Kriittinen tekoälytutkimus on jo vuosia korostanut sitä, ettei tekoäly poista valtarakenteita ja epätasa-arvoisuutta vaan pikemminkin nämä toistuvat ja jopa kertautuvat tekoälypohjaisissa järjestelmissä. Uskonnon kontekstissa tekoälyä on tutkittu vasta vähän. Miten kaupalliset kuvantunnistuspalvelut onnistuvat uskonnollisten kuvien luokittelemisessa ja kuinka käy, kun kuvissa esiintyy mustia ihmisiä, kysyvät Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin väitöskirjatutkija Anton Berg ja uskonnon- ja … Jatka artikkeliin Tekoäly monistaa epätasa-arvoa myös uskonnon kontekstissa
Avainsana: uskonto
Ramadania oppimassa
Vuoden kohokohtana pidetty pyhä kuukausi ramadan on yhtäältä perheen ja yhdessäolon aikaa, toisaalta ramadania leimaa hiljentyminen, itsetutkiskelu ja uskonnon opiskelu. Miten suomalaiset muslimit löytävät tietoa ramadanista ja oppivat ramadanin viettoon, kysyy Helsingin yliopistossa toimivan Suomen Akatemian rahoittaman Learning from New Religion and Spirituality ‑tutkimushankkeen tutkijatohtori Maija Butters. Uusien asioiden omaksuminen vaatii aina opettelua. Näin on … Jatka artikkeliin Ramadania oppimassa
Tarvitaanko kansalaisuskonnon käsitettä?
Tutkijat ovat käyttäneet kansalaisuskonnon käsitettä monissa eri yhteyksissä, ja he ovat myös määritelleet käsitettä monin eri tavoin. Tiivistäen kansalaisuskonnosta voidaan puhua suppeassa ja laajassa merkityksessä. Suppeassa merkityksessä kyse on kansakunnan transsendentista tai jumalallisesta legitimoinnista. Laajassa merkityksessä voidaan fokusoitua siihen, mille asioille annetaan kansallista arvoa, jolloin voidaan tarkastella myös uskonnon eri muotojen kansallista merkitystä, kirjoittaa suomalaista … Jatka artikkeliin Tarvitaanko kansalaisuskonnon käsitettä?
Millainen on uskonnottomien helsinkiläismillenniaalien uskontosuhde?
Uskonnottomuuden kasvu on suomalaisen uskonnollisuuden muutoksen määrällisesti merkittävin ilmiö. Helsinkiläiset nuoret aikuiset ovat Suomen uskonnottomin väestönosa. Heidän ajattelustaan kuitenkin tiedetään vähän. Uskonnottomien helsinkiläismillenniaalien uskontosuhteessa keskeistä on etäisyys uskontoon, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Tiina Parkkinen Helsingin yliopistosta. Uskonnottomuuden voidaan sanoa olevan uusi normaali pääkaupungin millenniaalien, eli 80–90-luvulla syntyneiden keskuudessa. Mitä uskonnottomaksi identifioituvat helsinkiläismillenniaalit ajattelevat uskonnottomuudestaan? Entä uskonnosta … Jatka artikkeliin Millainen on uskonnottomien helsinkiläismillenniaalien uskontosuhde?
