Uskonto suomalaisissa kouluissa – tutkijoiden välitilinpäätös

Tuoreessa kirjassa ”Contextualising dialogue, secularisation and pluralism: religion in Finnish public education” kasvatustieteen, teologian ja uskontotieteen aloilla toimivat tutkijat vetävät yhteen sekä suomalaiseen uskonnon opetukseen että laajemmin uskontoon suomalaisten koulujen arjessa liittyvää tutkimustietoa ja keskustelua, kertoo kirjan yksi toimittajista, Tampereen yliopiston monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori Inkeri Rissanen. Kirjassa tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi uskonnon opetuksen muuttuvat tavoitteet ja … Jatka artikkeliin Uskonto suomalaisissa kouluissa – tutkijoiden välitilinpäätös

Aina ajankohtainen kirkkohistoria

Oppiaineen nimenä ”kirkkohistoria” kuulostaa tomuiselta. Ei ihme, sillä Helsingin yliopiston kirkkohistorian oppituoli juontaa juurensa suomalaisen kirjasivistyksen alkuhämäriin, vuonna 1640 perustettuun Turun Akatemiaan. Mitä annettavaa kirkkohistorialla on maailmalle ja Suomelle vuonna 2019, kysyy tuore professori Tuomas Heikkilä. Jos kirkkohistorian oppiala lanseerattaisiin nyt, se nimettäisiin toisin kuin vuosisatoja sitten. Se määriteltäisiin kenties uskomusten, maailmankatsomusten ja niihin liittyvien … Jatka artikkeliin Aina ajankohtainen kirkkohistoria

Mielen matka luonnon monimuotoisuuteen

Tällä kertaa Katsomuksissa sukelletaan maailmankuvien pariin, Emma ja Mikko Kurenlahden johdattelemana. Emma on kasvatustieteen maisteri sekä Empatian ja myötätunnon laajenevat kehät varhaiskasvatuksessa –tutkimusprojektin jäsen, Mikko puolestaan uskontotieteen tohtorikoulutettava sekä Religion, Ecology & Diversity (RED) –tutkimusryhmän jäsen. Blogiteksti on julkaistu alkuperin Ope osaa -blogissa 18.6.2019. Uudelleenjulkaisuun on saatu lupa. Ekokriisin aikakaudella tarvitaan kasvatusta ja koulutusta, joka … Jatka artikkeliin Mielen matka luonnon monimuotoisuuteen

Huivi osana työasua Suomessa

Musliminaisten huivin käyttö on herättänyt keskustelua eri Euroopan maissa. Yksi kiistanaiheista on ollut sen käyttäminen osana työasua. Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Katri Karhunen on tutkinut aihetta haastattelemalla musliminaisia. Suomessa julkinen keskustelu lähti kunnolla liikkeelle vuoden 2013 jälkeen toisesta uskonnollisesta päähineestä, sikhimiesten käyttämästä turbaanista, jota linja-auton kuljettajana työskentelevä mies olisi halunnut käyttää myös töissä. YLE:n toimittajat … Jatka artikkeliin Huivi osana työasua Suomessa

Teemana musliminaisten pukeutuminen

Tällä viikolla Katsomuksissa vietetään musliminaisten pukeutumista käsittelevää teemaviikkoa. Julkaisemme kolme blogitekstiä peräkkäisinä päivinä, alkaen huomenna. Teksteissä pureudutaan suomalaisten musliminaisten huiville antamiin merkityksiin, musliminaisten pukeumisen käsittelyyn mediassa, sekä huivinkäyttöön työelämässä. Musliminaisten pukeutuminen herättää paljon keskustelua ja mielipiteitä, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Kasvohunnun, eli niqabin, käyttö on päädytty kieltämään lailla muun muassa Ranskassa, Tanskassa ja Belgiassa, … Jatka artikkeliin Teemana musliminaisten pukeutuminen

Euroopan uskontotieteellisen seuran konferenssi

Juhannuksen jälkeen, monen suomalaisen suunnatessa jo kesälomalle, kaikkiaan 49 uskonnontutkijaa lähti kohti Tartoa, missä järjestettiin Euroopan uskontotieteellisen seuran (European Association for the Study of Religions, EASR) vuosittainen konferenssi. Viisipäiväisen konferenssin tunnelmia välittää seuraavassa Katsomusten päätoimittaja Johanna Konttori.   Uskontotieteilijöiden kesäretki Konferensseihin – niin kansainvälisiin kuin kotimaisiinkin – osallistuminen on osa tutkijan työtä. Konferensseissa esitellään omaa … Jatka artikkeliin Euroopan uskontotieteellisen seuran konferenssi

Mannerheim ja kansallisen kiistanalaisuus

Filosofian tohtori, uskontotieteilijä Jere Kyyrön väitöskirja ”Mannerheim ja muuttuvat tulkinnat. Mediatisoitunut kansalaisuskonto 2000–2010-lukujen kulttuurikiistoissa” tarkastettiin Turun yliopistossa helmikuussa 2019. Seuraavassa tekstissä hän kuvaa kolmea Mannerheimiin liittyvää kulttuuriprojektia ja niissä esiintyneitä määrittelykamppailuita.   Kansalaisuskonto, suomalaisuus ja Mannerheim 2000-luvun alusta 2010-luvun puolivälin tienoille asti marsalkka Mannerheim esiintyi useiden kulttuurikiistojen kohteena. Kiistojen kohteina olleissa kulttuurituotteissa esitettiin uusia tulkintoja, … Jatka artikkeliin Mannerheim ja kansallisen kiistanalaisuus