Teuvo Laitilan juhlaseminaari

Elokuun lopussa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella järjestettiin juhlaseminaari eläkkeelle jäävälle, teologisen osaston uskontotieteen ja kirkkohistorian yliopistonlehtorille Teuvo Laitilalle. Seminaarista kirjoittavat siihen osallistuneet kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta ja uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira Helsingin yliopistosta. Monipuolinen tutkija Tilaisuuden avasi filosofisen tiedekunnan dekaani Janne Pietarinen, joka kertoi Laitilan olevan ensyklopedinen tietolähde, ja mainitsi hänen tutkimuksellisista … Jatka artikkeliin Teuvo Laitilan juhlaseminaari

Moskeijan islamin opetus koulun uskonnonopetuksen korvaavana opetuksena

Kaikki peruskoulun oppilaat eivät osallistu koulun katsomusaineiden eli uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen, vaan suorittavat oppimäärän korvaavina opintoina oman uskontokuntansa järjestämässä opetuksessa. Tässä kirjoituksessa väitöskirjatutkijat Niina Putkonen ja Jussi Ikkala Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta tarkastelevat uskonnollisen yhdyskunnan järjestämää koulun katsomusopetuksen korvaavaa opetusta erityisesti islamin opetuksen näkökulmasta. Kirjoittajien tutkimusartikkeli moskeijoiden tarjoamasta koulun katsomusopetuksen korvaavasta ja täydentävästä opetuksesta … Jatka artikkeliin Moskeijan islamin opetus koulun uskonnonopetuksen korvaavana opetuksena

Sukuelinten silpomisen uskonnolliset ja kulttuuriset jäsennykset eduskuntapuheessa

Suomessa tyttöjen sukuelinten silpominen on kriminalisoitu rikoslainsäädännössä, mutta tieto toimenpiteen laittomuudesta ei ole aina saavuttanut niitä yhteisöjä, joissa silpomista esiintyy. Viime vuosikymmeninä onkin käyty yhteiskunnallista debattia silpomisen eksplisiittisesti kieltävän erityislainsäädännön säätämisestä muiden Pohjoismaiden tapaan. Myös poikien ympärileikkauksen perusteita käyvää keskustelua on käyty silpomiskeskustelun rinnalla. Silpomista ja ympärileikkausta käsittelevä eduskuntakeskustelu tuo esiin uskontoon liittyviä, osittain piiloisiakin, … Jatka artikkeliin Sukuelinten silpomisen uskonnolliset ja kulttuuriset jäsennykset eduskuntapuheessa

Uskonnontutkija neuloosissa

Neulominen nähdään useimmiten naiserityisenä vapaa-ajanviettotapana, harrastuksena. Neulominen on ollut myös välttämättömyys; ilman lämmittäviä asusteita ei kylmässä ilmanalassa selviydy. Neuloen on hankittu lisätuloja tai perheen toimeentulo. Uskontotieteilijän näkökulmasta neulominen sisältää monenlaisia merkityksiä: sen avulla voi harjoittaa omaa uskontoaan tai henkisyyttään, ilmaista ja välittää arvoja ja perinteitä, rakentaa identiteettiä ja selviytyä elämän kriisiaikojen yli, kirjoittaa Turun yliopiston … Jatka artikkeliin Uskonnontutkija neuloosissa

Akademisk etik inför miljökrisen

Ska akademisk etik vara nyttig? Kan akademisk etik hjälpa oss hitta lösningar på t.ex. miljökrisen? Donnerska institutets styrelseordförande, professor emeritus Tage Kurtén, begrundar bland annat de här frågorna i sitt blogginlägg. För ganska exakt 60 år sen utgav Rachel Carson boken Silent Spring. Hon noterade att fågelsången försvunnit. Och orsaken var, enligt henne, giftbesprutningar inom … Jatka artikkeliin Akademisk etik inför miljökrisen

Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2022. Osa II: Moninaista uskonnontutkimusta

18.-20.5.2022 toista kertaa järjestetyt teologian ja uskonnontutkimuksen päivät kokosi Helsinkiin kymmeniä tutkijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Konferenssin teemana oli ”Uskonto ja vapaus: Haasteita ja tulevaisuudennäkymiä”. Katsomukset julkaisee kaksi kirjoitusta, joissa käsitellään konferenssia. Tässä jälkimmäisessä jutussa uskontotieteen väitöskirjatutkija Hanna Gebraad sekä kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta keskittyvät konferenssin viimeiseen päivään, perjantaihin. Juttu on jatkoa … Jatka artikkeliin Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2022. Osa II: Moninaista uskonnontutkimusta

Esoteerisuuden kulttuurihistoriaa: monitieteisesti uutta etsimässä

Monitieteinen tutkimushanke ”Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa, 1880-1940” on neljän vuoden ajan selvittänyt suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaa. Kulttuurihistoriallisen näkökulman ohessa hankkeen vahva uskontotieteellinen asiantuntemus on edistänyt alan kansainvälisen käsitteistön juurruttamista suomalaiseen tutkimuskenttään. Syksyllä 2021 ilmestyneessä ”Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880-1930” (Teos) -kirjassa hankkeen tutkijat lähestyvät aikakautta ja sen esoteerisia ilmiöitä … Jatka artikkeliin Esoteerisuuden kulttuurihistoriaa: monitieteisesti uutta etsimässä

Judiskt liv i Åbo

Hur har judiskt liv i Åbo sett ut? Arkivpedagogen Karin Sjöberg har i ett dokumentationsprojekt finansierat av Svenska litteratursällskapet intervjuat personer med en bakgrund i den judiska församlingen i Åbo. Personernas berättelser levandegör både vardagsliv och fest under 1950- och 1960-talen när församlingen i Åbo var mycket aktiv.     Första helgen i april 2022 arrangerade … Jatka artikkeliin Judiskt liv i Åbo

Kielellä tehdään uskontoa

Uskonto on monia asioita: uskoa, rukousta yksin ja yhdessä, myyttejä, ruokaa ja rakennuksia. Näiden kaikkien merkitys luodaan ihmisten välisessä kanssakäymisessä, jossa kielenkäyttö on keskeisessä asemassa. Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Titus Hjelm pohtii diskursiivisen uskonnontutkimuksen lähtökohtia ja käyttötapoja. Viime vuosina on ollut muodikasta puhua niin sanotusta eletystä uskonnosta. Tällä viitataan tutkimukselliseen näkökulmaan, jossa keskitytään uskonnollisiin käytäntöihin … Jatka artikkeliin Kielellä tehdään uskontoa