Uuden etsijät -tutkimushankkeessa tarkastellaan suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaa 1800-luvulta 1940-luvulle. Hankkeen tutkija, Turun yliopiston professori Marjo Kaartinen kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Spiritistinen istunto Suomessa vierailleesta kuuluisasta meediosta Madame d’Espérancesta, jonka Helsingin-istunnot nostattivat valtavan lehtijupakan. Kun spiritualismi lumosi, kiehtoi ja hurmasi yhä useampia 1800-luvun jälkimmäisen puoliskon ihmisiä San Franciscosta Moskovaan, meediotoiminta kehittyi ja meedioiden määrä kasvoi jatkuvasti. 1870-luvulla … Jatka artikkeliin Henki-ilmestyksiä, skandaaleja ja lohtua
Kategoria: Tutkimus
Marknadsvärderingarnas inverkan på det religiösa fältet i Finland
I dagens samhälle sprids marknadsvärderingar och marknadskrafter också utanför den traditionella ekonomiska sfären. Den här utvecklingen kommer till uttryck också på det religiösa fältet i Finland, till exempel inom Evangelisk-lutherska kyrkans strategiska arbete, skriver Marcus Moberg, professor i religionsvetenskap vid Åbo Akademi. Spridningen av nyliberal politisk ekonomi sedan början av 1980-talet har resulterat i etablerandet … Jatka artikkeliin Marknadsvärderingarnas inverkan på det religiösa fältet i Finland
Mitä on ”heikko” katsomuskasvatus?
Monessa suomalaisessa päiväkodissa katsomuksiin liittyvä opetus ja kasvatus on hyvin puutteellista. Lisää tutkimustietoa tarvitaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan ammatillisuudesta voidaksemme muuttaa tilannetta vastaamaan paremmin siihen, mihin lapsella tulisi olla oikeus, kirjoittaa kasvatustieteen dosentti Saila Poulter. Katsomuskasvatuksen päämäärästä Useat kansalliset koulutusselvitykset osoittavat, että varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus aiheuttaa päiväkodeissa epätietoisuutta. Lisäksi on jäänyt epäselväksi, miten henkilöstön tietoisuutta eri … Jatka artikkeliin Mitä on ”heikko” katsomuskasvatus?
Ateism på YouTube – konsumera istället för att organisera?
Ifall finländska ateister konsumerar ateistiskt innehåll skapat av amerikaner och britter, med vilka glasögon betraktar de då religionsfrågor i Finland? Om religioner ser olika ut på olika håll i världen, kan ateismen då vara lika för alla? Robin Isomaa, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, diskuterar ateistiska YouTube-kanaler och deras identitetsskapande betydelse idag. En av de … Jatka artikkeliin Ateism på YouTube – konsumera istället för att organisera?
Juhannuksena juhlitaan luontoa ja tarkkaillaan enteitä
Suomen ruotsinkielistä rahvaanperinnettä on kerätty 1800-luvun lopulta lähtien länsirannikon ruotsinkielisiltä alueilta. Aineistoa säilytetään Svenska litteratursällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa. Aineistosta on tehty myös Finlands svenska folkdiktning -julkaisu, joka on vapaasti luettavissa netissä. Kuva-, nauhoite- ja tekstiaineisto tarjoavat mielenkiintoisen katsauksen suomenruotsalaisiin uskomuksiin ja kertomuksiin sadan vuoden takaa, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola. Juhannuksen vieton alkulähteistä … Jatka artikkeliin Juhannuksena juhlitaan luontoa ja tarkkaillaan enteitä
Taidenäyttely kokemuksellisena polkuna esoteerisuuteen
Mitä yhteistä on Akseli Gallen-Kallelan, Meri Genetzin, Hugo Simbergin ja Edwin Lydénin taiteessa? Heidän teoksistaan löytyy runsaasti spiritualismiin, teosofiaan ja muihin esoteerisiin virtauksiin liittyviä elementtejä, kertoo Salatun tiedon tie -taidenäyttelyn kuratoinut taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen. Hän toimii tutkijana monitieteisessä, Koneen säätiön rahoittamassa Uuden etsijät -hankkeessa. Tuijotan Meri Genetzin vuonna 1938 maalaamaa Omakuvaa. Hurjat, vihreänhehkuiset … Jatka artikkeliin Taidenäyttely kokemuksellisena polkuna esoteerisuuteen
Mihin uskonnottomat ateistit uskovat?
Pyhiinvaellukset, iloiset juhlat, värikkäät rituaalit… Monille meistä uskonnollinen monimuotoisuus on tuttua. Uskonnottomuutta ja ateismia sen sijaan käsitellään usein sen kautta, että ihmisen elämästä puuttuu jotain. Samantyyppinen monimuotoisuus koskee kuitenkin myös uskonnottomien ateistien elämää, kirjoittaa uskontotieteen tohtorikoulutettava Roosa Haimila. Uskonnottomat ateistit havaitaan tavallisesti uskomusten puuttumisen kautta. Uskonnottomuudella viitataan usein uskonnottomaan identiteettiin tai siihen, ettei ihminen kuulu … Jatka artikkeliin Mihin uskonnottomat ateistit uskovat?
USKALLUS-hanke: katsomusten välistä osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta kouluihin
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan hanke Uskonnot, katsomukset ja osallisuus perusopetuksessa eli USKALLUS on Opetushallituksen rahoittama hanke, jossa kehitetään kulttuuriseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvää opetusmateriaalia. Ajatus on tähdätä osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen käyttäen monia eri lähestymistapoja. Hanke tarjoaa myös uusia näkökulmia uskonnonopetukseen, kertoo yliopistotutkija, dosentti Anuleena Kimanen. Materiaalia perusopetukseen USKALLUS-hanke keräsi pääkaupunkiseudulta ja sen ulkopuolelta … Jatka artikkeliin USKALLUS-hanke: katsomusten välistä osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta kouluihin
Kirkkohistorioitsija kentällä
Ajatus arkistossa ahertavasta historiantutkijasta harvoin sisältää mielikuvaa kenttätutkimuksesta sellaisena kuin se yleisesti ymmärretään. Kuitenkin myös historioitsijalle kenttätyö voi olla merkittävä osa tutkimusta, kertoo teologian tohtori Petra Kuivala. Tutkijana Kuubassa Tutkimustyöni Kuubassa vuosina 2014–2020 on käsittänyt arkistoaineistojen keräämistä katolisen kirkon ja Kuuban valtion ylläpitämistä arkistoista sekä suullisten historioiden kokoamista haastattelujen muodossa. Aineistot muodostivat lähdepohjan väitöskirjalleni … Jatka artikkeliin Kirkkohistorioitsija kentällä
Katsomustietoisuus joka open taitona
Kulttuurien, katsomusten ja kielten moninaisuus on läsnä siellä, missä ihmiset kohtaavat. Koululla on tärkeä rooli osallisuuden ja moninaisuuden vahvistamisessa. Minkälainen on katsomustietoinen opettaja katsomustietoisessa koulussa? Kysymystä pohtivat katsomusaineiden didaktiikan yliopisto-opettaja Marjaana Kavonius ja projektisuunnittelija, väitöskirjatutkija Niina Putkonen. Katsomukset koulussa Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) koulu nähdään osana monimuotoista yhteiskuntaa ja maailmaa. Koulu resonoi moninaisuutta niin … Jatka artikkeliin Katsomustietoisuus joka open taitona
