Lucifer och Satan har under olika tider använts som en symbol för uppror och protest inom såväl kultur som politik. Sofia Silvén, doktorand i folkloristik vid Åbo universitet, ser närmare på fenomenet i finsk kulturhistoria. Med fokus på skriftställare Aarni Koutas retoriska satanism förklarar Silvén med vilka kulturella och ideologiska strömningar ämnet kan sammanlänkas. Att … Jatka artikkeliin Varför vände sig finska högt utbildade rebeller till Satan i början av 1900-talet?
Kategoria: Tutkimus
Yhteisen katsomusaineen sisällöstä
Yhteinen katsomusaine tähtää katsomusopetuksen lähtökohtien ja sisältöjen uudelleenmäärittämiseen. Tavoitteena on kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen, kirjoittavat uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtori Lauri Mäenalanen ja Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi. Opetusministeri Adlercreutzin kannanotto katsomusopetuksen uudistamiseen on herättänyt paljon keskustelua. Ministeri ilmoitti selvittävänsä edellytyksiä siirtyä nykyisestä oman uskonnon opetuksesta yhteiseen katsomusaineeseen. Keskustelunavaus ei ollut uusi, koska keskustelua katsomusopetuksen … Jatka artikkeliin Yhteisen katsomusaineen sisällöstä
Keskustelua katsomusopetuksesta
Katsomukset julkaisee viikoilla 41–44 neljän kirjoituksen sarjan, jonka teksteissä kirjoittajat kertovat näkökulmiaan siitä, miten koulujen mahdollinen yhteinen katsomusopetus tulisi järjestää. Kirjoitukset edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä, eikä Katsomukset ota kantaa minkään tietyn katsomusopetusmallin puolesta. Sarjan tekstit (linkit päivittyvät sarjan ilmestyttyä, tekstit ilmestyvät viikon välein järjestyksessä tämän julkaisun jälkeen): Lauri Mäenalanen ja Arto Kallioniemi: Yhteisen katsomusaineen sisällöstä (Viikko … Jatka artikkeliin Keskustelua katsomusopetuksesta
Livet är meningen med livet: Andlighet inom den transhumanistiska scenen
Transhumanism handlar om att överskrida vad det innebär att vara en biologisk människa, men den är inget enhetligt fenomen och forskningen kring rörelsen är bred. Niklas Barholm, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, tar i sin forskning fasta på andlighet i rörelsen och försöker med hjälp av begreppet scen ge en klarare bild av transhumanismen. … Jatka artikkeliin Livet är meningen med livet: Andlighet inom den transhumanistiska scenen
Uskomushoidot: Vaihtoehtona vai viimeisenä toivona?
Vaihtoehtohoitoihin suhtaudutaan usein joko epäillen tai viimeisenä oljenkortena, johon tartutaan, kun länsimainen lääketiede tuntuu pettävän. Mutta mitä oikeastaan tarkoitamme sillä, kun puhumme vaihtoehtohoidosta, ja miksi niihin ylipäätään käännytään? Åbo Akademin väitöskirjatutkija Taika Nummi pohtii näitä asioita tässä kirjoituksessa. Mitä vaihtoehtohoidolla tarkoitetaan? Vaihtoehtohoidot, joita kutsutaan myös uskomushoidoiksi, tarkoittavat yksinkertaisimmillaan kaikkea länsimaalaisen lääketieteen ulkopuolista hoitoa, jonka vaikutuksista ei ole … Jatka artikkeliin Uskomushoidot: Vaihtoehtona vai viimeisenä toivona?
Helen Kellerin uskonnollinen maailmanjäsennys tietoilmiönä
Aktivistina ja hyväntekijänä tunnetuksi tulleen kuurosokean Helen Kellerin (1880–1968) elämäntarina on paitsi innoittava myös uskonnontutkimuksen kannalta mielenkiintoinen. Opittuaan seitsemänvuotiaana kommunikoimaan kädestä lukemalla, Kellerille avautui uusi tajunnallinen maailma: käsitteellisen ajattelun kehittyminen johti hänet omaperäiseen uskonnolliseen vakaumukseen, joka sai vaikutteita Emanuel Swedenborgilta (1688–1772). Kellerin uskonnollisuudesta ja käsitteellisestä ajattelusta kirjoittaa Helsingin yliopiston systemaattisen teologian väitöskirjatutkija Aleksi Sakkolan-Leppänen. Helen Kellerin muistelmateos valottaa poikkeuksellisella tavalla uskonnollisuuden ja kielen tajun kehittymisen yhteyttä. Teos on harvinainen omakohtainen kuvaus symbolifunktion eli käsitteellisen mielen synnystä. … Jatka artikkeliin Helen Kellerin uskonnollinen maailmanjäsennys tietoilmiönä
Vi sover på saken – Elsa Heporauta och det sovande sinnets arbete
Elsa Heporauta (1883–1960) är känd som författare, kulturpåverkare och grundare av Kalevalaisten naisten liitto ry (Kalevala Kvinnoförbundet) och Kalevala Koru. Vid sidan av sitt offentliga kulturarbete var hon intresserad av andligt sökande, människosinnets verksamhet och gränserna för vår verklighet. I hennes tänkande fungerade drömmen och det undermedvetna som vägar till kreativitet, insikter och något bortom … Jatka artikkeliin Vi sover på saken – Elsa Heporauta och det sovande sinnets arbete
Pohjoismainen uskontososiologikonferenssi kokosi tutkijat Turkuun
Elokuussa Turussa järjestetty NSCR-konferenssi kokosi kaupunkiin pohjoismaisia uskontososiologeja, vahvennettuna myös muiden maiden edustajilla. Konferenssin teemana oli Research Approaches, Design and Methodology in the Sociology of Religion: Centering the Marginalized, Vulnerable and Socially Excluded. Konferenssista raportoi Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jere Kyyrö. Pohjoismainen uskontososiologikonferenssi (Nordic Conference for the Sociology of Religion) järjestetään joka toinen vuosi jossakin pohjoismaassa. … Jatka artikkeliin Pohjoismainen uskontososiologikonferenssi kokosi tutkijat Turkuun
Stereotyper om yoga i Finland
Det finns många stereotyper kopplade till yoga. Måns Broo, universitetslektor i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, presenterar resultat från ett pågående projekt om yoga i Finland. Dessa visar att vissa stereotyper kanske stämmer, men att många kan och bör ifrågasättas. Bloggtexten bygger på ett föredrag som Broo höll vid Yoga Darsana Yoga Sadhana konferensen i Paris … Jatka artikkeliin Stereotyper om yoga i Finland
Att planera inför evigheten: döden, skärselden och minneskultur i medeltida testamenten
I det medeltida samhället var döden ständigt närvarande, inte bara vid livets slut, utan som en del av vardagens religiösa föreställningsvärld. I den här artikeln beskriver Anna-Stina Hägglund, forskningskommunikatör vid Donnerska institutet, hur fromma gåvor utgjorde en del av förberedelseprocessen inför döden och formade det andliga landskapet i det svenska riket. Genom testamentena är det … Jatka artikkeliin Att planera inför evigheten: döden, skärselden och minneskultur i medeltida testamenten