Verkkoetnografia – laadullista tutkimusta digitalisoitumisen äärellä

Digitalisoitumisen ja uudenlaisen mediavälitteisen vuorovaikutuksen keskellä tutkijat pyrkivät kehittämään välineitä tämän uudenlaisen tutkimuskentän tarkastelemiseen nojaten toisinaan perinteisiin menetelmiin. Verkkoetnografia on yksi menetelmä, joka ammentaa perinteisestä etnografiasta ja jota käytetään keskeisesti muun muassa monimenetelmällistä yhteistyötä tehdessä, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Riina-Julia Solman. Verkkoetnografialla viitataan internetissä ja digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan vuorovaikutuksen sekä siellä esiintyvien ilmiöiden ja erilaisten yhteisöjen tutkimiseen … Jatka artikkeliin Verkkoetnografia – laadullista tutkimusta digitalisoitumisen äärellä

Elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille on hyvin perusteltua

Elämänkatsomustiedon (ET) opiskelun avaaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi peruskoulussa ja lukiossa voidaan nähdä luontevana kehitysaskeleena nyky-Suomessa. Sille on myös vahvat oikeudelliset perusteet liittyen yhdenvertaisuuteen ja lapsen oikeuksiin. Mielipidetiedustelujen mukaan valinnan mahdollisuus saa kansalaisten hyväksynnän periaatteessa. Miten se realisoituu vireillä olevan kansalaisaloitteen allekirjoituksissa, jää nähtäväksi, kirjoittaa yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen Esa Ylikoski. Historiallisesti tämä vuonna 1985 alkanut, … Jatka artikkeliin Elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille on hyvin perusteltua

”Resilient Religion” – EASR ordnar konferens med tema och format anpassade efter pandemin

Den här veckan pågår Europas största religionsvetarmöte då European Association for the Study of Religions (EASR) ordnar sin adertonde årskonferens – enligt tidens melodi i hybridform på plats i Pisa och online. Att ge en keynote-föreläsning vid EASR är en stor ära, konstaterar Donnerska institutets föreståndare Ruth Illman, men också en utmaning då det görs … Jatka artikkeliin ”Resilient Religion” – EASR ordnar konferens med tema och format anpassade efter pandemin

Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa

Saamelaisperinteeseen kuuluvilla uhripaikoilla, seidoilla, voi nykyäänkin nähdä merkkejä ihmisten käynneistä paikoilla. Arkeologian dosentti Tiina Äikäs kertoo tutkimuksistaan seitapaikoilla ja saamelaisesta uhrausperinteestä. Muoniossa Pakasaivontietä ajettaessa tien länsipuolelle jää Kirkkopahdaksi kutsuttu suuri kivenjärkäle. Kyseinen kivi on saamelaisten vanhaan uskomusperinteeseen kuuluva uhrikivi eli seita. Kirkkopahdan seitakivi kiinnittää kulkijan huomion muuten kivettömällä mäntykankaalla. Juuri maisemaa hallitsevien piirteiden onkin monesti … Jatka artikkeliin Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa

#ThrowbackThursday: Katsomusten kesälukulista

Katsomuksissa on vuosien varrella julkaistu mitä kiinnostavampia juttuja. Toimituksemme on koostanut kesäksi kivan lukupaketin vaikka riippumatossa makoillen nautittavaksi. Mitä kesä olisi ilman festareita, mutta voiko herättäjäjuhlat laskea festareiksi? Entä keitä ovat körtit ja mikä tämä juhla oikein on? Sivistä itseäsi ja lue https://katsomukset.fi/2019/12/11/ollaanko-herattajajuhlilla-festareilla/ Vad påverkar våra attityder till vaccin? Läs mera om ett aktuellt projekt … Jatka artikkeliin #ThrowbackThursday: Katsomusten kesälukulista

