Kansallista identiteettiä on Suomessa rakennettu vahvasti mytologian ja uskonnon vastakkainasettelulle. Arkaainen, jo esihistorialliselta ajalta periytyvä mytologinen perinneaines on yhtäältä keskeinen osa juhlittua kansallisuusaatetta ja nykypäivän itseapu-henkisyyttä, mutta samalla teologisesti arvotettuna väärää uskontoa, tuomittavaa pakanuutta. Kaksijakoinen luokitus mytologiasta teologian vastaparina on sinnikkäästi jatkanut elämäänsä kansanomaisessa ja akateemisessakin keskustelussa. Vastakkainasettelu ei ole viaton asia, sillä se antaa … Jatka artikkeliin Mytologia–uskonto -jakolinja suomalaisuuden DNA:ssa
Avainsana: pakanuus
Pakanauskonnot Suomessa: yhteisöllisyyttä etsimässä
Pakanauskontoja tunnetaan edelleen melko heikosti Suomessa. Uskontotieteen väitöskirjatutkija ja pakanajärjestökentän aktiivi Essi Mäkelä kuvaa tekstissään pakanoiden yhteisöllisyyttä ja sitä, miten Suomessa löydetään pakanuuden pariin. Nykyuskonnollisuutta ja -henkisyyttä kuvataan usein yksilöllisen uskonpolun kautta, mutta myös yhteisöllisyys koetaan edelleen tärkeäksi. Pakanuuden harjoittajia on Suomessa melko harvakseltaan ja arvioita määristä on vaikea antaa, sillä monet eivät ole pakanoita … Jatka artikkeliin Pakanauskonnot Suomessa: yhteisöllisyyttä etsimässä
Pietarilaisen pakanayhteisön kielletyt puheenaiheet
Venäläinen pakanuus, rodnoverije, on alun perin politisoitunut liike, jossa on kuitenkin vuosien saatossa alkanut näkyä entistä enemmän vaihtoehtoinen hengellisyys. Lisääntynyt epäpoliittisuus, tai ainakin pyrkimys esiintyä sellaisena, kertoo muutoksesta sekä venäläisessä yhteiskunnassa että rodnoverije-liikkeessä, kirjoittaa Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija, uskontotieteen dosentti Kaarina Aitamurto. Kun venäläinen slaavilainen pakanuus – rodnoverije – alkoi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen saada julkista näkyvyyttä, … Jatka artikkeliin Pietarilaisen pakanayhteisön kielletyt puheenaiheet