Nykyinen Israelin valtio ja miehitetyt palestiinalaisalueet sijaitsevat kristinuskon synnyinseuduilla, joka on pyhää maata juutalaisille, kristityille ja muslimeille. Alueella jo ennen vuotta 1948 asuneiden kristittyjen jälkeläiset ovat palestiinalaisia. Alueen poliittinen tilanne vaikuttaa heidän arkielämäänsä merkittävissä määrin. Näiden kristittyjen palestiinalainen identiteetti yhdistettynä alueen historiaan ja poliittiseen tilanteeseen on synnyttänyt kontekstuaalista teologiaa. Se nousee palestiinalaisten ahdingosta ja pyrkii … Jatka artikkeliin Palestiinalaisen kontekstuaalisen teologian keskiössä on oikeudenmukainen rauha ja pyrkimys vapautukseen
Kategoria: Yleiset
Uskonnonvapaus ja uskonnonopetus
Ensimmäinen uskonnonvapauslaki säädettiin Suomessa sata vuotta sitten ja se oli voimassa 80 vuotta. Nykyinen laki on sekin jo 20-vuotias, mutta sen uudistamisen tarve lienee käsillä edeltäjäänsä selvästi nopeammin. Erityiset syyt muutostarpeelle liittyvät koulujen uskonnonopetukseen sekä luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasemaan. Samat teemat ovat hallinneet uskonnonvapautta koskevaa keskustelua nyt jo toista sataa vuotta. Suurin muutos viime … Jatka artikkeliin Uskonnonvapaus ja uskonnonopetus
Brändätty kirkko
Onko Suomen luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla brändi? Mikä on kirkkojen suhde markkinointiviestintään ja brändäävätkö kirkot itseään ja toimintaansa? Näitä kysymyksiä pohtii Laura Kokkonen, jonka väitöskirja Negotiating with Branding: The Adoption of Marketing in Established Lutheran and Orthodox Churches in Finland tarkastettiin Helsingin yliopistossa joulukuussa 2022. Sanapari kirkon brändi tuo useimpien mieleen jotain aivan muuta kuin … Jatka artikkeliin Brändätty kirkko
Suomalainen susipolitiikka maailmankatsomusten taistelukenttänä
Susi on Suomen poliittisin eläin. Kansallisesti laji on erittäin uhanalainen ja Euroopan unionin luontodirektiivin suojelema. Susivihaa ruokkivat kotieläin-, koira- ja porovahingot sekä ihmisiin kohdistuva potentiaalinen vaara. Syksyllä 2020 eduskuntakäsittelyyn jätetty kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta oli kerännyt yli 60 000 allekirjoitusta. Susipolitiikkaa voidaan tarkastella pyhän ja profaanin kaksinapaisuuden varaan virittyvänä maailmankatsomuksellisena kysymyksenä, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Ville … Jatka artikkeliin Suomalainen susipolitiikka maailmankatsomusten taistelukenttänä
Mikä saa luottamaan loitsuparannukseen?
Sanoilla parantaminen eli erilaisten loitsujen lukeminen parantamisen yhteydessä oli yleistä Suomessa ja Karjalassa vielä 1800-luvulla ja jopa 1900-luvun alussa. 1900-luvun aikana länsimaalainen biolääketiede sysäsi erilaiset kansanparantamisen muodot marginaaliin, ja nykyään loitsuparantaminen onkin suurimmalle osalle pohjoismaalaisia varsin tuntematon aihe, kirjoittaa folkloristi Siria Kohonen, joka väitteli syksyllä 2022 tohtoriksi historiallisesta kansanparannuksesta otsikolla Healing, Magic, and Mind – The … Jatka artikkeliin Mikä saa luottamaan loitsuparannukseen?
