Kategoria: Väitöskirja

Autoetnografia shamanismin ja hyvinvoinnin tutkimuksessa

Viime aikoina tieteen kentällä on käyty keskustelua autoetnografisesta menetelmästä, sen mahdollisuuksista ja haasteista. Autoetnografiaa on hyödynnetty erityisesti herkkien ja henkilökohtaisten kokemusten kokonaisvaltaisessa tutkimuksessa. Tässä tekstissä Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Hanne Metsähinen kertoo autoetnografian roolista omassa tutkimuksessaan. Teen autoetnografiaa ja etnografiaa yhdistelevää väitöskirjatutkimusta shamanistisestaparantamisesta nykyajan Suomessa shamanistissa hoidossa olleen asiakkaan taishamanismia oman hyvinvointinsa tukemiseen käyttävän henkilön … Jatka artikkeliin Autoetnografia shamanismin ja hyvinvoinnin tutkimuksessa

Palestiinalaispiispa Munib Younanin teologisia tulkintoja miehityksen alla ja luterilaisen maailman huipulla

Suomessa 1970-luvulla diakoniaa ja teologiaa opiskellut Munib Younan päätyi kirkkonsa piispaksi ja Luterilaisen maailmanliiton presidentiksi. Hän on ollut merkittävässä roolissa muistuttaessaan palestiinalaisten kokemuksista pitkittyneen konfliktin keskellä ja pitäessään esillä palestiinalaiskristittyjen näkökulmia – niin Suomessa kuin maailmalla. Younanin ajattelun piirteitä esittelee Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anne Heikkinen. Israelin ja Palestiinan pitkä konflikti on synnyttänyt alueen kristittyjen parissa … Jatka artikkeliin Palestiinalaispiispa Munib Younanin teologisia tulkintoja miehityksen alla ja luterilaisen maailman huipulla

Mistä ”saamelainen samanismi” tulee?

Miten, milloin ja missä kontekstissa samanismi-termi tuli liitetyksi saamelaisiin? Mitä mahdollisia ongelmia termin käytöstä seuraa? Näitä kysymyksiä tarkastelee oppihistoriallisesta näkökulmasta Høyskolen på Vestlandetin apulaisprofessori Konsta Kaikkonen. Nykyään puhutaan usein saamelaisesta samanismista. Tutkijat, modernit samaanit ja esimerkiksi matkailualan toimijat esittelevät usein saamelaisten kotoperäistä henkistä perinnettä samanismina. Onpa aihetta esittelevän englanninkielisen Wikipedia-sivunkin otsikko ”Sámi shamanism”. Voidaan sanoa, … Jatka artikkeliin Mistä ”saamelainen samanismi” tulee?

”Kävelemme täällä maan päällä, mutta tarraudumme taivaaseen” – Serbian ortodoksisen kirkon ja valtion suhteet Kosovo-kysymyksessä vuoden 2008 jälkeen

Kosovon itsenäistymiseen liittyvät kiistat eivät kosketa vain poliittista todellisuutta, vaan niihin kietoutuu myös aineksia myyttisestä menneisyydestä ja kansallisesta tavasta tulkita kristinuskoa, kirjoittaa Helsingin yliopiston nykyajan kirkkohistorian väitöskirjatutkija Miro Leporanta. Kosovo-liitto historian taustalla Vuonna 1389 Serbian keskiaikaisen kuningaskunnan ruhtinas, prinssi Lasarus, odotti Kosovo Polje-nimisen pellon laidalla lähestyvää osmaniarmeijaa. Turkkilaisten valtakunta oli jo levittäytynyt laajalle, napsaissut myös … Jatka artikkeliin ”Kävelemme täällä maan päällä, mutta tarraudumme taivaaseen” – Serbian ortodoksisen kirkon ja valtion suhteet Kosovo-kysymyksessä vuoden 2008 jälkeen

Kontextualitet och luthersk identitet i Malaysia

Hur ser lutherska identiteter ut i dagens Malaysia? Den här frågan ställer sig Tomas Ray, doktorand i teologi vid Åbo Akademi. Ray tecknar de malaysiska lutherska kyrkornas varierande bakgrund och visar på betydelsen av både historia och kontext för församlingsmedlemmarnas religiösa identitet. Sedan coronatiden tog slut har jag med jämna mellanrum tillbringat tid i Malaysia … Jatka artikkeliin Kontextualitet och luthersk identitet i Malaysia

Turvapaikkaviranomaiset uskonnon määrittelijöinä

Uskontoperusteisia turvapaikkahakemuksia arvioidessaan suomalaiset viranomaiset joutuvat samalla määrittelemään, mikä lasketaan uskonnoksi. Turvapaikkapuhuttelun kaltaisessa monikulttuurisessa vuorovaikutustilanteessa törmäävät myös erilaiset käsitykset siitä, mitä ”uskonto” oikeastaan on, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen Helsingin yliopistosta. Uskonto turvapaikkaperusteena Uskonto on yksi kansainvälisessä oikeudessa ja myös Suomen ulkomaalaislaissa tunnustetuista turvapaikkaperusteista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähtömaissaan uskonnon perusteella vainotuilla henkilöillä on … Jatka artikkeliin Turvapaikkaviranomaiset uskonnon määrittelijöinä

Att upptäcka det heliga i landskapet

I våra vardagsmiljöer finns ett stort antal platser, som folktron ansett vara skrämmande och övernaturliga. Denna fruktan för det övernaturliga kan ses som ett uttryck för en äldre form av helighetsupplevelse. John Björkman, doktorand i nordisk folkloristik vid Åbo Akademi, har besökt ett drygt hundratal övernaturliga folktroplatser i sydvästra Finland, bland annat för att se … Jatka artikkeliin Att upptäcka det heliga i landskapet

Willie Angervo och meningen med det förflutna

Berättelser om det förflutna både återspeglar och konstruerar olika världsbilder. Diversifieringen av det religiösa fältet påverkar de berättelser om mänsklighetens historia som berättas. Före andra världskriget i Finland söktes alternativa förklaringsmodeller till sakernas tillstånd i till exempel esoterisk andlighet. Ossi Korpi, doktorand vid Åbo universitet, undersöker hur historien görs meningsfull i teosofen Willie Angervos skrifter. … Jatka artikkeliin Willie Angervo och meningen med det förflutna

Tarinat noidista kantavat mukanaan yhteisön arvoja 

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kerrottiin ja huhuttiin paikallisista noidista ja tietäjistä, joiden luokse saavuttiin pitkienkin matkojen päästä parannusta varten ja joita pelättiin naapurustossa. Suomenkielisiä tietäjiä on tutkittu useita vuosikymmeniä, mutta ruotsinkielisistä rituaalispesialisteista ei ole aiemmin tehty kattavaa tutkimusta. Millaisia toiseuttavia tarinoita tietäjä- ja noitamaineisista henkilöistä kerrottiin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun puoliväliin? … Jatka artikkeliin Tarinat noidista kantavat mukanaan yhteisön arvoja