Usko, ihmisyys ja me osana maailmaa – Kansallismuseon uusiutunut perusnäyttely

Myös Katsomuksilla oli oma pieni roolinsa Kansallismuseossa äskettäin avautuneen Toista maata -näyttelyn kokoamisessa. Museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff kertoo näyttelyn synnystä ja sen keskeisistä teemoista. ”Uskomme, että olemme olemassa. Uskomme havaintoihimme – että aurinko nousee huomenna, ja että kesä tulee. Uskomme usein yliluonnolliseen. Ohjailemme elämäämme monen erilaisen uskon varassa, vaikka emme voi varmuudella tietää. Mihin sinä uskot?” … Jatka artikkeliin Usko, ihmisyys ja me osana maailmaa – Kansallismuseon uusiutunut perusnäyttely

Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä

”Sosiaalisten identiteettien välittyminen juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa” on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama työryhmä (2021–23), joka pureutuu uskonnollis-etnisiin identiteetteihin sosiaalipsykologiaa hyödyntäen. Työryhmää esittelee seuraavassa sen johtaja, professori Jutta Jokiranta. Historiallisten prosessien ymmärtäminen ja vertailu auttavat asemoimaan nykypäivän uskontokeskustelua. Esimerkiksi varhaisten muslimi-identiteettien muotoutuminen vähitellen, vasta vuosikymmeniä profeetta Muhammadin jälkeen, on verrannollinen prosessi varhaisten kristillisten identiteettien muotoutumiselle, joiden eriytyminen … Jatka artikkeliin Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä

Kanavointi ja uushenkinen yrittäjyys

Uskontotieteen väitöskirjatutkija Katriina Hulkkonen pohtii, millaisia ovat kanavointi-ilmiöön ja uushenkiseen yrittäjyyteen liittyvät ylirajaiset suhteet. Ihmiset sekä rakentavat että ylittävät erilaisia rajoja – ja kanavointia tekevien henkilöiden tapauksessa etenkin rajoja suhteessa henkimaailmaan, uskontoon ja yhteiskuntaan.  Suomessa, kuten muuallakin länsimaissa tapahtunutta uskonnollisuuden muutosta luonnehtivat muun muassa uushenkisyys ja henkisen alan yrittäjyys. Yrittäjyys on tärkeä uushenkisyyden organisoitumisen muoto ja julkinen aspekti. Henkisen alan yrittäjät tuottavat monenlaisia palveluja asiakkailleen, … Jatka artikkeliin Kanavointi ja uushenkinen yrittäjyys

Islam ja hip hop Suomessa

Aiemmassa kirjoituksessa ”Islam ja hip hop” tarkasteltiin sitä, miten islamilaisen hip hopin kenttä on muuttunut 1980-luvulta 2020-luvulle eritoten Yhdysvaltojen kontekstissa. Mikä on Suomen tilanne? Onko meillä muslimiräppäreitä, joiden tuotannossa islam on keskeisessä roolissa, kysyy Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt.  Suomalaisen hip hopin historia on hyvin erilainen kuin Yhdysvalloissa, jossa 1980–1990-lukujen hip hop kytkeytyi vahvasti afrikkalais-amerikkalaisten miesten jumalallisuutta … Jatka artikkeliin Islam ja hip hop Suomessa

Maailma muuttuu – muuttuuko kuolema?

Uskonnolla näyttää olevan vähän merkitystä kuolemaan valmistautumisessa, kirjoittaa  Turun yliopiston tutkijatohtori Maija Butters.   Kuolemantutkimus eli tanatologia on monitieteinen tutkimusala, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta viime vuosina. Akateemisessa tutkimuksessa kuolemaa voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Luonnontieteilijät pohtivat solukuoleman saloja samalla kun yhteiskuntatieteilijät ja humanistit tarkastelevat kuoleman inhimillisiä ja kulttuurisia merkityksiä. Kuoleman problematiikka on merkittävä tutkimusaihe niin lääketieteessä, bioetiikassa, kuin politiikan ja … Jatka artikkeliin Maailma muuttuu – muuttuuko kuolema?