Black metal ja kansallissosialismi

Fasismin lumo ja affektiivinen perintö suomalaisessa kulttuurissa -hankkeessa tarkastellaan monitieteisesti fasismin kulttuurista merkitystä nyt ja menneisyydessä. Yksi hankkeen osatutkimuksista keskittyy kansallissosialismiin ja fasismiin suomalaisessa black metal ‑alakulttuurissa. Black metalissa suhtautuminen kansallissosialismiin on kaukana yhdenmukaisesta, kirjoittaa hankkeessa työskentelevä post doc -tutkija FT Aila Mustamo Turun yliopistolta folkloristiikan oppiaineesta. Musiikkia, filosofiaa ja provokaatiota Kirkkojen tuhopoltot ja henkirikokset … Jatka artikkeliin Black metal ja kansallissosialismi

Legendat – roolipeli katsomuslukutaidosta

Katsomukset lähtee vuoden 2022 Tieteiden yöhön Legendat-roolipelillä, jossa katsomuslukutaito toimii merkittävänä osana. Peli syntyi uteliaisuudesta tarkastella, miten roolipelin keinoin voidaan yhdessä tutkia erilaisia uskomuksia ja maailmankuvia. Peliä ovat olleet suunnittelemassa uskontotieteen ja kirkkohistorian väitöskirjatutkijat Katri Karhunen, Karolina Kouvola, Saara Kuoppala, Heidi Rautalahti ja Olli Saukko. Rauman lähellä olevassa ydinvoimalassa Olkiluoto kolmosessa tapahtuu räjähdys. Taivas muuttuu … Jatka artikkeliin Legendat – roolipeli katsomuslukutaidosta

Ymmärrä menstruaatiota, ymmärrä uskontoa – ja yhteiskuntaa

Uusi tutkimusryhmä MenU (Menstruaation Uskomukset) selvittää kuukautisiin kohdistettua puhetta ja uskomuksia Suomessa ja kansainvälisissä digitaalisissa ympäristöissä – sekä vastaa yllättävään tutkimusaukkoon, kirjoittavat hankkeen jäsenet Heidi Rautalahti, Laura Kokkonen, Katri Karhunen ja Mitra Härkönen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Kuukautisilla on väliä Sukupuolen- ja seksuaalisuudentutkimuksen professori Chris Bobel on muotoillut menstruaatiotutkimuksen merkityksestä seuraavasti: ”Menstruaatio tutkimuskohteena toimii sekä … Jatka artikkeliin Ymmärrä menstruaatiota, ymmärrä uskontoa – ja yhteiskuntaa

Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa

Hieman vajaa kolme vuotta sitten Katsomusten kylkeen saatiin Suomen Kulttuurirahaston tukema Argumenta-hanke Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Siitä, millaisesta hankkeesta oli oikein kyse, ja millaiseksi sen anti muodostui, kertovat hankkeen johtajat Tuula Sakaranaho ja Johanna Konttori.  “Suomessa tarvitaan kasvavassa määrin uskontolukutaitoa, eli tietoa, ymmärrystä ja sensitiivisyyttä erilaisten uskonnollisten ja katsomuksellisten näkemysten ristipaineissa, unohtamatta sitä, että myös ns. uskonnottomuudella … Jatka artikkeliin Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa

Uskonto, populismi ja media kietoutuvat erottamattomasti yhteen

Viime vuosina maailmalla jalansijaa saanut nationalistispopulistinen politiikka on läpikotaisin kietoutunut yhteen uskonnollisten liikkeiden kanssa. Populismi myös leviää tehokkaasti ylirajaisessa digitaalisessa mediaympäristössä. Tutkimushanke Uskonto ja populismi hybridissä mediaympäristössä (Merelpo) tuottaa tietoa siitä, millaista on uskonnollinen populismi ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia sen leviämisellä on. Hankkeen taustoja valottaa tutkimuskonsortion johtaja, Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan apulaisprofessori Katja Valaskivi, jonka … Jatka artikkeliin Uskonto, populismi ja media kietoutuvat erottamattomasti yhteen

Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?

Puhekielessä kansanuskolla tarkoitetaan usein erilaisia kansanperinteessä esiintyviä yliluonnolliseen liittyviä uskomuksia. Näiden erilaisten uskomusten ajatellaan muodostaneen yhtenäisen uskomusjärjestelmän, jota voidaan kutsua kansanuskoksi. Mielikuvissa kansanusko sijoittuu menneisyyteen, erityisesti maaseudun väestön pariin. Kansanuskoon liitetään herkästi mielikuvia kuten ”unohdettu” tai ”ei-kristillinen”. Mutta kuinka pätevä määritelmä kansanusko on uskontohistoriallisen tutkimuksen näkökulmasta? Tätä tarkastelee kirjoituksessaan uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola. Kansan uskoa … Jatka artikkeliin Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?

Mitä uskonnosta ja henkisyydestä halutaan ja voidaan oppia?

Tutkimus voi saada alkusysäyksen siitä, kun tutut käsitykset törmäävät ja herättävät uudenlaisia kysymyksiä. Tällaisesta törmäyksestä kehkeytyi syksyllä 2019 käynnistynyt Turun yliopistossa toteutuva Suomen Akatemian rahoittama hanke LeNeRe (Learning from new religion and spirituality), jossa tutkimme uskonnon, henkisyyden ja oppimisen uudenlaisia kulttuurisia yhteyksiä ihmisten arjessa. Mutta millaisten käsitysten törmäyksestä – tai ristivalotuksesta – oli kyse? Tästä … Jatka artikkeliin Mitä uskonnosta ja henkisyydestä halutaan ja voidaan oppia?

Mistä viranomaiset puhuvat, kun he puhuvat uskonnosta?

Uskonto on arkinen käsite, mutta sen takana on paljon kiistakysymyksiä. Miten suomalaiset viranomaiset sen työssään ymmärtävät?, kysyy Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Tuomas Äystö. Voiko suomalainen poliisi käyttää pään peittävää huivia? Loukkaako Suvivirren laulaminen koulussa uskonnonvapautta? Onko maallistuneen valtion ja toisaalta moniuskontoisen yhteiskunnan soveliasta ylläpitää valtiopäiväjumalanpalvelusten perinnettä? Nämä ovat esimerkkejä kysymyksistä, joissa usein kiistellään, tulisiko jokin … Jatka artikkeliin Mistä viranomaiset puhuvat, kun he puhuvat uskonnosta?

Uskonto suomalaisissa kouluissa – tutkijoiden välitilinpäätös

Tuoreessa kirjassa ”Contextualising dialogue, secularisation and pluralism: religion in Finnish public education” kasvatustieteen, teologian ja uskontotieteen aloilla toimivat tutkijat vetävät yhteen sekä suomalaiseen uskonnon opetukseen että laajemmin uskontoon suomalaisten koulujen arjessa liittyvää tutkimustietoa ja keskustelua, kertoo kirjan yksi toimittajista, Tampereen yliopiston monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori Inkeri Rissanen. Kirjassa tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi uskonnon opetuksen muuttuvat tavoitteet ja … Jatka artikkeliin Uskonto suomalaisissa kouluissa – tutkijoiden välitilinpäätös