Hur relaterar det feminina, feminism och andlighet till varandra? Med utgångspunkt i sin forskning om kvinnor aktiva i feminin andlighet reder Ella Poutiainen, doktorand vid Åbo Universitet, ut begreppen, men frågar sig också om vi alltid fokuserar på rätt teman när vi diskuterar om andlighet är feministiskt. Kanske har du lagt märke till att din … Jatka artikkeliin FEMINISTISKA TONFALL I HOLISTISK ANDLIGHET
Kategoria: Tutkimus
Pahuus osana kasvatusta ja ihmisen olemassaoloa kestävyyskriisien aikakaudella
Kasvatustieteellinen tutkimus on keskittynyt pääosin hyvyyden tarkasteluun ihmisen moraalisen olemassaolon synkempien puolten, kuten pahuuden, jäädessä usein tutkimattomiksi ihmistoiminnan alueiksi. Pahuuden tutkiminen voi kuitenkin osaltaan edistää kestävän tulevaisuuden edellytyksiä, kirjoittaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen väitöskirjatutkija Emma Kurenlahti. Elämme keskellä useiden kriisien aikakautta. Korona, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, kulttuurien katoaminen ja demokratian rapautuminen luovat keskuuteemme uhkien täyteistä nykyhetkeä … Jatka artikkeliin Pahuus osana kasvatusta ja ihmisen olemassaoloa kestävyyskriisien aikakaudella
Katsomusopetusta yhdessä vai erikseen?
Yksi koulujen katsomusopetuksesta käydyn keskustelun juonne on kysymys siitä, tulisiko oppilaille järjestää kaikille yhteistä katsomusopetusta. Kasvatustieteen tohtori Vesa Åhs kirjoittaa aiheesta oppilaiden kokemusten ja käsitysten pohjalta. ”Se on vähän niin kuin opettelisi kirjeistä... mutta silloin se pääjuttu ei ole vain miten ne kirjeet toimii, vaan myös se, mitä niihin oikeesti kirjoitetaan.” Kyseinen sitaatti on väitöskirjastani, … Jatka artikkeliin Katsomusopetusta yhdessä vai erikseen?
Uskonnollisten yhteisöjen luvattu maa
Suomea on usein kutsuttu yhdistysten luvatuksi maaksi, johtuen erilaisten yhdistysten ja järjestöjen suuresta määrästä. Tämä sanonta pitää paikkaansa myös uskontojen osalta kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Yhdyskuntien määrä kasvussa Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien määrä Suomessa jatkaa kasvuaan. Suunta on jatkunut samanlaisena koko 2000-luvun. Vuonna 2005 itsenäisiä rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia oli 61 ja vuoden 2019 lopussa … Jatka artikkeliin Uskonnollisten yhteisöjen luvattu maa
Balans mellan familj och samhälle – identitetsfrågor bland unga assyrier/syrianer
Studier kring identitet och religion har ofta fokuserat på ungdomar eller unga vuxna, men Victor Dudas visar i sin forskning kring barn och yngre ungdomar att identitetsformande även hos dem är en central fråga. Dudas har inom sitt avhandlingsarbete vid Uppsala universitet studerat barn som identifierar sig som assyrier/syrianer i dagens Sverige och lyfter fram … Jatka artikkeliin Balans mellan familj och samhälle – identitetsfrågor bland unga assyrier/syrianer
Haribhaktivilasa och frågor kring förmoderna böckers tillkomst
Varför görs forskning om det förmoderna Indien vid ett finländskt universitet? För att vetenskap handlar om världsomspännande samarbete, skriver universitetslektor Måns Broo från Åbo Akademi, och berättar om sin banbrytande forskning kring ett femhundra år gammalt manuskript från Indien. Mystikern och den religiöse förnyaren Sri Krishna Caitanya (1486–1533) skapade under några korta år en extatisk … Jatka artikkeliin Haribhaktivilasa och frågor kring förmoderna böckers tillkomst
Hiphop on tullut ryminällä suomalaiseen gospelmusiikkiin
Valtio-teoksessaan Platon esittää, että hallitsijan tulisi seurata tarkoin, mitä musiikkia valtakunnassa esitetään, koska muutokset musiikissa muuttavat lopulta koko valtakunnan perustaa. 2000-luvulla hiphop on noussut musiikkimaailman suureksi muutosvoimaksi. Miten hiphop muuttaa suomalaista gospelmusiikkia ja kristinuskoa, kysyy Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tuomas Järvenpää. Kristityllä populaarimusiikilla on jo 1970-luvulta lähtien ollut Suomen uskonnollisessa kentässä merkittävä rooli. Esimerkiksi jazzia, rockia, … Jatka artikkeliin Hiphop on tullut ryminällä suomalaiseen gospelmusiikkiin
Hyvät, pahat ja rumat – Videopelit ja uskonto
Digitaalisissa peleissä käydään vauhdikasta keskustelua siitä, mikä on uskonnon paikka yhteiskunnassa ja kuka siitä saa päättää. Uskontotieteen väitöskirjatutkija Heidi Rautalahti kirjoittaa tutkimuksestaan ja siitä, miten videopeleissä esiintyvä uskontokritiikki kuvastaa uskontojen ja katsomuksellisuuden muutoksia nykyajassa. Videopelit ovat toivottu kumppani syvällisten teemojen käsittelyyn. Videopelit ovat tämän ajan viihdeteollisuuden airue, puhumme sitten mobiilipeleistä, kotikonsoleista, tietokonepeleistä tai muista virtuaalitodellisuuden … Jatka artikkeliin Hyvät, pahat ja rumat – Videopelit ja uskonto
Saamelaissovintoprosessit tutkimuskohteena
Anteeksipyyntöjen aikakaudella julkisia anteeksipyyntöjä esitetään ja sovintoprosesseja käynnistetään. Tämä tarjoaa sovintotutkijalle kiehtovan työkentän. Tässä kirjoituksessa Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Helga West kertoo omasta väitöskirjatyöstänsä ja pohtii, mitä tutkimus voi tarjota käytännön sovintoprosesseille. Nykyistä aikakauttamme on osuvasti kutsuttu anteeksipyyntöjen aikakaudeksi (the age of apology). Julkisia anteeksipyyntöjä esitetään vähemmistöille, kaltoin kohdelluille ihmisryhmille ja jopa yksittäisille julkisuuden henkilöille. Suomalainen … Jatka artikkeliin Saamelaissovintoprosessit tutkimuskohteena
Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla
Syyskuussa 2020 alkanut Suomen Akatemian rahoittama projekti “The Religious Legitimation of Politics and the Political Legitimation of Religion in Finland”, eli kotoisasti LegitRel, tarkastelee uskonnon ja parlamentaarisen politiikan yhteyksiä 2000-luvun Suomessa. Aiheen ja lähestymistavan valintaan vaikuttivat paitsi tutkimusryhmän omat intressit myös havainto uskonnon ja politiikan tutkimuksen, jos ei sokeista, niin ainakin likinäköisistä pisteistä. Hanketta esittelee … Jatka artikkeliin Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla
