Unik tillsammans – religiös socialisering i en föränderlig värld

I dagens snabbt föränderliga värld utmanas tidigare uppfattningar om religiös socialisering. Med ett breddat fokus kan socialiseringsteorier ändå fortfarande vara användbara och hjälpa oss förstå hur religiösa, andliga och sekulära världsbilder formas, skriver projektforskare Sofia Sjö vid ämnet religionsvetenskap vid Åbo Akademi. Kritiska röster Socialiseringsteorin har under senare tid mött mycket kritik. Man har ifrågasatt teorins … Jatka artikkeliin Unik tillsammans – religiös socialisering i en föränderlig värld

Kuluttajat merkitysten markkinoilla

Uskonnontutkijat ovat toistaiseksi osallistuneet varsin vähän keskusteluihin kuluttamisen sosiaalisista merkityksistä. Tutkimuksen pääpaino on ollut uskontoperinteiden reaktioissa kulutuskulttuuria ja tämän seurauksia kohtaan, ei itse kuluttamisen roolissa vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja muovaavana voimana. Uskonnontutkimuksen näkökulmilla on kuitenkin annettavaa sekä akateemiselle että yhteiskunnalliselle keskustelulle kuluttajuuden syistä ja seurauksista, kirjoittaa uskontotieteen tohtorikoulutettava Mikko Kurenlahti. Tarkasteltaessa Suomen kaltaisia länsimaisia hyvinvointivaltioita … Jatka artikkeliin Kuluttajat merkitysten markkinoilla

Ateismin monet kasvot

Seuraava teksti on uudelleenjulkaisu uskontopsykologi Teemu Pauhan blogista. Teksti yhdistää kaksi blogikirjoitusta: ”Ateismin monet kasvot” lokakuulta 2018 ja ”Etsijät, Rationalistit, Välinpitämättömät ja Kapinalliset: neljänlaisia ex-muslimeita Iranista” tammikuulta 2019. Editointi ja uudelleenjulkaisu kirjoittajan luvalla. Eksplisiittiset ja implisiittiset ateistit Uskontotieteilijät jättivät ateismin ja uskonnottomuuden pitkään vähälle huomiolle, mutta viime aikoina niistä on tullut yhä keskeisempiä tutkimusaiheita. Uskontopsykologista … Jatka artikkeliin Ateismin monet kasvot

Kauneimmat joululaulut ja yhdessä laulamisen rituaali

Joululaulut tuovat vuodesta toiseen yhteen niin uskovaisia kuin ateistejakin. Miksi joululaulut kiehtovat? Aihetta tutkinut Helsingin yliopiston uskonnonpedagogiikan yliopistonlehtori, dosentti Tapani Innanen kertoo. Joulun 2018 edellä lauletaan Suomessa taas Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuksissa, jotka on toteutettu Suomen Lähetysseuran tarjoaman ilmaiseksi jaettavan joululauluvihon avulla. Perinne on pian puolen vuosisadan mittainen. Rituaalinen siirtyminen joulun tunnelmaan ”Koko tilaisuuden tunnelma on … Jatka artikkeliin Kauneimmat joululaulut ja yhdessä laulamisen rituaali

Muumiotutkimusta Pohjois-Suomessa: Kirkot uskon ja muistin tiloina

Uskontoon ja uskonnollisuuteen liittyviä teemoja tutkitaan monen eri akateemisen oppialan piirissä. Titta Kallio-Seppä, Sanna Lipkin, Annemari Tranberg ja Tiina Väre kirjoittavat Oulun yliopiston arkeologian oppiaineen projekteista, joissa tutkitaan kirkkotilaa ja hautaamista. Nykyisen kirkkokävijän istahtaessa vanhan kirkon puupenkille kuulemaan sanaa tai musiikkia, aisteista erityisesti näkö ja kuulo aktivoituvat havainnoimaan tilaa ja sen tapahtumia. Aiemmin, vielä 1700-luvulla, … Jatka artikkeliin Muumiotutkimusta Pohjois-Suomessa: Kirkot uskon ja muistin tiloina

Ranuanjärven Ruumissaari ja Pirttisaari – väliaikaishautaukset tiettömien taipaleiden takana

Vainajaa ei ole aina voitu heti haudata lopulliseen leposijaansa ja siksi on tarvittu väliaikaishautausta. Arkeologi, tutkijatohtori Tiina Väre kertoo mistä tavassa on oikein ollut kyse. Alkuperäinen teksti on julkaistu Kirkko, tila ja muisti –tutkimushankkeen blogissa 18.8.2018. Tämä lyhennetty versio julkaistaan kirjoittajan luvalla. Kesäisellä reissullani eräs makaaberi paikannimi herätti mielenkiintoni. Ranuanjärven itäosista, toisiinsa yhdistyneiden Lehto- ja … Jatka artikkeliin Ranuanjärven Ruumissaari ja Pirttisaari – väliaikaishautaukset tiettömien taipaleiden takana

Tunnustuksellista vai ei?

Suomalaisessa keskustelussa uskonnonopetuksesta tunnustuksellisuus merkitsee sitouttavuutta, joskus jopa pelkästään sitoutuneisuutta johonkin tiettyyn katsomukseen. Suurimmalle osalle keskustelijoista se on asia, joka ei kuulu kouluun. Siksi käsite on hyvin arvolatautunut: jos tunnistetaan tunnustuksellinen uskonnonopetus, tunnistetaan jotain sellaista, joka pitäisi poistaa koulusta. Yliopistotutkija Anuleena Kimanen pohtii kirjoituksessaan, mitä ongelmia tunnustuksellisen uskonnonopetuksen tunnistamisessa on. Suomessa uskontoa opetetaan uskontokuntakohtaisissa ryhmissä, … Jatka artikkeliin Tunnustuksellista vai ei?