Onko islam riippakivi nuoren muslimin maineelle vai aineeton voimavara? Monissa suomalaisissa huonomaineisissa lähiöissä, joissa asukkaiden koulutus- ja tulotaso on alhainen, asuu myös paljon maahanmuuttotaustaisia asukkaita. Monet tutkimukset osoittavat, että muslimeihin kohdistuu Suomessa varsin vahvoja kielteisiä mielikuvia. Jos siis tällaisessa lähiössä kasvaa nuorena maahanmuuttotaustaisena muslimimiehenä, on todennäköisesti monenlaisten ennakkoluulojen kohde, kirjoittaa Turun yliopiston yliopistonlehtori Anuleena Kimanen. … Jatka artikkeliin Islam pääomana lähiössä
Kategoria: Yleiset
Seksuaalinen hyväksikäyttö katolisessa kirkossa
Katolisessa kirkossa ilmi tullut lasten, nuorten ja nunnien seksuaalinen hyväksikäyttö on ollut usein otsikoissa 2000-luvulla. Monissa maissa se on johtanut kirkon uskottavuuden rajuun laskuun ja laajoihin kirkosta eroamisiin. Eräiden asiantuntijoiden mielestä se on suorastaan kirkon kohtalonkysymys, yhtä vakava haaste kuin protestanttinen reformaatio 1500-luvulla, kirjoittaa kirkkohistorian vanhempi yliopistonlehtori Mikko Ketola. Seksuaalinen hyväksikäyttö kirkossa ei ole vain … Jatka artikkeliin Seksuaalinen hyväksikäyttö katolisessa kirkossa
Jumalan synty -kirjan vastaanotto: mediahuomiota, poltettu kirja, pohdintaa Jumalasta ja lääke hengelliseen väkivaltaan
Maaliskuussa 2025 julkaistu kirja Jumalan synty on saanut paljon palstatilaa mediassa ja herättänyt monipuolista keskustelua. Kirjaa on paheksuttu, mutta myös kiitetty siitä, että historiallista uskonnontutkimusta julkaistaan yleistajuisesti. Kirjan kerrotaan auttaneen myös hengellisen väkivallan aiheuttamien traumojen käsittelyssä, kirjoittavat kirjan tekijät Ville Mäkipelto, Juha Pakkala ja Raimo Hakola. Jumalan synty piirtää noin tuhannen vuoden kehityskulun, joka alkaa … Jatka artikkeliin Jumalan synty -kirjan vastaanotto: mediahuomiota, poltettu kirja, pohdintaa Jumalasta ja lääke hengelliseen väkivaltaan
Naantalin birgittalaisten pyhä käsi
Naantalin birgittalaisluostarin aktiivisesta toiminta-ajasta (n. 1462–1591) on kulunut noin viisisataa vuotta, mutta luostarin arki ja uskonelämä sekä sen kulttuurinen merkitys keskiajan Suomessa kiinnostavat edelleen. Taidehistorioitsija Sofia Lahti lähestyy birgittalaisten elettyä uskoa yhden hartausesineen kautta. Keskiajan varsinaissuomalaisten eletystä uskosta Naantalin luostarissa ja sen ympäristössä on mahdotonta saada aukotonta kokonaiskuvaa, mutta säilyneet lähteet, kuten Pyhän Birgitan luostarisääntö, … Jatka artikkeliin Naantalin birgittalaisten pyhä käsi
Tieteen, uskonnon ja magian rajapinnoilla: Ruotsin kuningatar Kristiina magian ja alkemian maailmassa
1600-luvua on pidetty järjen ja puhdasoppisen luterilaisuuden vuosisatana. Ruotsin nuoren kuningattaren Kristiinan (hallitsi 1644–1654) kosmopoliittisessa hovipiirissä harrastettiin kuitenkin alkemiaa, ja hovin kirjakokoelmassa oli magiaa käsitteleviä teoksia. Vielä 1600-luvun alkupuoliskolla alkemiaa ja magiaa pidettiin luonnontieteellisenä toimintana, joka oli sovitettavissa kristinuskon totuuksiin, kirjoittaa kuvamagian historiaan perehtynyt taidehistorioitsija Lauri Ockenström, joka on käsitellyt aihetta artikkelissaan ”Kuvamagiaa Pohjolassa”. Magia … Jatka artikkeliin Tieteen, uskonnon ja magian rajapinnoilla: Ruotsin kuningatar Kristiina magian ja alkemian maailmassa
Musliminaisten kokemuksia suomalaisuudesta, uskonnosta ja kuulumisesta
