Mitä uskonnontutkija tekee puutarhassa?

Lori G. Beamanin, Ryan T. Cragunin ja Douglas Ezzyn toimittamassa kirjassa Unearthing Lifestances (De Gruyter) kansainvälinen joukko uskonnontutkijoita haastatteli yli 130 ihmistä liki 50 eri yhteisöpuutarhasta kahdeksasta eri maasta: Argentiinasta, Australiasta, Brasiliasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta, Norjasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. Tutkimuksen perusteella erilaisista uskonnollisista ja uskonnottomista lähtökohdista maailmaa tarkastelevat ihmiset jakavat hyvin samanlaisia näkökulmia liittyen ihmisen ja … Jatka artikkeliin Mitä uskonnontutkija tekee puutarhassa?

Mikä nuoria miehiä kiinnostaa kristinuskossa?

Viime aikoina uutisotsikot eri puolilta maailmaa ovat puhuneet yllättävästä muutoksesta: nuoret miehet näyttävät palaavan kristinuskon pariin. Suomessa erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana otsikot ovat kertoneet, että nuoret miehet ”kääntyvät uskoon” tai että ”kristinusko tekee paluuta”. Ilmiön monialaisia syitä pohtivat käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta ja uskonnonpedagogiikan lehtori Pietari Hannikainen Helsingin yliopistosta. Kuva: Pexels.com … Jatka artikkeliin Mikä nuoria miehiä kiinnostaa kristinuskossa?

Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?

Osallisuus on kuulumista, toimijuutta ja merkityksellisyyttä. Viime vuosina sen edistäminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi niin sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa kuin uskonnollisten yhteisöjen arjessakin. Mutta miten osallisuus näyttäytyy kristillisessä ruoka-avussa niiden ihmisten näkökulmasta, jotka kärsivät kasautuneesta huono-osaisuudesta? Tätä kysymystä on tutkinut teologian tohtori Rosa Huotari kaupunkiteologian väitöskirjassa, jossa havainnoitiin kristillistaustaista ruoka-apua kolmessa eri kaupungissa vuosien 2020-2021 aikana. … Jatka artikkeliin Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?

Kristillisen joogan nousu Suomessa

Kristillisiä joogatilaisuuksia järjestään ympäri Suomea seurakuntataloilla ja kirkkosaleissa. Tämän tekstin kirjoittaja, Christian Cultural Memory in the Margins -hankkeessa työskentelevä uskontotieteen post-doc-tutkija Tommy Ramstedt Åbo Akademista, on osallistunut Hiljaisuuden joogaan Turun keskiaikaisessa Tuomiokirkossa, jossa enimmillään yli 20 henkilöä harjoittivat joogaliikkeitä alttarin edessä. Uuden kristillisen joogan nopeasti kasvanut suosio sekä työntekijöiden ja seurakuntalaisten keskuudessa saattaa tuntua yllättävältä … Jatka artikkeliin Kristillisen joogan nousu Suomessa

Uskonto ja sosiaalinen syrjäytyminen vankiloissa

Åbo Akademin huippututkimusyksikkö Religion and Social Exclusion – A Cross-Cultural Approach and New Methodology (RelEx)) tutkii uskonnon ja sosiaalisen syrjäytymisen vaikutuksia toisiinsa. Hanke tarkastelee Ghanassa, Filippiineillä, Intiassa, Perussa ja Suomessa kolmea eri ryhmää: vankeja, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia ja etniseen tai alkuperäisvähemmistöön kuuluvia. Tässä tekstissä hankkeessa työskentelevä tutkijatohtori Karoliina Dahl kirjoittaa uskonnosta vankiloissa hankkeessa tehtyyn … Jatka artikkeliin Uskonto ja sosiaalinen syrjäytyminen vankiloissa

Mitä on traditionalismi?