Black metal ja kansallissosialismi
Fasismin lumo ja affektiivinen perintö suomalaisessa kulttuurissa -hankkeessa tarkastellaan monitieteisesti fasismin kulttuurista merkitystä nyt ja menneisyydessä. Yksi hankkeen osatutkimuksista keskittyy kansallissosialismiin ja fasismiin suomalaisessa black metal ‑alakulttuurissa. Black metalissa suhtautuminen kansallissosialismiin on kaukana yhdenmukaisesta, kirjoittaa hankkeessa työskentelevä post doc -tutkija FT Aila Mustamo Turun yliopistolta folkloristiikan oppiaineesta. Musiikkia, filosofiaa ja provokaatiota Kirkkojen tuhopoltot ja henkirikokset … Jatka artikkeliin Black metal ja kansallissosialismi
Legendat – roolipeli katsomuslukutaidosta
Katsomukset lähtee vuoden 2022 Tieteiden yöhön Legendat-roolipelillä, jossa katsomuslukutaito toimii merkittävänä osana. Peli syntyi uteliaisuudesta tarkastella, miten roolipelin keinoin voidaan yhdessä tutkia erilaisia uskomuksia ja maailmankuvia. Peliä ovat olleet suunnittelemassa uskontotieteen ja kirkkohistorian väitöskirjatutkijat Katri Karhunen, Karolina Kouvola, Saara Kuoppala, Heidi Rautalahti ja Olli Saukko. Rauman lähellä olevassa ydinvoimalassa Olkiluoto kolmosessa tapahtuu räjähdys. Taivas muuttuu … Jatka artikkeliin Legendat – roolipeli katsomuslukutaidosta
Ymmärrä menstruaatiota, ymmärrä uskontoa – ja yhteiskuntaa
Uusi tutkimusryhmä MenU (Menstruaation Uskomukset) selvittää kuukautisiin kohdistettua puhetta ja uskomuksia Suomessa ja kansainvälisissä digitaalisissa ympäristöissä – sekä vastaa yllättävään tutkimusaukkoon, kirjoittavat hankkeen jäsenet Heidi Rautalahti, Laura Kokkonen, Katri Karhunen ja Mitra Härkönen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Kuukautisilla on väliä Sukupuolen- ja seksuaalisuudentutkimuksen professori Chris Bobel on muotoillut menstruaatiotutkimuksen merkityksestä seuraavasti: ”Menstruaatio tutkimuskohteena toimii sekä … Jatka artikkeliin Ymmärrä menstruaatiota, ymmärrä uskontoa – ja yhteiskuntaa
Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa
Hieman vajaa kolme vuotta sitten Katsomusten kylkeen saatiin Suomen Kulttuurirahaston tukema Argumenta-hanke Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Siitä, millaisesta hankkeesta oli oikein kyse, ja millaiseksi sen anti muodostui, kertovat hankkeen johtajat Tuula Sakaranaho ja Johanna Konttori. “Suomessa tarvitaan kasvavassa määrin uskontolukutaitoa, eli tietoa, ymmärrystä ja sensitiivisyyttä erilaisten uskonnollisten ja katsomuksellisten näkemysten ristipaineissa, unohtamatta sitä, että myös ns. uskonnottomuudella … Jatka artikkeliin Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa
Uskonto, populismi ja media kietoutuvat erottamattomasti yhteen
Viime vuosina maailmalla jalansijaa saanut nationalistispopulistinen politiikka on läpikotaisin kietoutunut yhteen uskonnollisten liikkeiden kanssa. Populismi myös leviää tehokkaasti ylirajaisessa digitaalisessa mediaympäristössä. Tutkimushanke Uskonto ja populismi hybridissä mediaympäristössä (Merelpo) tuottaa tietoa siitä, millaista on uskonnollinen populismi ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia sen leviämisellä on. Hankkeen taustoja valottaa tutkimuskonsortion johtaja, Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan apulaisprofessori Katja Valaskivi, jonka … Jatka artikkeliin Uskonto, populismi ja media kietoutuvat erottamattomasti yhteen
Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?
Puhekielessä kansanuskolla tarkoitetaan usein erilaisia kansanperinteessä esiintyviä yliluonnolliseen liittyviä uskomuksia. Näiden erilaisten uskomusten ajatellaan muodostaneen yhtenäisen uskomusjärjestelmän, jota voidaan kutsua kansanuskoksi. Mielikuvissa kansanusko sijoittuu menneisyyteen, erityisesti maaseudun väestön pariin. Kansanuskoon liitetään herkästi mielikuvia kuten ”unohdettu” tai ”ei-kristillinen”. Mutta kuinka pätevä määritelmä kansanusko on uskontohistoriallisen tutkimuksen näkökulmasta? Tätä tarkastelee kirjoituksessaan uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola. Kansan uskoa … Jatka artikkeliin Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?