Uskonto, populismi ja media kietoutuvat erottamattomasti yhteen

Viime vuosina maailmalla jalansijaa saanut nationalistispopulistinen politiikka on läpikotaisin kietoutunut yhteen uskonnollisten liikkeiden kanssa. Populismi myös leviää tehokkaasti ylirajaisessa digitaalisessa mediaympäristössä. Tutkimushanke Uskonto ja populismi hybridissä mediaympäristössä (Merelpo) tuottaa tietoa siitä, millaista on uskonnollinen populismi ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia sen leviämisellä on. Hankkeen taustoja valottaa tutkimuskonsortion johtaja, Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan apulaisprofessori Katja Valaskivi, jonka … Jatka artikkeliin Uskonto, populismi ja media kietoutuvat erottamattomasti yhteen

Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?

Puhekielessä kansanuskolla tarkoitetaan usein erilaisia kansanperinteessä esiintyviä yliluonnolliseen liittyviä uskomuksia. Näiden erilaisten uskomusten ajatellaan muodostaneen yhtenäisen uskomusjärjestelmän, jota voidaan kutsua kansanuskoksi. Mielikuvissa kansanusko sijoittuu menneisyyteen, erityisesti maaseudun väestön pariin. Kansanuskoon liitetään herkästi mielikuvia kuten ”unohdettu” tai ”ei-kristillinen”. Mutta kuinka pätevä määritelmä kansanusko on uskontohistoriallisen tutkimuksen näkökulmasta? Tätä tarkastelee kirjoituksessaan uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola. Kansan uskoa … Jatka artikkeliin Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?

Mitä uskonnosta ja henkisyydestä halutaan ja voidaan oppia?

Tutkimus voi saada alkusysäyksen siitä, kun tutut käsitykset törmäävät ja herättävät uudenlaisia kysymyksiä. Tällaisesta törmäyksestä kehkeytyi syksyllä 2019 käynnistynyt Turun yliopistossa toteutuva Suomen Akatemian rahoittama hanke LeNeRe (Learning from new religion and spirituality), jossa tutkimme uskonnon, henkisyyden ja oppimisen uudenlaisia kulttuurisia yhteyksiä ihmisten arjessa. Mutta millaisten käsitysten törmäyksestä – tai ristivalotuksesta – oli kyse? Tästä … Jatka artikkeliin Mitä uskonnosta ja henkisyydestä halutaan ja voidaan oppia?

Mistä viranomaiset puhuvat, kun he puhuvat uskonnosta?

Uskonto on arkinen käsite, mutta sen takana on paljon kiistakysymyksiä. Miten suomalaiset viranomaiset sen työssään ymmärtävät?, kysyy Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Tuomas Äystö. Voiko suomalainen poliisi käyttää pään peittävää huivia? Loukkaako Suvivirren laulaminen koulussa uskonnonvapautta? Onko maallistuneen valtion ja toisaalta moniuskontoisen yhteiskunnan soveliasta ylläpitää valtiopäiväjumalanpalvelusten perinnettä? Nämä ovat esimerkkejä kysymyksistä, joissa usein kiistellään, tulisiko jokin … Jatka artikkeliin Mistä viranomaiset puhuvat, kun he puhuvat uskonnosta?

Uskonto suomalaisissa kouluissa – tutkijoiden välitilinpäätös

Tuoreessa kirjassa ”Contextualising dialogue, secularisation and pluralism: religion in Finnish public education” kasvatustieteen, teologian ja uskontotieteen aloilla toimivat tutkijat vetävät yhteen sekä suomalaiseen uskonnon opetukseen että laajemmin uskontoon suomalaisten koulujen arjessa liittyvää tutkimustietoa ja keskustelua, kertoo kirjan yksi toimittajista, Tampereen yliopiston monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori Inkeri Rissanen. Kirjassa tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi uskonnon opetuksen muuttuvat tavoitteet ja … Jatka artikkeliin Uskonto suomalaisissa kouluissa – tutkijoiden välitilinpäätös