Harhaoppisena kuolemaantuomittua Giordano Brunoa (1548–1600) on pidetty tieteen ja ajattelunvapauden marttyyrina, salaperäisenä maagikkona sekä vaarallisena harhaoppisuuden levittäjänä. Bruno kuitenkin karttaa helppoja luokitteluja. Maailmankaikkeutta koskevat päätelmänsä hän teki ilman havaintoja. Maagisina pidettyjen ajatusten takana oli järjestelmällinen filosofinen maailmankuva ja hänen harhaoppisuutensa todistaminen kesti inkvisitiolta liki yhdeksän vuotta. Brunon ajatusten keskiössä oli hänen kehittämänsä muistikeino, jonka juuria … Jatka artikkeliin Filosofi, muistitaituri ja kerettiläinen – Giordano Brunon muistikeinon juuret
Kategoria: Tutkimus
Synd, brott och straff – religion i deckarnas värld
Religion och religiösa element hittas rätt ofta i deckare. Men hur formar deckargenren religion och religiositet och vilken inställning till religion är det här som får plats? Sofia Sjö, docent i religion, media och populärkultur, reflekterar kring de här frågorna med fokus på nordiska deckare. Präster som löser mordgåtor, mord i religiösa miljöer, mördare med … Jatka artikkeliin Synd, brott och straff – religion i deckarnas värld
Metakuolema
Miten raja elämän ja kuoleman välillä asettuu nykyisessä tekoälyn mahdollistamassa maailmassa? Millaisia sosiaalisia suhteita elävien ja kuolleiden välille on mahdollista rakentaa? Entä millaisia eettisiä, moraalisia, kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä näiden suhteiden ylläpitämiseen liittyy? Kenellä on oikeus digitaaliseen jälkielämään? Ja kuka määrittelee sen rajat? Näitä kysymyksiä pohtii median ja kuoleman tutkimukseen erikoistunut apulaisprofessori Johanna Sumiala … Jatka artikkeliin Metakuolema
Voiko pelissä olla oikea kummitus?
Mitä yhteistä voi olla kummitustaloilla ja suositulla onlinepelillä Robloxilla? Vertailu antaa vinkkiä myös pelisuunnittelijoille siitä, miten luoda vetoavia ja jännittäviä pelejä: molempien kannattaa kysyä, onko pelissä kummitus? Aihetta käsittelee pelitutkija ja uskontotieteilijä Heidi Rautalahti (Aalto-yliopisto). Ränsistyneiden autiotalojen luulisi pitävän kutsumattomat vieraat loitolla. Silti ne vetävät puoleensa seikkailijoita, jotka uhmaavat sääntöjä – ja synnyttävät yhä uusia … Jatka artikkeliin Voiko pelissä olla oikea kummitus?
Brändätty kirkko
Onko Suomen luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla brändi? Mikä on kirkkojen suhde markkinointiviestintään ja brändäävätkö kirkot itseään ja toimintaansa? Näitä kysymyksiä pohtii Laura Kokkonen, jonka väitöskirja Negotiating with Branding: The Adoption of Marketing in Established Lutheran and Orthodox Churches in Finland tarkastettiin Helsingin yliopistossa joulukuussa 2022. Sanapari kirkon brändi tuo useimpien mieleen jotain aivan muuta kuin … Jatka artikkeliin Brändätty kirkko
Utställningen Österländsk andlighet – en forskande kurators tankar
Den 26 april öppnar utställningen Österländsk andlighet på Villa Gyllenberg i Helsingfors. Utställningens kurator, konst- och religionsforskaren Nina Kokkinen, berättar om hur utställningen blev till samt om den forskning och reflektion kring konst och vetenskap den bygger på. I slutet av 1890-talet viskade man i Ruovesi om konstnären Akseli Gallen-Kallela och fördömde hans ovanliga liv. … Jatka artikkeliin Utställningen Österländsk andlighet – en forskande kurators tankar
Mikä saa luottamaan loitsuparannukseen?
Sanoilla parantaminen eli erilaisten loitsujen lukeminen parantamisen yhteydessä oli yleistä Suomessa ja Karjalassa vielä 1800-luvulla ja jopa 1900-luvun alussa. 1900-luvun aikana länsimaalainen biolääketiede sysäsi erilaiset kansanparantamisen muodot marginaaliin, ja nykyään loitsuparantaminen onkin suurimmalle osalle pohjoismaalaisia varsin tuntematon aihe, kirjoittaa folkloristi Siria Kohonen, joka väitteli syksyllä 2022 tohtoriksi historiallisesta kansanparannuksesta otsikolla Healing, Magic, and Mind – The … Jatka artikkeliin Mikä saa luottamaan loitsuparannukseen?
Abortti on suomalaisille poliitikoille enimmäkseen uskontoon liittymätön asia
Abortti on kansainvälisesti merkittävä poliittinen kysymys. Monille kyse on naisten ihmisoikeuksista, siinä missä kristilliskonservatiivit ovat monessa maassa pyrkineet rajoittamaan abortin saatavuutta. Suomestakin tutussa keskustelussa suorat uskonnolliset perusteet ovat kuitenkin harvinaisia. Tämä kertoo yhteiskunnan ja politiikan maallistumisesta, kirjoittaa uskontotieteen tutkija, FT Tuomas Äystö Helsingin yliopistosta. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli Sitra julkaisi vuoden alussa Megatrendit 2023 -raportin, jossa … Jatka artikkeliin Abortti on suomalaisille poliitikoille enimmäkseen uskontoon liittymätön asia
Maailmanloppuelokuvat yhteiskunnan ja uskonnon peileinä
Erilaiset maailmanlopun ja sen uhan kuvaukset sekä maailmanlopun jälkeiseen aikaan sijoittuvat dystopiat ovat tämän hetken länsimaisessa populaarikulttuurissa erittäin yleisiä. Niitä löytyy runsain mitoin esimerkiksi kirjallisuudesta, digitaalisista peleistä, elokuvista sekä tv-sarjoista. Uskontotieteen näkökulmasta populaarit maailmanloput ovat kiinnostavia, koska niissä heijastuvat sekä perinteiset myyttiset rakenteet ja tarinamallit että yhteiskunnan ja uskonnollisuuden muutokset, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori … Jatka artikkeliin Maailmanloppuelokuvat yhteiskunnan ja uskonnon peileinä
Miten arvot ja katsomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle?
Arvojen ja katsomusten siirtyminen sukupolvelta toiselle edellyttää avoimuutta, turvaa ja joustavuutta. Kaikenlainen etäisyys, ankaruus, tuomitsevuus ja staattisuus etäännyttävät ihmisiä vanhempiensa arvomaailmasta, kirjoittaa käytännöllisen teologian tutkijatohtori Laura Kallatsa Itä-Suomen yliopistosta. Uskonnollisuus on 2000-luvun aikana heikentynyt läntisessä maailmassa nopeammin kuin tutkijat aiemmin olettivat. Myös Suomessa yhä useampi ihminen jättäytyy uskontojen ulkopuolelle tai ei ole koskaan sosiaalistunutkaan mihinkään … Jatka artikkeliin Miten arvot ja katsomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle?