Elsa Heporauta (1883–1960) tunnetaan Kalevalaisten Naisten Liiton perustajana ja suomalaisen kulttuuriperinnön vaalijana. Vähemmän tunnettua on, että hänen ajattelunsa ulottui myös henkisyyden ja parapsykologian alueille. Heporaudan henkisyys ei ollut vain henkilökohtainen vakaumus, vaan se heijastui konkreettisesti hänen toimintaansa liitossa – erityisesti sen yhteydessä 1950-luvulla toimineessa psyykkisessä kerhossa. Heporaudan henkisyydestä ja sen kytköksistä kulttuuriperintötoimintaan kirjoittaa Turun yliopiston … Jatka artikkeliin Elsa Heporauta ja Kalevalaisten Naisten Liiton psyykkinen kerho
Kategoria: Väitöskirja
Den teosofiska och antroposofiska rörelsens etablering i Finland
Hur påverkade förändringarna i början på 1900-talet religionen i Finland? Julia von Boguslawski, doktorand i religionsvetenskap vid Helsingfors universitet, berör den här frågan i sin studie av hur den teosofiska och den antroposofiska rörelsen etablerades som nya religiösa rörelser i Finland kring sekelskiftet 1900. Kring och efter sekelskiftet 1900 skedde genomgripande förändringar i samhället. Urbanisering, … Jatka artikkeliin Den teosofiska och antroposofiska rörelsens etablering i Finland
Kristna kvinnors liv med mens
Vilka beröringspunkter finns det mellan religion och menstruation och varför är det viktigt att forska i det här? Sara Högberg är doktorand i praktisk teologi och undersöker levda erfarenheter av menstruationscykeln hos kvinnor med en protestantiskt kristen bakgrund i Svenskfinland. I vardagsspråket talar vi om att ha mens och att ha en tro, som om … Jatka artikkeliin Kristna kvinnors liv med mens
Kulturarv och traditioner i finländska skolor
Bastu och blomstertid – är det kulturarv? Vad innebär kulturarv i skolans kontext? Ada Elgabsi, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, ser närmare på frågor om kultur, arv och traditioner i skolsammanhang. I den här diskussionen blir också frågan om kollektivt minne centralt och hur ett sådant minne blir till. I boken The Heritage Crusade … Jatka artikkeliin Kulturarv och traditioner i finländska skolor
Uskontotieteen tohtorikoulutettavat retriitissä Tvärminnessä
Suomen Uskontotieteellinen Seura (SUS) järjesti jälleen kerran jatkokoulutusseminaarin Helsingin yliopiston eläintieteellisellä tutkimusasemalla Hangon Tvärminnessä. Marraskuussa 2024 järjestetty seminaari keräsi väitöskirjatutkijoita Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Åbo Akademin yliopistoista perehtymään seminaarin teemaan, joka oli Uskonto, tila ja materiaalisuus. Teeman tarkoituksena oli keskittyä siihen, miten uskonto on aina ollut merkittävästi läsnä sekä materiaalisessa että immateriaalisessa maailmassa. Seminaarista raportoivat … Jatka artikkeliin Uskontotieteen tohtorikoulutettavat retriitissä Tvärminnessä
Muslimitaustaisten nuorten kokemus kielteisten stereotypioiden kohteena olemisesta
Suomalaiset muslimitaustaiset nuoret kokevat, että kristittyjen, siis suomalaisen enemmistön, mielestä muslimit ovat negatiivisella tavalla normeista poikkeava ryhmä, kirjoittaa Kanerva Lattu. Hän pohtii väitöskirjassaan tällaisten kielteisten kokemusten ja opintomenestyksen välistä yhteyttä. Yhdenvertaisuus ja toiseus suomalaisessa yhteiskunnassa Yhdenvertaisuus on, ainakin periaatteen tasolla, ihanne suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Normikokoelmat, kuten laki ja siihen pohjautuvat sitovat määräykset, kuten opetussuunnitelmat, … Jatka artikkeliin Muslimitaustaisten nuorten kokemus kielteisten stereotypioiden kohteena olemisesta
Marian Anderson och afroamerikanska spiritualer i finländsk press
Hur såg den finländska publiken på 1930-talet på framträdanden av afroamerikanska musiker och deras framföranden av bland annat spiritualer? Den här frågan ställer sig Marika Kivinen, doktorand i allmän historia vid Åbo Akademi. Kivinen visar på den roll ras hade i marknadsföringen och rasistiska stereotypers del av förförståelsen, men även känslornas plats i mötet med … Jatka artikkeliin Marian Anderson och afroamerikanska spiritualer i finländsk press
Uskonnolliset asusteet osana monimuotoistuvaa työelämää
Suomalaisilla työpaikoilla työskentelee paljon erilaisia ihmisiä, myös huivia käyttäviä musliminaisia. Huiviin liitetään paljon erilaisia ennakkokäsityksiä, mutta toisaalta sen käyttäminen osana työasua tuo myös mahdollisuuksia monimuotoisuuden edistämiseen ja hyväksymiseen työelämässä. Monimuotoisuus voi rikastuttaa ammatillista toimijuutta ja parantaa yhteiskunnan kykyä huomioida ihmisten erilaisuus, kirjoittaa aihetta uskontotieteen väitöskirjassaan tutkinut Katri Karhunen. Ennakkokäsityksiä ”Mitä sun kulttuuri sanoo siihen, että … Jatka artikkeliin Uskonnolliset asusteet osana monimuotoistuvaa työelämää
Religion som politik och religion som kultur
Religion har blivit en allt tydligare del av europeisk politik. Tomas Stenbäck, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, studerar hur religion kommer till uttryck i högerpopulistiska diskurser i Europaparlamentet och visar på vad retoriken säger om kristendom och islam. Det rådande europeiska idealet för demokratiska staters förhållande till religion har i decennier varit en sekulär … Jatka artikkeliin Religion som politik och religion som kultur
Autoetnografia shamanismin ja hyvinvoinnin tutkimuksessa
Viime aikoina tieteen kentällä on käyty keskustelua autoetnografisesta menetelmästä, sen mahdollisuuksista ja haasteista. Autoetnografiaa on hyödynnetty erityisesti herkkien ja henkilökohtaisten kokemusten kokonaisvaltaisessa tutkimuksessa. Tässä tekstissä Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Hanne Metsähinen kertoo autoetnografian roolista omassa tutkimuksessaan. Teen autoetnografiaa ja etnografiaa yhdistelevää väitöskirjatutkimusta shamanistisestaparantamisesta nykyajan Suomessa shamanistissa hoidossa olleen asiakkaan taishamanismia oman hyvinvointinsa tukemiseen käyttävän henkilön … Jatka artikkeliin Autoetnografia shamanismin ja hyvinvoinnin tutkimuksessa