kuvattu eksplisiittisesti hyvin harvoin. Yksi varhaisista poikkeuksista … Jatka artikkeliin Millainen on elokuvien ja televisiosarjojen fiktiivinen ateisti?
Black metal ja kansallissosialismi
Fasismin lumo ja affektiivinen perintö suomalaisessa kulttuurissa -hankkeessa tarkastellaan monitieteisesti fasismin kulttuurista merkitystä nyt ja menneisyydessä. Yksi hankkeen osatutkimuksista keskittyy kansallissosialismiin ja fasismiin suomalaisessa black metal ‑alakulttuurissa. Black metalissa suhtautuminen kansallissosialismiin on kaukana yhdenmukaisesta, kirjoittaa hankkeessa työskentelevä post doc -tutkija FT Aila Mustamo Turun yliopistolta folkloristiikan oppiaineesta. Musiikkia, filosofiaa ja provokaatiota Kirkkojen tuhopoltot ja henkirikokset … Jatka artikkeliin Black metal ja kansallissosialismi
Dödsriter i förvandling: ett seminarium om begravningar i Norden idag
Under tre dagar i april hölls en workshop om begravningar i dagens nordiska samhällen vid Åbo Akademi, ordnad av Donnerska institutet för religionshistorisk och kulturhistorisk forskning i samarbete med det svenska forskningsnätverket om begravningar vid Centrum för mångvetenskaplig forskning om religion och samhälle, Uppsala universitet. Under titeln “Death comes equally to us all, and makes … Jatka artikkeliin Dödsriter i förvandling: ett seminarium om begravningar i Norden idag
Kirkosta eroamisen syyt
Luterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskussa kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa on keskusteltu erityisesti Päivi Räsäsen ja avioliittolain muutoksen synnyttämistä kohuista. Näiden yhteydessä tuhannet ihmiset ovat yhtäaikaisesti eronneet kirkosta. Poliittisen mielipiteen osoittaminen kirkosta eroamalla onkin merkittävä, juuri 2000-luvulla esiin noussut ilmiö. Mutta tyhjeneekö kysymys eroamisen syistä kohujen yhteydessä tapahtuvaan eroamiseen, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen tutkijatohtori Tuomas Äystö. Eroamistrendiä … Jatka artikkeliin Kirkosta eroamisen syyt