Onko avioliittokeskustelussa tilaa tunteille?

Suomen avioliittolaki on ollut sukupuolineutraali vuodesta 2017, mutta evankelis-luterilaisen kirkon perinteisen avioliittokäsityksen ympärillä kiistellään edelleen. Mistä oikein väännetään ja miksi sopua ei synny? Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Taina Järvenpää etsii vastauksia sosiaalisen median tunteikkaista keskusteluista.  Suomen evankelis-luterilainen kirkko on pitäytynyt käsityksessä avioliitosta vain miehen ja naisen välisenä, ja ratkaisu kuohuttaa niin kirkon sisällä kuin sen ulkopuolella. … Jatka artikkeliin Onko avioliittokeskustelussa tilaa tunteille?

Millainen olisi laadukas yhteinen katsomusaine?

Tarpeesta kehittää yhteinen katsomusaine on keskusteltu Suomessa jo vuosikymmeniä. On perusteltu, miksi uusi katsomusaine tarvitaan, mutta toisaalta yhteistä ainetta on myös vastustettu. Jos ei puhuta siitä, millaisia tavoitteita, sisältöjä ja rakenteita yhteisellä katsomusaineella tulisi olla, voi kuitenkin käydä niin, että keskustelijoilla on mielessään erilaiset uudet oppiaineet. Uskonnon ja historian didaktiikan yliopistonlehtori Anuleena Kimanen hahmottelee, millaisia … Jatka artikkeliin Millainen olisi laadukas yhteinen katsomusaine?

Etiikkaa, filosofointia ja katsomuksia

Vaikka yhteistä katsomusainetta kannatetaan, mielikuvat sen luonteesta ovat keskenään hyvin erilaisia. Siten kannanotot eivät kerro mitään, ellei päästä pintaa syvemmälle. Keskustelu on ajankohtaista, sillä katsomusopetuksesta selvityksen tehneet Eero Salmenkivi ja Vesa Åhs ovat saaneet uuden toimeksiannon selvittää vaihtoehtoja yhteiselle oppiaineelle. Yliopistotutkija Tuukka Tomperi Tampereen yliopistosta avaa kirjoituksessa näkemystään aiheesta.  Kasvatuksen ja koulutuksen tutkijan näkökulmasta katsomusainekeskustelu … Jatka artikkeliin Etiikkaa, filosofointia ja katsomuksia

Yhteinen katsomusaine johdattaa uskontoihin katsomusdialogin hengessä

Linjakas tapa siirtyä yhteiseen katsomusaineeseen on tuoda kaikki katsomusaineiden opiskelijat yhteen luokkahuoneeseen yhteisen opetussuunnitelman puitteissa niin että nykymallin keskeiset periaatteet säilyvät. Uusi opetussuunnitelma ja siihen liittyvät käytännöt vaativat pedagogista ja hallinnollista työtä, mutta tuloksena syntyy dialogihenkinen oppiaine, jonka avulla opitaan ihmiskunnan viisausperinteistä, kirjoittaa Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtava asiantuntija, dosentti Jyri Komulainen. Koulun katsomusaineiden opetus … Jatka artikkeliin Yhteinen katsomusaine johdattaa uskontoihin katsomusdialogin hengessä

Yhteisen katsomusaineen sisällöstä

Yhteinen katsomusaine tähtää katsomusopetuksen lähtökohtien ja sisältöjen uudelleenmäärittämiseen. Tavoitteena on kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen, kirjoittavat uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtori Lauri Mäenalanen ja Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi.  Opetusministeri Adlercreutzin kannanotto katsomusopetuksen uudistamiseen on herättänyt paljon keskustelua. Ministeri ilmoitti selvittävänsä edellytyksiä siirtyä nykyisestä oman uskonnon opetuksesta yhteiseen katsomusaineeseen. Keskustelunavaus ei ollut uusi, koska keskustelua katsomusopetuksen … Jatka artikkeliin Yhteisen katsomusaineen sisällöstä

Uskomushoidot: Vaihtoehtona vai viimeisenä toivona?

