Suomea on usein kutsuttu yhdistysten luvatuksi maaksi, johtuen erilaisten yhdistysten ja järjestöjen suuresta määrästä. Tämä sanonta pitää paikkaansa myös uskontojen osalta kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Yhdyskuntien määrä kasvussa Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien määrä Suomessa jatkaa kasvuaan. Suunta on jatkunut samanlaisena koko 2000-luvun. Vuonna 2005 itsenäisiä rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia oli 61 ja vuoden 2019 lopussa … Jatka artikkeliin Uskonnollisten yhteisöjen luvattu maa
Kategoria: Tutkimus
Balans mellan familj och samhälle – identitetsfrågor bland unga assyrier/syrianer
Studier kring identitet och religion har ofta fokuserat på ungdomar eller unga vuxna, men Victor Dudas visar i sin forskning kring barn och yngre ungdomar att identitetsformande även hos dem är en central fråga. Dudas har inom sitt avhandlingsarbete vid Uppsala universitet studerat barn som identifierar sig som assyrier/syrianer i dagens Sverige och lyfter fram … Jatka artikkeliin Balans mellan familj och samhälle – identitetsfrågor bland unga assyrier/syrianer
Haribhaktivilasa och frågor kring förmoderna böckers tillkomst
Varför görs forskning om det förmoderna Indien vid ett finländskt universitet? För att vetenskap handlar om världsomspännande samarbete, skriver universitetslektor Måns Broo från Åbo Akademi, och berättar om sin banbrytande forskning kring ett femhundra år gammalt manuskript från Indien. Mystikern och den religiöse förnyaren Sri Krishna Caitanya (1486–1533) skapade under några korta år en extatisk … Jatka artikkeliin Haribhaktivilasa och frågor kring förmoderna böckers tillkomst
Hiphop on tullut ryminällä suomalaiseen gospelmusiikkiin
Valtio-teoksessaan Platon esittää, että hallitsijan tulisi seurata tarkoin, mitä musiikkia valtakunnassa esitetään, koska muutokset musiikissa muuttavat lopulta koko valtakunnan perustaa. 2000-luvulla hiphop on noussut musiikkimaailman suureksi muutosvoimaksi. Miten hiphop muuttaa suomalaista gospelmusiikkia ja kristinuskoa, kysyy Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tuomas Järvenpää. Kristityllä populaarimusiikilla on jo 1970-luvulta lähtien ollut Suomen uskonnollisessa kentässä merkittävä rooli. Esimerkiksi jazzia, rockia, … Jatka artikkeliin Hiphop on tullut ryminällä suomalaiseen gospelmusiikkiin
Hyvät, pahat ja rumat – Videopelit ja uskonto
Digitaalisissa peleissä käydään vauhdikasta keskustelua siitä, mikä on uskonnon paikka yhteiskunnassa ja kuka siitä saa päättää. Uskontotieteen väitöskirjatutkija Heidi Rautalahti kirjoittaa tutkimuksestaan ja siitä, miten videopeleissä esiintyvä uskontokritiikki kuvastaa uskontojen ja katsomuksellisuuden muutoksia nykyajassa. Videopelit ovat toivottu kumppani syvällisten teemojen käsittelyyn. Videopelit ovat tämän ajan viihdeteollisuuden airue, puhumme sitten mobiilipeleistä, kotikonsoleista, tietokonepeleistä tai muista virtuaalitodellisuuden … Jatka artikkeliin Hyvät, pahat ja rumat – Videopelit ja uskonto
Saamelaissovintoprosessit tutkimuskohteena
Anteeksipyyntöjen aikakaudella julkisia anteeksipyyntöjä esitetään ja sovintoprosesseja käynnistetään. Tämä tarjoaa sovintotutkijalle kiehtovan työkentän. Tässä kirjoituksessa Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Helga West kertoo omasta väitöskirjatyöstänsä ja pohtii, mitä tutkimus voi tarjota käytännön sovintoprosesseille. Nykyistä aikakauttamme on osuvasti kutsuttu anteeksipyyntöjen aikakaudeksi (the age of apology). Julkisia anteeksipyyntöjä esitetään vähemmistöille, kaltoin kohdelluille ihmisryhmille ja jopa yksittäisille julkisuuden henkilöille. Suomalainen … Jatka artikkeliin Saamelaissovintoprosessit tutkimuskohteena
Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla
Syyskuussa 2020 alkanut Suomen Akatemian rahoittama projekti “The Religious Legitimation of Politics and the Political Legitimation of Religion in Finland”, eli kotoisasti LegitRel, tarkastelee uskonnon ja parlamentaarisen politiikan yhteyksiä 2000-luvun Suomessa. Aiheen ja lähestymistavan valintaan vaikuttivat paitsi tutkimusryhmän omat intressit myös havainto uskonnon ja politiikan tutkimuksen, jos ei sokeista, niin ainakin likinäköisistä pisteistä. Hanketta esittelee … Jatka artikkeliin Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla
Att främja och sätta gränser för religion med lagens hjälp
Trots att någon kanske tror det, så ger ett människorättsligt perspektiv på relationer mellan religion och stat inte entydiga svar på alla krångliga frågor. Rättigheterna som ofta är allmänt formulerade i internationella fördragstexter måste konkretiseras och olika perspektiv och aspekter i praktiken vägas mot varandra, skriver Pamela Slotte, professor i religion och rätt vid Åbo … Jatka artikkeliin Att främja och sätta gränser för religion med lagens hjälp
Ihmisoikeudet mielenterveyspolitiikassa
Eriävät arvot ja tavoitteet vaikeuttavat mielenterveyspotilaiden ihmisoikeuksien toteutumista kirjoittaa mielenterveyspolitiikasta tammikuussa 2020 väitellyt sosiaalieetikko, teologian tohtori Karoliina Ahonen. Hyvinvointivaltio ihmisoikeuksien turvaajana Teologiassa on pitkät perinteet moraalifilosofisten kysymysten tarkastelussa. Teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian lisäksi myös yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja hyvän elämän edellytyksiä tarkasteleva sosiaalietiikka on ollut teologisen tiedekunnan oppiaineena jo 1970-luvulta alkaen. Sosiaalietiikka on osa moraalifilosofian perinnettä, … Jatka artikkeliin Ihmisoikeudet mielenterveyspolitiikassa
Turvapaikanhaku uskonnon perusteella
Turvapaikanhaku uskonnon perusteella on oletettua monimuotoisempi ilmiö, kirjoittaa aiheeseen perehtynyt uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen Helsingin yliopistosta. Keitä uskonsa vuoksi vainotut ovat? Turvapaikanhakijoista käydystä julkisesta keskustelusta saa helposti kuvan, jossa Suomesta hakee turvaa lähinnä perheettömiä nuoria miehiä Irakista ja Afganistanista. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus; Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastojen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana yleisimpiä turvapaikanhakijoiden … Jatka artikkeliin Turvapaikanhaku uskonnon perusteella
