Millaista valtaa uskonnollinen instituutio käyttää? Miten vähemmistö käyttää valtaa omaan vähemmistöönsä? Nämä kysymykset nivoutuvat toisiinsa Suomen ortodoksisen kirkon vallankäyttäjien ja kirkkoon kuuluvan alkuperäiskansan, kolttasaamelaisten, suhteissa, kirjoittaa aihetta laajemmin tutkinut uskontotieteen dosentti Teuvo Laitila. Suomen ortodoksinen kirkko on osa maailmanlaajuista ortodoksista yhteisöä. Sen tausta on Karjalaan 1000-luvulla Novgorodista levinneessä ortodoksisuudessa. Petsamossa asuneet kolttasaamelaiset kuuluivat 1500-luvulta lähtien … Jatka artikkeliin Valta, Suomen ortodoksinen kirkko ja kolttasaamelaiset
Avainsana: Saamelaiset
Mistä ”saamelainen samanismi” tulee?
Miten, milloin ja missä kontekstissa samanismi-termi tuli liitetyksi saamelaisiin? Mitä mahdollisia ongelmia termin käytöstä seuraa? Näitä kysymyksiä tarkastelee oppihistoriallisesta näkökulmasta Høyskolen på Vestlandetin apulaisprofessori Konsta Kaikkonen. Nykyään puhutaan usein saamelaisesta samanismista. Tutkijat, modernit samaanit ja esimerkiksi matkailualan toimijat esittelevät usein saamelaisten kotoperäistä henkistä perinnettä samanismina. Onpa aihetta esittelevän englanninkielisen Wikipedia-sivunkin otsikko ”Sámi shamanism”. Voidaan sanoa, … Jatka artikkeliin Mistä ”saamelainen samanismi” tulee?
Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa
Saamelaisperinteeseen kuuluvilla uhripaikoilla, seidoilla, voi nykyäänkin nähdä merkkejä ihmisten käynneistä paikoilla. Arkeologian dosentti Tiina Äikäs kertoo tutkimuksistaan seitapaikoilla ja saamelaisesta uhrausperinteestä. Muoniossa Pakasaivontietä ajettaessa tien länsipuolelle jää Kirkkopahdaksi kutsuttu suuri kivenjärkäle. Kyseinen kivi on saamelaisten vanhaan uskomusperinteeseen kuuluva uhrikivi eli seita. Kirkkopahdan seitakivi kiinnittää kulkijan huomion muuten kivettömällä mäntykankaalla. Juuri maisemaa hallitsevien piirteiden onkin monesti … Jatka artikkeliin Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa