Millainen olisi laadukas yhteinen katsomusaine?

Tarpeesta kehittää yhteinen katsomusaine on keskusteltu Suomessa jo vuosikymmeniä. On perusteltu, miksi uusi katsomusaine tarvitaan, mutta toisaalta yhteistä ainetta on myös vastustettu. Jos ei puhuta siitä, millaisia tavoitteita, sisältöjä ja rakenteita yhteisellä katsomusaineella tulisi olla, voi kuitenkin käydä niin, että keskustelijoilla on mielessään erilaiset uudet oppiaineet. Uskonnon ja historian didaktiikan yliopistonlehtori Anuleena Kimanen hahmottelee, millaisia … Jatka artikkeliin Millainen olisi laadukas yhteinen katsomusaine?

Etiikkaa, filosofointia ja katsomuksia

Vaikka yhteistä katsomusainetta kannatetaan, mielikuvat sen luonteesta ovat keskenään hyvin erilaisia. Siten kannanotot eivät kerro mitään, ellei päästä pintaa syvemmälle. Keskustelu on ajankohtaista, sillä katsomusopetuksesta selvityksen tehneet Eero Salmenkivi ja Vesa Åhs ovat saaneet uuden toimeksiannon selvittää vaihtoehtoja yhteiselle oppiaineelle. Yliopistotutkija Tuukka Tomperi Tampereen yliopistosta avaa kirjoituksessa näkemystään aiheesta.  Kasvatuksen ja koulutuksen tutkijan näkökulmasta katsomusainekeskustelu … Jatka artikkeliin Etiikkaa, filosofointia ja katsomuksia

Yhteinen katsomusaine johdattaa uskontoihin katsomusdialogin hengessä

Linjakas tapa siirtyä yhteiseen katsomusaineeseen on tuoda kaikki katsomusaineiden opiskelijat yhteen luokkahuoneeseen yhteisen opetussuunnitelman puitteissa niin että nykymallin keskeiset periaatteet säilyvät. Uusi opetussuunnitelma ja siihen liittyvät käytännöt vaativat pedagogista ja hallinnollista työtä, mutta tuloksena syntyy dialogihenkinen oppiaine, jonka avulla opitaan ihmiskunnan viisausperinteistä, kirjoittaa Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtava asiantuntija, dosentti Jyri Komulainen. Koulun katsomusaineiden opetus … Jatka artikkeliin Yhteinen katsomusaine johdattaa uskontoihin katsomusdialogin hengessä

Yhteisen katsomusaineen sisällöstä

Yhteinen katsomusaine tähtää katsomusopetuksen lähtökohtien ja sisältöjen uudelleenmäärittämiseen. Tavoitteena on kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen, kirjoittavat uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtori Lauri Mäenalanen ja Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi.  Opetusministeri Adlercreutzin kannanotto katsomusopetuksen uudistamiseen on herättänyt paljon keskustelua. Ministeri ilmoitti selvittävänsä edellytyksiä siirtyä nykyisestä oman uskonnon opetuksesta yhteiseen katsomusaineeseen. Keskustelunavaus ei ollut uusi, koska keskustelua katsomusopetuksen … Jatka artikkeliin Yhteisen katsomusaineen sisällöstä

Tunteiden ja tunneilmapiirin merkitys katsomusopetuksessa

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut, mutta katsomusopetusmalli ei. Kuitenkin joissakin kouluissa on siirrytty yhteisen katsomusaineen opetukseen, jonka ajatellaan kehittävän lasten ja nuorten dialogitaitoja. Dialogitaidoista puhuttaessa on puhuttava myös tunnetaidoista. Yhteisen katsomusaineiden oppitunneilla koetut tunteet ja oppiaineen tunneilmapiiri vaikuttavat suoraan oppilaiden dialogitaitojen kehittymiseen, väittää Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseuran Majakka-palkinnon saanut katsomusaineiden opettaja Mirja Pitkänen pro gradu … Jatka artikkeliin Tunteiden ja tunneilmapiirin merkitys katsomusopetuksessa

Muslimitaustaisten nuorten kokemus kielteisten stereotypioiden kohteena olemisesta

