Keskustelu muslimien asemasta Euroopassa on usein latautunut oletuksilla arvojen ja tapojen yhteensopimattomuudesta. Uskonnollinen vähemmistöidentiteetti ja kansallinen identiteetti eivät kuitenkaan ole lähtökohtaisesti toisensa poissulkevia. Yhteiskunnan ilmapiirillä on merkitystä: vastakkainasettelua korostava retoriikka ja syrjintä voivat vahvistaa vähemmistöidentiteettiä ja heikentää kansallista samaistumista, kirjoittaa Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen väitöskirjatutkija Saara Aitokari. Muslimit Euroopassa Keskustelut muslimien läsnäolosta, näkymisestä ja … Jatka artikkeliin Musliminaisten kokemuksia suomalaisuudesta, uskonnosta ja kuulumisesta
Kategoria: Yleiset
”Mikä tämä paikka oikein on?” Taiteen ja tutkimuksen yhteisvoimin menneisyyden uskomuspaikkojen maiseman jäljillä
Monet menneisyyden uskomuspaikat sijaitsevat jollain tavalla erityisessä maisemassa tai paikassa: esihistorialliset kalliomaalaukset ovat maalattu näyttäville, toisinaan jopa ihmismuotoisille pystykallioille, joilla on selkeä kaiku, kun taas historiallinen tarinaperinne kiinnittyy erikoisen näköisiin kallioihin, kiviin tai lähteisiin. Kun näillä paikoilla vierailee, kokemus erityisyydestä on selkeä. Paikka yllättää. Mutta kuinka tutkia tätä subjektiivista kokemusta? Onko se ollut sama muinaisille … Jatka artikkeliin ”Mikä tämä paikka oikein on?” Taiteen ja tutkimuksen yhteisvoimin menneisyyden uskomuspaikkojen maiseman jäljillä
Sosiaalinen rauhanusko ja liberaali rauhanpolitiikka
Pohjoismaissa on tapahtunut merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjan muutos. Rauhanliikkeiden historiassa käsitykset uskosta ja politiikasta ovat vaikuttaneet tapoihin ymmärtää Suomen geopoliittinen rooli rauhanrakentajana. Aiheesta kirjoittaa pohjoismaisten rauhanliikkeiden historiaa selvittävä postdoc -tutkija Rony M. Granfelt University College Stockholmista. Leo Mechelin, muotokuvaharjoitelma. 1935, Albert Edelfelt. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon oli päätepiste pohjoismaiselle sitoutumattomuuspolitiikalle. Ruotsissa muutos tarkoitti … Jatka artikkeliin Sosiaalinen rauhanusko ja liberaali rauhanpolitiikka
Lumi, turve ja menetetty pyhyys
Yhä etenevä ilmastonmuutos on aikamme merkittävin uhka. Se muuttaa elinympäristöjä ja -olosuhteita, sekä uhkaa hävittää useat eläin- ja kasvilajit sukupuuttoon. Näiden lisäksi ilmastonmuutos uhkaa monia sellaisia asioita, jotka ovat ihmisille pyhiä, kirjoittaa Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Joona Vuorinen. Kuva: Heikki45, Wikimedia Commons, CC 3.0. Ilmastonmuutos luonnontieteellisenä ja humanistis-yhteiskuntatieteellisenä tutkimuskohteena Ilmastonmuutos on yksi 2000-luvun tutkituimmista ilmiöistä, … Jatka artikkeliin Lumi, turve ja menetetty pyhyys
Venäläinen maailma ja protestanttiset kirkot
Venäläinen maailma -ideologialla tarkoitetaan Venäjän imperialistista ideologiaa, jolla perustellaan Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän alueen kuulumista yhteen. Siihen sisältyy myös ajatus nationalisesta ”alkuperäisestä” venäläisyydestä, jolle tyypillisiä olisivat ”perinteiset arvot”. Venäläisen maailman yksi vahva tukija on ollut Venäjän ortodoksinen kirkko, mutta ideologia koskee myös Venäjällä vaikuttavia protestanttisia kirkkoja. Miten protestanttisten kirkkojen suhdetta venäläiseen maailmaan voisi tarkastella? Näihin … Jatka artikkeliin Venäläinen maailma ja protestanttiset kirkot