Vaihtoehtohoitoihin suhtaudutaan usein joko epäillen tai viimeisenä oljenkortena, johon tartutaan, kun länsimainen lääketiede tuntuu pettävän. Mutta mitä oikeastaan tarkoitamme sillä, kun puhumme vaihtoehtohoidosta, ja miksi niihin ylipäätään käännytään? Åbo Akademin väitöskirjatutkija Taika Nummi pohtii näitä asioita tässä kirjoituksessa.  Mitä vaihtoehtohoidolla tarkoitetaan?  Vaihtoehtohoidot, joita kutsutaan myös uskomushoidoiksi, tarkoittavat yksinkertaisimmillaan kaikkea länsimaalaisen lääketieteen ulkopuolista hoitoa, jonka vaikutuksista ei ole … Jatka artikkeliin Uskomushoidot: Vaihtoehtona vai viimeisenä toivona?

Helen Kellerin uskonnollinen maailmanjäsennys tietoilmiönä 

Aktivistina ja hyväntekijänä tunnetuksi tulleen kuurosokean Helen Kellerin (1880–1968) elämäntarina on paitsi innoittava myös uskonnontutkimuksen kannalta mielenkiintoinen. Opittuaan seitsemänvuotiaana kommunikoimaan kädestä lukemalla, Kellerille avautui uusi tajunnallinen maailma: käsitteellisen ajattelun kehittyminen johti hänet omaperäiseen uskonnolliseen vakaumukseen, joka sai vaikutteita Emanuel Swedenborgilta (1688–1772). Kellerin uskonnollisuudesta ja käsitteellisestä ajattelusta kirjoittaa Helsingin yliopiston systemaattisen teologian väitöskirjatutkija Aleksi Sakkolan-Leppänen.  Helen Kellerin muistelmateos valottaa poikkeuksellisella tavalla uskonnollisuuden ja kielen tajun kehittymisen yhteyttä. Teos on harvinainen omakohtainen kuvaus symbolifunktion eli käsitteellisen mielen synnystä.  … Jatka artikkeliin Helen Kellerin uskonnollinen maailmanjäsennys tietoilmiönä 

Onko ”McMindfulness” koko kuva modernista tietoisuustaitoharjoituksesta?  

Buddhalaisille meditaatioperinteille perustuvat mindfulness-menetelmät ovat vakiintuneet osaksi psykoterapian, henkilöstövalmennuksen ja hyvinvointikulttuurin valtavirtaa. Viime vuosina mindfulness-harjoituksen hyötyjä – usein turhankin varauksettomasti – korostavien äänten rinnalla on voimistunut menetelmiin ja niiden tutkimukseen kohdistuva kritiikki. Se on ollut monilta osin tarpeellista ja alaa eteenpäin vievää, mutta toisinaan myös monisävyistä todellisuutta yksinkertaistavaa, kirjoittaa Helsingin yliopiston kulttuurien osaston vieraileva tutkija Ville Husgafvel.  Mindfulness-harjoituksen nykyinen suosio perustuu tutkimusnäyttöön mindfulness-pohjaisen stressinhallinnan (MBSR), mindfulness-pohjaisen … Jatka artikkeliin Onko ”McMindfulness” koko kuva modernista tietoisuustaitoharjoituksesta?  

Kristillisestä sionismista sekä Israelin ja Palestiinan konfliktista

Huhtikuun 23. päivänä vietettiin Helsingin yliopiston Porthaniassa uskontotieteen päivää. Suomen uskontotieteellisen seuran kokouksen jälkeen seurasi kaikille avoin kristillistä sionismia käsitellyt yleisöluento politiikantutkija Timo R. Stewartilta ja kommenttipuheenvuoro uskonnon ja politiikantutkija Elizabeth Shakman Hurdilta. Yleisöluennon ja keskustelun annista kirjoittaa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jere Kyyrö. Timo R. Stewart on tullut tunnetuksi muun muassa Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin kommentaattorina. Lähi-idän konfliktin … Jatka artikkeliin Kristillisestä sionismista sekä Israelin ja Palestiinan konfliktista

Islam pääomana lähiössä

Onko islam riippakivi nuoren muslimin maineelle vai aineeton voimavara? Monissa suomalaisissa huonomaineisissa lähiöissä, joissa asukkaiden koulutus- ja tulotaso on alhainen, asuu myös paljon maahanmuuttotaustaisia asukkaita. Monet tutkimukset osoittavat, että muslimeihin kohdistuu Suomessa varsin vahvoja kielteisiä mielikuvia. Jos siis tällaisessa lähiössä kasvaa nuorena maahanmuuttotaustaisena muslimimiehenä, on todennäköisesti monenlaisten ennakkoluulojen kohde, kirjoittaa Turun yliopiston yliopistonlehtori Anuleena Kimanen. … Jatka artikkeliin Islam pääomana lähiössä