Suomalaiset muslimitaustaiset nuoret kokevat, että kristittyjen, siis suomalaisen enemmistön, mielestä muslimit ovat negatiivisella tavalla normeista poikkeava ryhmä, kirjoittaa Kanerva Lattu. Hän pohtii väitöskirjassaan tällaisten kielteisten kokemusten ja opintomenestyksen välistä yhteyttä. Yhdenvertaisuus ja toiseus suomalaisessa yhteiskunnassa Yhdenvertaisuus on, ainakin periaatteen tasolla, ihanne suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Normikokoelmat, kuten laki ja siihen pohjautuvat sitovat määräykset, kuten opetussuunnitelmat, … Jatka artikkeliin Muslimitaustaisten nuorten kokemus kielteisten stereotypioiden kohteena olemisesta

Etiikka, katsomusopetus ja julkinen koulu

Etiikkaa opetetaan peruskoulussa eriytetysti katsomusryhmittäin. Etiikkaa on kuitenkin ehdotettu kaikille yhteiseksi oppiaineeksi 1920-luvulla, 1960-luvulla, 1990-luvulla ja 2010-luvulla. Esitys herätti jokaisena ajankohtana laajan keskustelun eikä kertaakaan mennyt läpi, kirjoittaa FT, opettaja ja oppikirjailija Eenariina Hämäläinen, joka tarkasteli väitöskirjassaan “Sata vuotta katsomuskamppailua – yhteinen etiikan opetus suomalaisessa koulukeskustelussa” etiikanopetuskeskusteluja. Kuva Eenariina Hämäläisen väitöstilaisuudesta (Eenariina Hämäläinen). Vakiintuneita tieteenaloja … Jatka artikkeliin Etiikka, katsomusopetus ja julkinen koulu

Uskonnonvapaus ja uskonnonopetus

Ensimmäinen uskonnonvapauslaki säädettiin Suomessa sata vuotta sitten ja se oli voimassa 80 vuotta. Nykyinen laki on sekin jo 20-vuotias, mutta sen uudistamisen tarve lienee käsillä edeltäjäänsä selvästi nopeammin. Erityiset syyt muutostarpeelle liittyvät koulujen uskonnonopetukseen sekä luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasemaan. Samat teemat ovat hallinneet uskonnonvapautta koskevaa keskustelua nyt jo toista sataa vuotta. Suurin muutos viime … Jatka artikkeliin Uskonnonvapaus ja uskonnonopetus

Moskeijan islamin opetus koulun uskonnonopetuksen korvaavana opetuksena

Kaikki peruskoulun oppilaat eivät osallistu koulun katsomusaineiden eli uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen, vaan suorittavat oppimäärän korvaavina opintoina oman uskontokuntansa järjestämässä opetuksessa. Tässä kirjoituksessa väitöskirjatutkijat Niina Putkonen ja Jussi Ikkala Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta tarkastelevat uskonnollisen yhdyskunnan järjestämää koulun katsomusopetuksen korvaavaa opetusta erityisesti islamin opetuksen näkökulmasta. Kirjoittajien tutkimusartikkeli moskeijoiden tarjoamasta koulun katsomusopetuksen korvaavasta ja täydentävästä opetuksesta … Jatka artikkeliin Moskeijan islamin opetus koulun uskonnonopetuksen korvaavana opetuksena

Tulevaisuuden taidot uskonnonopettajankoulutuksessa

Pätevä uskonnonopettaja käyttää opetuksessaan tulevaisuuden taitoja – ajattelevat uskonnonopettajaksi opiskelevat. Tästä syystä he odottavat pääsevänsä kehittämään näitä taitoja opettajankoulutuksessaan, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Kaisa Viinikka Uskonnonpedagogiikka on monitieteinen tutkimusala, jossa yhdistyvät muun muassa kasvatustieteellinen ja teologinen tutkimus. Viime vuosina uskonnonpedagogiikassa eri vaiheissa uraa olevia uskonnonopettajia ja heidän osaamistaan on tutkittu vähäisesti. Kuitenkin suomalainen yhteiskunta, johon … Jatka artikkeliin Tulevaisuuden taidot uskonnonopettajankoulutuksessa