Suomalainen yhteiskunta on muuttunut, mutta katsomusopetusmalli ei. Kuitenkin joissakin kouluissa on siirrytty yhteisen katsomusaineen opetukseen, jonka ajatellaan kehittävän lasten ja nuorten dialogitaitoja. Dialogitaidoista puhuttaessa on puhuttava myös tunnetaidoista. Yhteisen katsomusaineiden oppitunneilla koetut tunteet ja oppiaineen tunneilmapiiri vaikuttavat suoraan oppilaiden dialogitaitojen kehittymiseen, väittää Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseuran Majakka-palkinnon saanut katsomusaineiden opettaja Mirja Pitkänen pro gradu … Jatka artikkeliin Tunteiden ja tunneilmapiirin merkitys katsomusopetuksessa
Avainsana: uskonnonopetus
Muslimitaustaisten nuorten kokemus kielteisten stereotypioiden kohteena olemisesta
Suomalaiset muslimitaustaiset nuoret kokevat, että kristittyjen, siis suomalaisen enemmistön, mielestä muslimit ovat negatiivisella tavalla normeista poikkeava ryhmä, kirjoittaa Kanerva Lattu. Hän pohtii väitöskirjassaan tällaisten kielteisten kokemusten ja opintomenestyksen välistä yhteyttä. Yhdenvertaisuus ja toiseus suomalaisessa yhteiskunnassa Yhdenvertaisuus on, ainakin periaatteen tasolla, ihanne suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Normikokoelmat, kuten laki ja siihen pohjautuvat sitovat määräykset, kuten opetussuunnitelmat, … Jatka artikkeliin Muslimitaustaisten nuorten kokemus kielteisten stereotypioiden kohteena olemisesta
Etiikka, katsomusopetus ja julkinen koulu
Etiikkaa opetetaan peruskoulussa eriytetysti katsomusryhmittäin. Etiikkaa on kuitenkin ehdotettu kaikille yhteiseksi oppiaineeksi 1920-luvulla, 1960-luvulla, 1990-luvulla ja 2010-luvulla. Esitys herätti jokaisena ajankohtana laajan keskustelun eikä kertaakaan mennyt läpi, kirjoittaa FT, opettaja ja oppikirjailija Eenariina Hämäläinen, joka tarkasteli väitöskirjassaan “Sata vuotta katsomuskamppailua – yhteinen etiikan opetus suomalaisessa koulukeskustelussa” etiikanopetuskeskusteluja. Kuva Eenariina Hämäläisen väitöstilaisuudesta (Eenariina Hämäläinen). Vakiintuneita tieteenaloja … Jatka artikkeliin Etiikka, katsomusopetus ja julkinen koulu
Uskonnonvapaus ja uskonnonopetus
Ensimmäinen uskonnonvapauslaki säädettiin Suomessa sata vuotta sitten ja se oli voimassa 80 vuotta. Nykyinen laki on sekin jo 20-vuotias, mutta sen uudistamisen tarve lienee käsillä edeltäjäänsä selvästi nopeammin. Erityiset syyt muutostarpeelle liittyvät koulujen uskonnonopetukseen sekä luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasemaan. Samat teemat ovat hallinneet uskonnonvapautta koskevaa keskustelua nyt jo toista sataa vuotta. Suurin muutos viime … Jatka artikkeliin Uskonnonvapaus ja uskonnonopetus
Moskeijan islamin opetus koulun uskonnonopetuksen korvaavana opetuksena
Kaikki peruskoulun oppilaat eivät osallistu koulun katsomusaineiden eli uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen, vaan suorittavat oppimäärän korvaavina opintoina oman uskontokuntansa järjestämässä opetuksessa. Tässä kirjoituksessa väitöskirjatutkijat Niina Putkonen ja Jussi Ikkala Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta tarkastelevat uskonnollisen yhdyskunnan järjestämää koulun katsomusopetuksen korvaavaa opetusta erityisesti islamin opetuksen näkökulmasta. Kirjoittajien tutkimusartikkeli moskeijoiden tarjoamasta koulun katsomusopetuksen korvaavasta ja täydentävästä opetuksesta … Jatka artikkeliin Moskeijan islamin opetus koulun uskonnonopetuksen korvaavana opetuksena
Tulevaisuuden taidot uskonnonopettajankoulutuksessa
Pätevä uskonnonopettaja käyttää opetuksessaan tulevaisuuden taitoja – ajattelevat uskonnonopettajaksi opiskelevat. Tästä syystä he odottavat pääsevänsä kehittämään näitä taitoja opettajankoulutuksessaan, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Kaisa Viinikka Uskonnonpedagogiikka on monitieteinen tutkimusala, jossa yhdistyvät muun muassa kasvatustieteellinen ja teologinen tutkimus. Viime vuosina uskonnonpedagogiikassa eri vaiheissa uraa olevia uskonnonopettajia ja heidän osaamistaan on tutkittu vähäisesti. Kuitenkin suomalainen yhteiskunta, johon … Jatka artikkeliin Tulevaisuuden taidot uskonnonopettajankoulutuksessa
Elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille on hyvin perusteltua
Elämänkatsomustiedon (ET) opiskelun avaaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi peruskoulussa ja lukiossa voidaan nähdä luontevana kehitysaskeleena nyky-Suomessa. Sille on myös vahvat oikeudelliset perusteet liittyen yhdenvertaisuuteen ja lapsen oikeuksiin. Mielipidetiedustelujen mukaan valinnan mahdollisuus saa kansalaisten hyväksynnän periaatteessa. Miten se realisoituu vireillä olevan kansalaisaloitteen allekirjoituksissa, jää nähtäväksi, kirjoittaa yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen Esa Ylikoski. Historiallisesti tämä vuonna 1985 alkanut, … Jatka artikkeliin Elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille on hyvin perusteltua
Uskonto suomalaisissa kouluissa – tutkijoiden välitilinpäätös
Tuoreessa kirjassa ”Contextualising dialogue, secularisation and pluralism: religion in Finnish public education” kasvatustieteen, teologian ja uskontotieteen aloilla toimivat tutkijat vetävät yhteen sekä suomalaiseen uskonnon opetukseen että laajemmin uskontoon suomalaisten koulujen arjessa liittyvää tutkimustietoa ja keskustelua, kertoo kirjan yksi toimittajista, Tampereen yliopiston monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori Inkeri Rissanen. Kirjassa tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi uskonnon opetuksen muuttuvat tavoitteet ja … Jatka artikkeliin Uskonto suomalaisissa kouluissa – tutkijoiden välitilinpäätös
Tunnustuksellista vai ei?
Suomalaisessa keskustelussa uskonnonopetuksesta tunnustuksellisuus merkitsee sitouttavuutta, joskus jopa pelkästään sitoutuneisuutta johonkin tiettyyn katsomukseen. Suurimmalle osalle keskustelijoista se on asia, joka ei kuulu kouluun. Siksi käsite on hyvin arvolatautunut: jos tunnistetaan tunnustuksellinen uskonnonopetus, tunnistetaan jotain sellaista, joka pitäisi poistaa koulusta. Yliopistotutkija Anuleena Kimanen pohtii kirjoituksessaan, mitä ongelmia tunnustuksellisen uskonnonopetuksen tunnistamisessa on. Suomessa uskontoa opetetaan uskontokuntakohtaisissa ryhmissä, … Jatka artikkeliin Tunnustuksellista vai ei?