Keskustelu muslimien asemasta Euroopassa on usein latautunut oletuksilla arvojen ja tapojen yhteensopimattomuudesta. Uskonnollinen vähemmistöidentiteetti ja kansallinen identiteetti eivät kuitenkaan ole lähtökohtaisesti toisensa poissulkevia. Yhteiskunnan ilmapiirillä on merkitystä: vastakkainasettelua korostava retoriikka ja syrjintä voivat vahvistaa vähemmistöidentiteettiä ja heikentää kansallista samaistumista, kirjoittaa Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen väitöskirjatutkija Saara Aitokari. Muslimit Euroopassa Keskustelut muslimien läsnäolosta, näkymisestä ja … Jatka artikkeliin Musliminaisten kokemuksia suomalaisuudesta, uskonnosta ja kuulumisesta
”Mikä tämä paikka oikein on?” Taiteen ja tutkimuksen yhteisvoimin menneisyyden uskomuspaikkojen maiseman jäljillä
Monet menneisyyden uskomuspaikat sijaitsevat jollain tavalla erityisessä maisemassa tai paikassa: esihistorialliset kalliomaalaukset ovat maalattu näyttäville, toisinaan jopa ihmismuotoisille pystykallioille, joilla on selkeä kaiku, kun taas historiallinen tarinaperinne kiinnittyy erikoisen näköisiin kallioihin, kiviin tai lähteisiin. Kun näillä paikoilla vierailee, kokemus erityisyydestä on selkeä. Paikka yllättää. Mutta kuinka tutkia tätä subjektiivista kokemusta? Onko se ollut sama muinaisille … Jatka artikkeliin ”Mikä tämä paikka oikein on?” Taiteen ja tutkimuksen yhteisvoimin menneisyyden uskomuspaikkojen maiseman jäljillä
Sosiaalinen rauhanusko ja liberaali rauhanpolitiikka
Pohjoismaissa on tapahtunut merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjan muutos. Rauhanliikkeiden historiassa käsitykset uskosta ja politiikasta ovat vaikuttaneet tapoihin ymmärtää Suomen geopoliittinen rooli rauhanrakentajana. Aiheesta kirjoittaa pohjoismaisten rauhanliikkeiden historiaa selvittävä postdoc -tutkija Rony M. Granfelt University College Stockholmista. Leo Mechelin, muotokuvaharjoitelma. 1935, Albert Edelfelt. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon oli päätepiste pohjoismaiselle sitoutumattomuuspolitiikalle. Ruotsissa muutos tarkoitti … Jatka artikkeliin Sosiaalinen rauhanusko ja liberaali rauhanpolitiikka
Lumi, turve ja menetetty pyhyys
Yhä etenevä ilmastonmuutos on aikamme merkittävin uhka. Se muuttaa elinympäristöjä ja -olosuhteita, sekä uhkaa hävittää useat eläin- ja kasvilajit sukupuuttoon. Näiden lisäksi ilmastonmuutos uhkaa monia sellaisia asioita, jotka ovat ihmisille pyhiä, kirjoittaa Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Joona Vuorinen. Kuva: Heikki45, Wikimedia Commons, CC 3.0. Ilmastonmuutos luonnontieteellisenä ja humanistis-yhteiskuntatieteellisenä tutkimuskohteena Ilmastonmuutos on yksi 2000-luvun tutkituimmista ilmiöistä, … Jatka artikkeliin Lumi, turve ja menetetty pyhyys
Venäläinen maailma ja protestanttiset kirkot
Venäläinen maailma -ideologialla tarkoitetaan Venäjän imperialistista ideologiaa, jolla perustellaan Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän alueen kuulumista yhteen. Siihen sisältyy myös ajatus nationalisesta ”alkuperäisestä” venäläisyydestä, jolle tyypillisiä olisivat ”perinteiset arvot”. Venäläisen maailman yksi vahva tukija on ollut Venäjän ortodoksinen kirkko, mutta ideologia koskee myös Venäjällä vaikuttavia protestanttisia kirkkoja. Miten protestanttisten kirkkojen suhdetta venäläiseen maailmaan voisi tarkastella? Näihin … Jatka artikkeliin Venäläinen maailma ja protestanttiset kirkot