Abortti on suomalaisille poliitikoille enimmäkseen uskontoon liittymätön asia
Abortti on kansainvälisesti merkittävä poliittinen kysymys. Monille kyse on naisten ihmisoikeuksista, siinä missä kristilliskonservatiivit ovat monessa maassa pyrkineet rajoittamaan abortin saatavuutta. Suomestakin tutussa keskustelussa suorat uskonnolliset perusteet ovat kuitenkin harvinaisia. Tämä kertoo yhteiskunnan ja politiikan maallistumisesta, kirjoittaa uskontotieteen tutkija, FT Tuomas Äystö Helsingin yliopistosta. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli Sitra julkaisi vuoden alussa Megatrendit 2023 -raportin, jossa … Jatka artikkeliin Abortti on suomalaisille poliitikoille enimmäkseen uskontoon liittymätön asia
Päivä legendojen saappaissa – Kuinka roolipeli katsomuksista taipuu pulmapajaksi
Katsomukset osallistui tammikuussa 2023 Tieteiden päivien Nuorten päivään. Yhdessä keskusteleminen ja eläytymisen opettelu olivat keskeistä Legendojen saappaissa -pulmanratkaisupajassa, ja käsillä tekeminen vauhditti luovaa ajattelua. Leikkimielisellä harjoitteella nuoret saivat pulmanratkaisuun sopivaa etäisyyttä, ja työpajan järjestelyissäkään ei kannattanut kaikkea etukäteen valmistella, summaavat pajan kehittäneet ja Nuorten päivään osallistuneet väitöskirjatutkijat Tiina Parkkinen ja Riina Sinisalo. Pulmanratkaisupajalla tiedeviestintää nuorille … Jatka artikkeliin Päivä legendojen saappaissa – Kuinka roolipeli katsomuksista taipuu pulmapajaksi
Maailmanloppuelokuvat yhteiskunnan ja uskonnon peileinä
Erilaiset maailmanlopun ja sen uhan kuvaukset sekä maailmanlopun jälkeiseen aikaan sijoittuvat dystopiat ovat tämän hetken länsimaisessa populaarikulttuurissa erittäin yleisiä. Niitä löytyy runsain mitoin esimerkiksi kirjallisuudesta, digitaalisista peleistä, elokuvista sekä tv-sarjoista. Uskontotieteen näkökulmasta populaarit maailmanloput ovat kiinnostavia, koska niissä heijastuvat sekä perinteiset myyttiset rakenteet ja tarinamallit että yhteiskunnan ja uskonnollisuuden muutokset, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori … Jatka artikkeliin Maailmanloppuelokuvat yhteiskunnan ja uskonnon peileinä
Miten arvot ja katsomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle?
Arvojen ja katsomusten siirtyminen sukupolvelta toiselle edellyttää avoimuutta, turvaa ja joustavuutta. Kaikenlainen etäisyys, ankaruus, tuomitsevuus ja staattisuus etäännyttävät ihmisiä vanhempiensa arvomaailmasta, kirjoittaa käytännöllisen teologian tutkijatohtori Laura Kallatsa Itä-Suomen yliopistosta. Uskonnollisuus on 2000-luvun aikana heikentynyt läntisessä maailmassa nopeammin kuin tutkijat aiemmin olettivat. Myös Suomessa yhä useampi ihminen jättäytyy uskontojen ulkopuolelle tai ei ole koskaan sosiaalistunutkaan mihinkään … Jatka artikkeliin Miten arvot ja katsomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle?
Tekoäly monistaa epätasa-arvoa myös uskonnon kontekstissa
Kriittinen tekoälytutkimus on jo vuosia korostanut sitä, ettei tekoäly poista valtarakenteita ja epätasa-arvoisuutta vaan pikemminkin nämä toistuvat ja jopa kertautuvat tekoälypohjaisissa järjestelmissä. Uskonnon kontekstissa tekoälyä on tutkittu vasta vähän. Miten kaupalliset kuvantunnistuspalvelut onnistuvat uskonnollisten kuvien luokittelemisessa ja kuinka käy, kun kuvissa esiintyy mustia ihmisiä, kysyvät Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin väitöskirjatutkija Anton Berg ja uskonnon- ja … Jatka artikkeliin Tekoäly monistaa epätasa-arvoa myös uskonnon kontekstissa