Transihmisten joogakokemukset herättävät pohtimaan joogan näennäistä sateenkaariystävällisyyttä
Joogan parissa korostetaan universaalin rakkauden ja suvaitsevaisuuden kaltaisia arvoja. Sateenkaarevat jooga-alan toimijat esimerkiksi Yhdysvalloissa ovat kuitenkin arvostelleet joogaa inklusiivisuuden puutteesta – erityisesti transihmisten kokemusten ohittamisesta – ja luoneet sateenkaari-ihmisille omia joogatunteja. Kuinka transystävällisenä jooga näyttäytyy tasa-arvon edelläkävijäksi mielletyn Suomen kontekstissa, ja onko queerjoogalle täällä tarvetta? Sukupuolentutkija Ella Poutiainen on pohtinut näitä kysymyksiä haastattelemalla sateenkaarevia joogaharrastajia. … Jatka artikkeliin Transihmisten joogakokemukset herättävät pohtimaan joogan näennäistä sateenkaariystävällisyyttä
Sateenkaarevaa islamia Berliinissä
Eurooppalaiset muslimit kohtaavat yleisesti rasismia ja uskontoon perustuvaa syrjintää. Moskeija onkin monelle turvapaikka islamiin kohdistuvilta ennakkoluuloilta. Moskeijat eivät kuitenkaan aina ole turvallisia tiloja esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille. Sateenkaarimuslimien turvallisuuden ja turvattomuuden kokemukset ovat aiheena Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtorin Teemu Pauhan tutkimuksessa. Sateenkaariliput koristavat Pride-kuukauden kunniaksi Ibn Rushd – Goethe -moskeijaa. Kuva: Teemu Pauha Kuten kristinuskon … Jatka artikkeliin Sateenkaarevaa islamia Berliinissä
Ihmisen ikävä toisen luo – kuoleman moninaiset katsomusmaisemat
Kaikissa kulttuureissa kuolema ja kuolleisiin liittyvät käytänteet ovat yhteisöllisen elämän keskiössä. Hautausmaat, hautajaisrituaalit ja muistelu ilmentävät yhteisön arvoja ja maailmankuvaa, yhdistäen elävät ja kuolleet. Jaottelu tunnustukselliseen ja tunnustuksettomaan kuolemaan hämärtää alleen sen moninaisuuden, jolla ihmiset antavat merkitystä kuolemalle ja kuolleille. Tässä tekstissä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Helena Krohn käsittelee tunnustuksetonta kuolemaa keskittyen hauta-alueisiin, jotka toimivat sekä … Jatka artikkeliin Ihmisen ikävä toisen luo – kuoleman moninaiset katsomusmaisemat
Valoa kohti! Summausta Katsomusten vuodesta 2025
Uusi vuosi on alkanut ja sen siivittämänä käynnistyy myös Katsomusten uusi julkaisukausi. Kuten tapana on, aloitamme katsauksella viime vuoteen. Vuodesta 2025 kirjoittaa yksi Katsomusten päätoimittajista, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jere Kyyrö. Kuva: Jere Kyyrö Vuosi 2026 pyörähti käyntiin ja samalla alkaa allekirjoittaneen viides vuosi yhtenä Katsomusten kolmesta päätoimittajasta. Tässä roolissa olen saanut olla aitiopaikalla seuraamassa sitä, … Jatka artikkeliin Valoa kohti! Summausta Katsomusten vuodesta 2025
Taidehistorian noituminen: uudenlaisia näkökulmia taiteen ja esoteerisuuden tutkimukseen
Donner-instituutti järjesti elokuussa 2025 kansainvälisen The Witching of Art History -seminaarin yhteistyössä Ateneumin taidemuseon Northern Women, Art and Esotericism -hankkeen sekä uskontotieteen professori Terhi Utriaisen johtaman Kenen enkelit? Taidetta, tutkimusta ja lumoa -projektin kanssa. Seminaariin osallistuneiden tutkijoiden kirjoittamat ja seminaaripäivien keskustelua värittäneet artikkelit julkaistiin joulukuun 2025 alussa ilmestyneessä Approaching Religion -aikakauslehden teemanumerossa. Seminaarin järjestämisestä ja … Jatka artikkeliin Taidehistorian noituminen: uudenlaisia näkökulmia taiteen ja esoteerisuuden tutkimukseen