Islam ja hip hop

Hip hop on kytkeytynyt islamiin miltei koko olemassaolonsa ajan: moni merkittävä räppäri on identifioitunut islamilaiseksi, ja islamiin liittyvä keskustelu ja etiikka on ollut läsnä hip hopin sanoituksissa. Yhdysvalloista 1970-luvulla lähtenyt hip hop on tullut viimeistään 2000-luvulla globaaliksi musiikin muodoksi. Miten islam on tarkkaan ottaen näkynyt hip hopissa ennen ja nyt, kysyy Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt.  … Jatka artikkeliin Islam ja hip hop

Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä

Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla. Ortodoksisessa kirkossa pääsiäistä nimitetään juhlien juhlaksi. Pääsiäiseen valmistaudutaan kuukausien ajan, ja sitä myös juhlitaan pitkään. Luonnehdinta ortodoksisesta kirkosta pääsiäisen kirkkona sopii hyvin pääsiäisen korostuneeseen merkitykseen ortodoksisessa perinteessä, kertoo apulaisprofessori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta.  Pääsiäinen on varhaiskristillinen juhlien juhla Kristillinen viikko- ja juhlakalenteri keskittyi varhaisessa kirkossa Kristuksen ylösnousemuksen ympärille. Joka viikko toistuva ylösnousemuksen muistaminen sai alkunsa … Jatka artikkeliin Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä

Ljudavslappning: komplementära och alternativa vägar till välmående i dagens Finland

Idag vänder sig allt fler finländare till komplementära och alternativa välmåendeverksamheter. Religionsvetaren Linda Annunen studerar ljudavslappning i dess olika former med fokus på hur och varför personer utbildar sig i den här tekniken. Inte minst under den senaste tiden, när COVID-19 kommit att påverka samhällen världen över, har frågor om välmående, hälsa och vård blivit … Jatka artikkeliin Ljudavslappning: komplementära och alternativa vägar till välmående i dagens Finland

Lorna Byrne – Enkelinäkijä suomalaisen uushenkisyyden kentällä

Irlantilainen kirjailija, mystikko ja enkelinäkijä Lorna Byrne on vieraillut Suomessa viisi kertaa vuosien 2011 ja 2017 välillä. Hän on puhunut loppuunmyydyille saleille, kuvaillut mahtavia ja värikkäitä enkeleitä sekä kehottanut kuulijoita luottamaan heidän suojelusenkeliensä apuun ja loppumattomaan hyväntahtoisuuteen. Mikä tämän pienen, vaatimattomasti pukeutuvan ja hiljaisella äänellä puhuvan naisen sanomassa vetoaa suomalaisiin naisiin, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Elisa Mikkola.  Rukous- ja keskustelutilaisuus New Yorkissa 2014 © John Gillespie via Flickr Suomen evankelis-luterilaisen … Jatka artikkeliin Lorna Byrne – Enkelinäkijä suomalaisen uushenkisyyden kentällä

Raamattu, ihmisoikeudet ja samaa sukupuolta olevien avioliitto

Tasa-arvo nousee Raamatusta samaa sukupuolta olevien avioliittoa kannattavien pappien ajattelussa, kun taas kriittisesti avioliittokäsityksen laajentamiseen suhtautuvat papit vaikenevat tasa-arvosta, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian tutkijatohtori Laura Kallatsa.  ”Lähden siitä, että keskustelumme eri osapuolet voivat hyvällä omallatunnolla pysyä kannassaan, jos he katsovat, että heillä on siihen riittävät perustelut”, kirjoittaa emeritusarkkipiispa John Vikström Kotimaa24:n blogissa 19.2.2021. Keskustelu samaa sukupuolta olevien … Jatka artikkeliin Raamattu, ihmisoikeudet ja samaa sukupuolta olevien avioliitto

1900-luvun alun työväenliikkeen naiskirjailijat sosialismin ja uskonnon tulkitsijoina

Suomalaista sosialismia on historiantutkimuksessa pidetty uskonnonvastaisena aatteena. 1900-luvun alun naissosialistien uskontokäsityksiä väitöskirjassaan tarkastelleen historioitsija Mikko Kemppaisen mukaan myös kristillisyydellä ja muilla ajan uusilla uskonnollisilla aatevirtauksilla, kuten tolstoilaisuudella ja teosofialla on ollut oma osansa liikkeen kehityksessä.

Pahuus osana kasvatusta ja ihmisen olemassaoloa kestävyyskriisien aikakaudella

Kasvatustieteellinen tutkimus on keskittynyt pääosin hyvyyden tarkasteluun ihmisen moraalisen olemassaolon synkempien puolten, kuten pahuuden, jäädessä usein tutkimattomiksi ihmistoiminnan alueiksi. Pahuuden tutkiminen voi kuitenkin osaltaan edistää kestävän tulevaisuuden edellytyksiä, kirjoittaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen väitöskirjatutkija Emma Kurenlahti. Elämme keskellä useiden kriisien aikakautta. Korona, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, kulttuurien katoaminen ja demokratian rapautuminen luovat keskuuteemme uhkien täyteistä nykyhetkeä … Jatka artikkeliin Pahuus osana kasvatusta ja ihmisen olemassaoloa kestävyyskriisien aikakaudella

Katsomusopetusta yhdessä vai erikseen?

Yksi koulujen katsomusopetuksesta käydyn keskustelun juonne on kysymys siitä, tulisiko oppilaille järjestää kaikille yhteistä katsomusopetusta. Kasvatustieteen tohtori Vesa Åhs kirjoittaa aiheesta oppilaiden kokemusten ja käsitysten pohjalta. ”Se on vähän niin kuin opettelisi kirjeistä... mutta silloin se pääjuttu ei ole vain miten ne kirjeet toimii, vaan myös se, mitä niihin oikeesti kirjoitetaan.” Kyseinen sitaatti on väitöskirjastani, … Jatka artikkeliin Katsomusopetusta yhdessä vai erikseen?

Uskonnollisten yhteisöjen luvattu maa

Suomea on usein kutsuttu yhdistysten luvatuksi maaksi, johtuen erilaisten yhdistysten ja järjestöjen suuresta määrästä. Tämä sanonta pitää paikkaansa myös uskontojen osalta kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Yhdyskuntien määrä kasvussa Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien määrä Suomessa jatkaa kasvuaan. Suunta on jatkunut samanlaisena koko 2000-luvun. Vuonna 2005 itsenäisiä rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia oli 61 ja vuoden 2019 lopussa … Jatka artikkeliin Uskonnollisten yhteisöjen luvattu maa