Syyskuussa 2020 alkanut Suomen Akatemian rahoittama projekti “The Religious Legitimation of Politics and the Political Legitimation of Religion in Finland”, eli kotoisasti LegitRel, tarkastelee uskonnon ja parlamentaarisen politiikan yhteyksiä 2000-luvun Suomessa. Aiheen ja lähestymistavan valintaan vaikuttivat paitsi tutkimusryhmän omat intressit myös havainto uskonnon ja politiikan tutkimuksen, jos ei sokeista, niin ainakin likinäköisistä pisteistä. Hanketta esittelee … Jatka artikkeliin Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla
Kategoria: Tutkimus
Att främja och sätta gränser för religion med lagens hjälp
Trots att någon kanske tror det, så ger ett människorättsligt perspektiv på relationer mellan religion och stat inte entydiga svar på alla krångliga frågor. Rättigheterna som ofta är allmänt formulerade i internationella fördragstexter måste konkretiseras och olika perspektiv och aspekter i praktiken vägas mot varandra, skriver Pamela Slotte, professor i religion och rätt vid Åbo … Jatka artikkeliin Att främja och sätta gränser för religion med lagens hjälp
Ihmisoikeudet mielenterveyspolitiikassa
Eriävät arvot ja tavoitteet vaikeuttavat mielenterveyspotilaiden ihmisoikeuksien toteutumista kirjoittaa mielenterveyspolitiikasta tammikuussa 2020 väitellyt sosiaalieetikko, teologian tohtori Karoliina Ahonen. Hyvinvointivaltio ihmisoikeuksien turvaajana Teologiassa on pitkät perinteet moraalifilosofisten kysymysten tarkastelussa. Teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian lisäksi myös yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja hyvän elämän edellytyksiä tarkasteleva sosiaalietiikka on ollut teologisen tiedekunnan oppiaineena jo 1970-luvulta alkaen. Sosiaalietiikka on osa moraalifilosofian perinnettä, … Jatka artikkeliin Ihmisoikeudet mielenterveyspolitiikassa
Turvapaikanhaku uskonnon perusteella
Turvapaikanhaku uskonnon perusteella on oletettua monimuotoisempi ilmiö, kirjoittaa aiheeseen perehtynyt uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen Helsingin yliopistosta. Keitä uskonsa vuoksi vainotut ovat? Turvapaikanhakijoista käydystä julkisesta keskustelusta saa helposti kuvan, jossa Suomesta hakee turvaa lähinnä perheettömiä nuoria miehiä Irakista ja Afganistanista. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus; Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastojen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana yleisimpiä turvapaikanhakijoiden … Jatka artikkeliin Turvapaikanhaku uskonnon perusteella
Erotiska möten mellan människa och naturväsen: Nya perspektiv på finlandssvenska folksägner
I de nordiska länderna har man forskat i folksägner under hela 1900-talet, men det stora sägenmaterial som finns i våra arkiv har fortfarande mycket kvar att ge. I synnerhet det erotiska materialet har förbisetts i finlandssvenska forskningssammanhang, skriver Catarina Harjunen som nyligen disputerat i folkloristik vid Åbo Akademi. Betydelser av genus och sexualitet i folksägner I … Jatka artikkeliin Erotiska möten mellan människa och naturväsen: Nya perspektiv på finlandssvenska folksägner
Katolista monikulttuurisuutta (nykypäivän) Suomessa
Maahanmuutto on muokannut viime vuosikymmeninä voimakkaasti Suomen kristillistä kenttää. Muutos on koskettanut muiden kristillisten yhteisöjen ohella myös katolista kirkkoa. Toisaalta monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat historiallisestikin tyypillisiä piirteitä katoliselle kirkolle Suomessa, kirjoittaa Turun yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Kaisa Piironen. Katolisen kirkon jäsenmäärä on viime vuosikymmeninä yli kaksinkertaistunut ja kielten ja kulttuurien kirjo moninaistunut. Rekisteröityneitä katolilaisia on Suomessa … Jatka artikkeliin Katolista monikulttuurisuutta (nykypäivän) Suomessa
Henki-ilmestyksiä, skandaaleja ja lohtua
Uuden etsijät -tutkimushankkeessa tarkastellaan suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaa 1800-luvulta 1940-luvulle. Hankkeen tutkija, Turun yliopiston professori Marjo Kaartinen kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Spiritistinen istunto Suomessa vierailleesta kuuluisasta meediosta Madame d’Espérancesta, jonka Helsingin-istunnot nostattivat valtavan lehtijupakan. Kun spiritualismi lumosi, kiehtoi ja hurmasi yhä useampia 1800-luvun jälkimmäisen puoliskon ihmisiä San Franciscosta Moskovaan, meediotoiminta kehittyi ja meedioiden määrä kasvoi jatkuvasti. 1870-luvulla … Jatka artikkeliin Henki-ilmestyksiä, skandaaleja ja lohtua
Marknadsvärderingarnas inverkan på det religiösa fältet i Finland
I dagens samhälle sprids marknadsvärderingar och marknadskrafter också utanför den traditionella ekonomiska sfären. Den här utvecklingen kommer till uttryck också på det religiösa fältet i Finland, till exempel inom Evangelisk-lutherska kyrkans strategiska arbete, skriver Marcus Moberg, professor i religionsvetenskap vid Åbo Akademi. Spridningen av nyliberal politisk ekonomi sedan början av 1980-talet har resulterat i etablerandet … Jatka artikkeliin Marknadsvärderingarnas inverkan på det religiösa fältet i Finland
Mitä on ”heikko” katsomuskasvatus?
Monessa suomalaisessa päiväkodissa katsomuksiin liittyvä opetus ja kasvatus on hyvin puutteellista. Lisää tutkimustietoa tarvitaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan ammatillisuudesta voidaksemme muuttaa tilannetta vastaamaan paremmin siihen, mihin lapsella tulisi olla oikeus, kirjoittaa kasvatustieteen dosentti Saila Poulter. Katsomuskasvatuksen päämäärästä Useat kansalliset koulutusselvitykset osoittavat, että varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus aiheuttaa päiväkodeissa epätietoisuutta. Lisäksi on jäänyt epäselväksi, miten henkilöstön tietoisuutta eri … Jatka artikkeliin Mitä on ”heikko” katsomuskasvatus?
Ateism på YouTube – konsumera istället för att organisera?
Ifall finländska ateister konsumerar ateistiskt innehåll skapat av amerikaner och britter, med vilka glasögon betraktar de då religionsfrågor i Finland? Om religioner ser olika ut på olika håll i världen, kan ateismen då vara lika för alla? Robin Isomaa, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, diskuterar ateistiska YouTube-kanaler och deras identitetsskapande betydelse idag. En av de … Jatka artikkeliin Ateism på YouTube – konsumera istället för att organisera?
