Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?

Puhekielessä kansanuskolla tarkoitetaan usein erilaisia kansanperinteessä esiintyviä yliluonnolliseen liittyviä uskomuksia. Näiden erilaisten uskomusten ajatellaan muodostaneen yhtenäisen uskomusjärjestelmän, jota voidaan kutsua kansanuskoksi. Mielikuvissa kansanusko sijoittuu menneisyyteen, erityisesti maaseudun väestön pariin. Kansanuskoon liitetään herkästi mielikuvia kuten ”unohdettu” tai ”ei-kristillinen”. Mutta kuinka pätevä määritelmä kansanusko on uskontohistoriallisen tutkimuksen näkökulmasta? Tätä tarkastelee kirjoituksessaan uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola. Kansan uskoa … Jatka artikkeliin Kansanuskoa vai kansanomaista uskoa?

Europas progressiva moskéer – vad står de för?

Progressiva moskéer med ett fokus på frågor om jämlikhet och likabehandling har på senare tid vuxit fram i Västeuropa. Mattias Rosenfeldt, doktorand i religionssociologi vid Uppsala universitet, har studerat de här organisationerna och visar på vilka tankegångar som är grundläggande för dem.   Nya former av islamiskt tänkande och praxis är idag på framväxt i … Jatka artikkeliin Europas progressiva moskéer – vad står de för?

Mitä jooga merkitsee suomalaisille harrastajille?

Vaikka joogaa lähestytään tavallisesti yksilöllisenä harrastuksena ja terveyttä ylläpitävänä elämäntapana, se kytkeytyy myös tiiviisti erilaisiin kulttuurisiin merkityksiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Joogan lisääntyneen suosion myötä myös siihen liitetyt yhteiskunnalliset, poliittiset ja uskonnolliset keskustelut ovat lisääntyneet. Rajankäyntiä on virittänyt erityisesti joogan moniselitteinen suhde uskontoon. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola nostaa esiin kyselytutkimusten havaintoja suomalaisten jooganharrastajien katsomuksista ja uskonnollisuudesta.  Viimeisten parin-kolmen vuosikymmenen aikana joogan suosio on kasvanut ympäri maailmaa. Sen suosio on liitettävissä wellness- ja hyvinvointikulttuurin kasvavaan merkitykseen. Itsestä ja … Jatka artikkeliin Mitä jooga merkitsee suomalaisille harrastajille?

Bland vänner och helgon – en riddares testamente

Inom ramen för det av Svenska litteratursällskapet finansierade projektet Levd Religion i det medeltida Finland vid Tammerfors universitet intresserar man sig för religion som levd praxis under medeltiden med fokus på helgonkulten. En central typ av källor som man använder sig av är olika typer av juridiska dokument, till exempel testamenten. Projektforskare Anna-Stina Hägglund visar … Jatka artikkeliin Bland vänner och helgon – en riddares testamente

Verkkoetnografia – laadullista tutkimusta digitalisoitumisen äärellä

Digitalisoitumisen ja uudenlaisen mediavälitteisen vuorovaikutuksen keskellä tutkijat pyrkivät kehittämään välineitä tämän uudenlaisen tutkimuskentän tarkastelemiseen nojaten toisinaan perinteisiin menetelmiin. Verkkoetnografia on yksi menetelmä, joka ammentaa perinteisestä etnografiasta ja jota käytetään keskeisesti muun muassa monimenetelmällistä yhteistyötä tehdessä, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Riina-Julia Solman. Verkkoetnografialla viitataan internetissä ja digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan vuorovaikutuksen sekä siellä esiintyvien ilmiöiden ja erilaisten yhteisöjen tutkimiseen … Jatka artikkeliin Verkkoetnografia – laadullista tutkimusta digitalisoitumisen äärellä

Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa

Saamelaisperinteeseen kuuluvilla uhripaikoilla, seidoilla, voi nykyäänkin nähdä merkkejä ihmisten käynneistä paikoilla. Arkeologian dosentti Tiina Äikäs kertoo tutkimuksistaan seitapaikoilla ja saamelaisesta uhrausperinteestä. Muoniossa Pakasaivontietä ajettaessa tien länsipuolelle jää Kirkkopahdaksi kutsuttu suuri kivenjärkäle. Kyseinen kivi on saamelaisten vanhaan uskomusperinteeseen kuuluva uhrikivi eli seita. Kirkkopahdan seitakivi kiinnittää kulkijan huomion muuten kivettömällä mäntykankaalla. Juuri maisemaa hallitsevien piirteiden onkin monesti … Jatka artikkeliin Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa

Idrott som identifikation – en idrottskonsuments bekännelser

Vilka identifikationsmöjligheter ger dagens elitidrott möjlighet till och hur påverkar nya tävlingsformer den traditionella kopplingen mellan nation och idrott? Åbo Akademis prorektor, teologen Mikael Lindfelt, reflekterar kring identitet, nationalism, kommersialism och idrott och frågar sig om idrottens lekfullhet fortfarande kan fascinera. Lördagen den 29 maj 2021 var en given festdag för alla idrottsfantaster. Genom att … Jatka artikkeliin Idrott som identifikation – en idrottskonsuments bekännelser

Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä

”Sosiaalisten identiteettien välittyminen juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa” on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama työryhmä (2021–23), joka pureutuu uskonnollis-etnisiin identiteetteihin sosiaalipsykologiaa hyödyntäen. Työryhmää esittelee seuraavassa sen johtaja, professori Jutta Jokiranta. Historiallisten prosessien ymmärtäminen ja vertailu auttavat asemoimaan nykypäivän uskontokeskustelua. Esimerkiksi varhaisten muslimi-identiteettien muotoutuminen vähitellen, vasta vuosikymmeniä profeetta Muhammadin jälkeen, on verrannollinen prosessi varhaisten kristillisten identiteettien muotoutumiselle, joiden eriytyminen … Jatka artikkeliin Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä

Kanavointi ja uushenkinen yrittäjyys

Uskontotieteen väitöskirjatutkija Katriina Hulkkonen pohtii, millaisia ovat kanavointi-ilmiöön ja uushenkiseen yrittäjyyteen liittyvät ylirajaiset suhteet. Ihmiset sekä rakentavat että ylittävät erilaisia rajoja – ja kanavointia tekevien henkilöiden tapauksessa etenkin rajoja suhteessa henkimaailmaan, uskontoon ja yhteiskuntaan.  Suomessa, kuten muuallakin länsimaissa tapahtunutta uskonnollisuuden muutosta luonnehtivat muun muassa uushenkisyys ja henkisen alan yrittäjyys. Yrittäjyys on tärkeä uushenkisyyden organisoitumisen muoto ja julkinen aspekti. Henkisen alan yrittäjät tuottavat monenlaisia palveluja asiakkailleen, … Jatka artikkeliin Kanavointi ja uushenkinen yrittäjyys

Livsåskådning som ett sätt att förstå attityder till vaccin

Den rådande pandemin har gjort frågor om attityder till vaccin mycket aktuella. Laura Brännkärr-Väänänen, doktorand i forskargruppen VaccAtt vid ämnet systematisk teologi vid Åbo Akademi, visar på den komplexitet som kan ligga bakom inställningen till vaccin och behovet av förståelsen för rådande livsåskådningar.  Under de senaste 14 månaderna har allas liv påverkats av pandemin, vilket … Jatka artikkeliin Livsåskådning som ett sätt att förstå attityder till vaccin