Traditionalismi on monitahoinen kulttuurinen, sosiaalinen ja poliittinen ilmiö, joka sisältää erilaisia suuntauksia. Laveasti määriteltynä traditionalismi pyrkii vaalimaan kulttuurista ja historiallista jatkuvuutta sekä suhtautuu kriittisesti kulttuurisiin muutoksiin, erityisesti modernisaatioon. Perusvireenä on ajatus, että perinteet, hierarkiat ja jatkuvuus luovat yhteiskunnalle vankan ja koherentin perustan, kirjoittaa Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Reaktioita modernin maailman tilaan … Jatka artikkeliin Mitä on traditionalismi?

Nuoret muuttavat asennemaailmaa – uskonto mahtuu kouluun ja naapurustoon

Uskonnollisiin yhteisöihin tehdyt iskut ovat yleistyneet Euroopassa viime vuosina, ja häirintä on lisääntynyt myös Suomessa. Kovasanaiset ilmaisut uskonnollisista vähemmistöistä ovat nousseet pintaan poliittisessa keskustelussa ja vähemmistöjen kokema turvattomuus on yleistynyt. Samaan aikaan nuoret näyttävät kulkevan vastavirtaan uudenlaisen avoimuuden etujoukkona suhtautumisessa uskonnon näkyvyyteen, kirjoittaa Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtaja Hanna Salomäki. Uskonnonvapaus merkitsee oikeutta tunnustaa ja … Jatka artikkeliin Nuoret muuttavat asennemaailmaa – uskonto mahtuu kouluun ja naapurustoon

2020-luvun nuoruus ei ole enemmistölle uskonnollista, mutta katsomukset saavat näkyä julkisuudessa

Vuoden 2023 Nuorisobarometrissa tutkittiin katsomuksia ja hengellisyyttä. Tulokset osoittavat uskonnollisten nuorten määrän vakiintuneen 2010-luvun tasolle. Valtaosalle nuorista arki on uskonnotonta. Sosiaalisuus ja kyky toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa ovat nuorille tärkeitä arvoja. He ovat sitä mieltä, että nuorilla tulee olla mahdollisuus tuoda esiin katsomuksiaan ja uskonnollisuuttaan, kirjoittaa Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija, dosentti Tomi Kiilakoski. Nuorisotutkimus on … Jatka artikkeliin 2020-luvun nuoruus ei ole enemmistölle uskonnollista, mutta katsomukset saavat näkyä julkisuudessa

Sinun, minun, kenen? Uskonto ja omiminen

Viime aikoina on ollut vaikea välttää kulttuuriseen omimiseen liittyviä uutisia. Taiteilijoita syytetään alkuperäiskansojen perinteiden omimisesta työssään, ja vähemmistöryhmien kuvaamiseen ja edustamiseen liittyvät kysymykset nousevat pintaan niin esteettisten kuin aatteellistenkin ilmaisujen kautta. Kulttuuri-instituutiot, kuten museot ja teatterit, haastetaan pohtimaan kenen äänellä ja kasvoilla tarinoita kerrotaan ja kenellä on oikeus omistaa esineitä. Mutta tapahtuuko omimista uskontojenkin piirissä, … Jatka artikkeliin Sinun, minun, kenen? Uskonto ja omiminen

Uskonnolliset asusteet osana monimuotoistuvaa työelämää

Suomalaisilla työpaikoilla työskentelee paljon erilaisia ihmisiä, myös huivia käyttäviä musliminaisia. Huiviin liitetään paljon erilaisia ennakkokäsityksiä, mutta toisaalta sen käyttäminen osana työasua tuo myös mahdollisuuksia monimuotoisuuden edistämiseen ja hyväksymiseen työelämässä. Monimuotoisuus voi rikastuttaa ammatillista toimijuutta ja parantaa yhteiskunnan kykyä huomioida ihmisten erilaisuus, kirjoittaa aihetta uskontotieteen väitöskirjassaan tutkinut Katri Karhunen. Ennakkokäsityksiä ”Mitä sun kulttuuri sanoo siihen, että … Jatka artikkeliin Uskonnolliset asusteet osana monimuotoistuvaa työelämää