Ihmisen uskonnollisuutta voi tutkia vaikkapa hänen Facebook-päivitystensä kautta. Tässä uudelleenjulkaisussa uskontopsykologi, filosofian tohtori Teemu Pauha esittelee tutkimusartikkelia, jossa on tutkittu big datan avulla uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymistä. Teksti on julkaistu alunperin Teemun Uskontopsykologia.fi-blogissa 22.9.2018. Uudelleenjulkaisu, ja tekstin hienoinen muokkaus kirjoittajan luvalla. Big data ja digitaaliset ihmistieteet (digital humanities) ovat tämän hetken akateemisia hittitermejä. Usko algoritmien … Jatka artikkeliin Big dataa uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymisestä
Kategoria: Tutkimus
Pietarilaisen pakanayhteisön kielletyt puheenaiheet
Venäläinen pakanuus, rodnoverije, on alun perin politisoitunut liike, jossa on kuitenkin vuosien saatossa alkanut näkyä entistä enemmän vaihtoehtoinen hengellisyys. Lisääntynyt epäpoliittisuus, tai ainakin pyrkimys esiintyä sellaisena, kertoo muutoksesta sekä venäläisessä yhteiskunnassa että rodnoverije-liikkeessä, kirjoittaa Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija, uskontotieteen dosentti Kaarina Aitamurto. Kun venäläinen slaavilainen pakanuus – rodnoverije – alkoi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen saada julkista näkyvyyttä, … Jatka artikkeliin Pietarilaisen pakanayhteisön kielletyt puheenaiheet
“Minhag Finland” – Suomen juutalaista yhteisöä kartoittava tutkimusprojekti
Åbo Akademin Polin-instituutissa on vastikään alkanut projekti, joka ensimmäistä kertaa tutkii Suomen juutalaista yhteisöä monitieteisestä näkökulmasta, kertovat dosentti Simo Muir ja yliopistonlehtori Riikka Tuori. Projektin nimessä oleva heprean kielen sana minhag merkitsee ‘juutalaista tapaa’: Minhag Finland viittaa juuri Suomen juutalaisen yhteisön erityispiirteisiin, joista projektin tutkijat ovat eri näkökulmista kiinnostuneet. Keitä Suomen juutalaiset ovat? Suomen juutalaiset … Jatka artikkeliin “Minhag Finland” – Suomen juutalaista yhteisöä kartoittava tutkimusprojekti
Populaarikulttuurin vanhoillislestadiolaisuus
Uskonnonharjoittaminen on etääntynyt monien suomalaisten arkikokemuksesta, minkä seurauksena populaarikulttuurin rooli mielikuvien tuottajana kasvaa. Populaarikulttuuri muodostaa areenan, jossa käsitykset ja ymmärrys uskonnoista muokkaantuvat, ja jonka kautta myös kohdataan uskonnollisten ryhmien ja liikkeiden edustajia. Sitä, millä tavoin vanhoillislestadiolaisuus esitetään populaarikulttuurissa, pohtii Lapin yliopiston yliopistonlehtori Sandra Wallenius-Korkalo. Suomen suurin kirkollinen herätysliike, vanhoillislestadiolaisuus, on murroksessa. Viimeisen vuosikymmenen aikana liike … Jatka artikkeliin Populaarikulttuurin vanhoillislestadiolaisuus
Älgens betydelse i norr: om att studera förhistorisk religion
Att studera förhistorisk religion, det vill säga religiösa föreställningar som fanns innan uppkomsten av skriftliga källor, innebär i första hand att studera arkeologiska fynd och hällkonst. Hällkonstens motiv och upplägg ger oss förståelse om vad våra förfäder ansåg viktigt och värt att avbilda, skriver Ville Mantere, doktorand i arkeologi vid Åbo universitet. Gravfynd avslöjar hur … Jatka artikkeliin Älgens betydelse i norr: om att studera förhistorisk religion
Koraani ja kysymys uskontojen rinnakkaiselosta
Kuten kaikilla pyhillä kirjoituksilla, Koraanin tekstillä on aikojen saatossa perusteltu niin sotaa kuin rauhaa. Voiko Koraanissa nähdä lähtökohdan uskontojenväliselle dialogille ja rauhanomaiselle rinnakkaiselolle, kysyy islamilaisen teologian yliopistonlehtori, arabian kielen ja islamin tutkimuksen dosentti Ilkka Lindstedt. Islaminvastaisissa kirjoituksissa esitetään ahkeraan, että islam ja sen pyhä kirja, Koraani, eivät salli uskontojen rauhanomaista rinnakkaiseloa. Kirjoittajat viittaavat usein Koraanin … Jatka artikkeliin Koraani ja kysymys uskontojen rinnakkaiselosta
Uskonnon ylikorostunut rooli Turkin politiikan analyysissa
Turkin politiikkaa on vuosikymmenten ajan tulkittu uskonnollisen ja maallisen vallan välisenä kamppailuna, joka ohjaa Turkin kehityksen suuntaviivoja. Liiallinen keskittyminen uskonnon ja maallisuuden jakolinjaan peittää alleen monia keskeisiä kehityskulkuja Turkin politiikassa, kirjoittaa Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Uskonto on keskeinen tekijä kansainvälisessä politiikassa, mutta sen ilmenemismuotoihin kiinnitetään liian vähän analyyttistä huomiota kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. Samaan … Jatka artikkeliin Uskonnon ylikorostunut rooli Turkin politiikan analyysissa
