Suomen ruotsinkielistä rahvaanperinnettä on kerätty 1800-luvun lopulta lähtien länsirannikon ruotsinkielisiltä alueilta. Aineistoa säilytetään Svenska litteratursällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa. Aineistosta on tehty myös Finlands svenska folkdiktning -julkaisu, joka on vapaasti luettavissa netissä. Kuva-, nauhoite- ja tekstiaineisto tarjoavat mielenkiintoisen katsauksen suomenruotsalaisiin uskomuksiin ja kertomuksiin sadan vuoden takaa, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola. Juhannuksen vieton alkulähteistä … Jatka artikkeliin Juhannuksena juhlitaan luontoa ja tarkkaillaan enteitä
Kategoria: Tutkimus
Taidenäyttely kokemuksellisena polkuna esoteerisuuteen
Mitä yhteistä on Akseli Gallen-Kallelan, Meri Genetzin, Hugo Simbergin ja Edwin Lydénin taiteessa? Heidän teoksistaan löytyy runsaasti spiritualismiin, teosofiaan ja muihin esoteerisiin virtauksiin liittyviä elementtejä, kertoo Salatun tiedon tie -taidenäyttelyn kuratoinut taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen. Hän toimii tutkijana monitieteisessä, Koneen säätiön rahoittamassa Uuden etsijät -hankkeessa. Tuijotan Meri Genetzin vuonna 1938 maalaamaa Omakuvaa. Hurjat, vihreänhehkuiset … Jatka artikkeliin Taidenäyttely kokemuksellisena polkuna esoteerisuuteen
Mihin uskonnottomat ateistit uskovat?
Pyhiinvaellukset, iloiset juhlat, värikkäät rituaalit… Monille meistä uskonnollinen monimuotoisuus on tuttua. Uskonnottomuutta ja ateismia sen sijaan käsitellään usein sen kautta, että ihmisen elämästä puuttuu jotain. Samantyyppinen monimuotoisuus koskee kuitenkin myös uskonnottomien ateistien elämää, kirjoittaa uskontotieteen tohtorikoulutettava Roosa Haimila. Uskonnottomat ateistit havaitaan tavallisesti uskomusten puuttumisen kautta. Uskonnottomuudella viitataan usein uskonnottomaan identiteettiin tai siihen, ettei ihminen kuulu … Jatka artikkeliin Mihin uskonnottomat ateistit uskovat?
USKALLUS-hanke: katsomusten välistä osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta kouluihin
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan hanke Uskonnot, katsomukset ja osallisuus perusopetuksessa eli USKALLUS on Opetushallituksen rahoittama hanke, jossa kehitetään kulttuuriseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvää opetusmateriaalia. Ajatus on tähdätä osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen käyttäen monia eri lähestymistapoja. Hanke tarjoaa myös uusia näkökulmia uskonnonopetukseen, kertoo yliopistotutkija, dosentti Anuleena Kimanen. Materiaalia perusopetukseen USKALLUS-hanke keräsi pääkaupunkiseudulta ja sen ulkopuolelta … Jatka artikkeliin USKALLUS-hanke: katsomusten välistä osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta kouluihin
Kirkkohistorioitsija kentällä
Ajatus arkistossa ahertavasta historiantutkijasta harvoin sisältää mielikuvaa kenttätutkimuksesta sellaisena kuin se yleisesti ymmärretään. Kuitenkin myös historioitsijalle kenttätyö voi olla merkittävä osa tutkimusta, kertoo teologian tohtori Petra Kuivala. Tutkijana Kuubassa Tutkimustyöni Kuubassa vuosina 2014–2020 on käsittänyt arkistoaineistojen keräämistä katolisen kirkon ja Kuuban valtion ylläpitämistä arkistoista sekä suullisten historioiden kokoamista haastattelujen muodossa. Aineistot muodostivat lähdepohjan väitöskirjalleni … Jatka artikkeliin Kirkkohistorioitsija kentällä
Katsomustietoisuus joka open taitona
Kulttuurien, katsomusten ja kielten moninaisuus on läsnä siellä, missä ihmiset kohtaavat. Koululla on tärkeä rooli osallisuuden ja moninaisuuden vahvistamisessa. Minkälainen on katsomustietoinen opettaja katsomustietoisessa koulussa? Kysymystä pohtivat katsomusaineiden didaktiikan yliopisto-opettaja Marjaana Kavonius ja projektisuunnittelija, väitöskirjatutkija Niina Putkonen. Katsomukset koulussa Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) koulu nähdään osana monimuotoista yhteiskuntaa ja maailmaa. Koulu resonoi moninaisuutta niin … Jatka artikkeliin Katsomustietoisuus joka open taitona
Kön, religion och populism i Finland
Frågor relaterade till kön och genus har varit heta i finländska religiösa debatter under flera decennier. Frågor om kön används för identitetspolitik bland religiösa aktörer, skriver Andreas Häger, akademilektor i sociologi och docent i religionssociologi vid Åbo Akademi, som tillsammans med Heidi Henriksson, doktorand i sociologi, forskar om föreningen Äkta Äktenskap (Aito Avioliitto). Debatten om kön … Jatka artikkeliin Kön, religion och populism i Finland
Koronan perässä leviävät salaliittoteoriat
Koronavirus on saanut muutamassa kuukaudessa maailmankirjat sekaisin. Ihmisten perusoikeuksia on jouduttu kaventamaan monissa maissa, kun vielä huonosti tunnettu virus on kylvänyt huolta ja pelkoa kaikkialla. Virus on poikinut myös salaliittoteorioita. Miksi pandemia on niille otollinen alusta? Entä miten salaliittoteoriat liittyvät uskontoon? Näitä pohtii Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan apulaisprofessori Katja Valaskivi, jonka tehtävänala on uskonto ja … Jatka artikkeliin Koronan perässä leviävät salaliittoteoriat
”Pyhät Pikselit” – Katsomukset virtuaalimaailmoissa
Kuluvan vuoden tammikuussa Katsomukset järjesti Helsingissä Pyhät Pikselit! -nimisen tapahtuman, jossa kävijät pääsivät tutustumaan eri uskontojen pyhiin paikkoihin virtuaalilasien kautta. Tapahtuma oli osa vuosittaista Tieteiden yötä, johon Katsomukset osallistui toista kertaa. Tapahtuman ideoinnista, toteutuksesta ja palautteesta kirjoittavat sitä järjestämässä olleet Katsomusten Heidi Rautalahti ja Johanna Konttori. Huoli ympäristöstä, ja kukkarosta Tapahtumamme taustalla olivat Helsingin … Jatka artikkeliin ”Pyhät Pikselit” – Katsomukset virtuaalimaailmoissa
Mormonismen i Finland: ett forskningsfält med många möjligheter
Mormonismen är ett av de angloamerikanska samfunden som kom till Finland redan på 1800-talet. Trots mormonismens relativt långa historia i Finland finns det fortfarande många outforskade frågor, till exempel hur finländsk kultur kombineras med en amerikanskt präglad kyrka, och hur unga mormoner balanserar mellan tro och historia, skriver Kim Östman (FD, TkD) som forskar i mormonismen … Jatka artikkeliin Mormonismen i Finland: ett forskningsfält med många möjligheter
