Englantilaista filosofia, Francis Baconia (1561–1626) pidetään yhtenä modernin luonnontieteen — erityisesti empirismin — isänä. Valistusajan vaikutuksesta hänen ajateltiin olleen pitkään sekulaari ja moderni filosofi. Nykyajan tutkijoita hänen luonnonfilosofiansa uskonnollisuus, sukupuolisuus ja esoteerisuus kiinnostavat yhä enemmän. Suomessa näitä teemoja on käsitellyt Reeta Frosti uskontotieteen väitöskirjassaan Baconin New Atlantis -teoksesta.
Väitöskirjassani (2025) tulkitsen Baconin New Atlantiksen (1627) olevan osa hänen luonnonfilosofista projektiaan. New Atlantiksessa eurooppalaiset merimiehet päätyvät tuntemattomaan saarivaltioon, Bensalemiin, ajauduttuaan pois purjehdusreitiltään Perusta kohti Kiinaa ja Japania. Teoksen alussa paneudutaan uskontoon, sitä seuraa valtion perhe- ja avioliittokuvaukset, lopuksi kerrotaan saarivaltion tieteellisestä toiminnasta. Tutkimukseni analysoi kyseisten aiheiden kautta teoksen uskonnollisuutta, sukupuolisuutta ja esoteerisuutta.
Bensalem, Atlantis ja uusi maailma
Amerikan löytyminen hämmensi varhaismodernin eurooppalaisia. Bensalem sijoittuu Uuteen maailmaan, naapurivaltiona on Amerikka, tuhoutunut Atlantis, josta Platon kertoo dialogeissaan Kritias ja Timaios. Bacon vaihtaa antiikin Kreikan jumaltaruston Vanhan testamentin kertomuksiin. Varhaismodernit eurooppalaiset oudoksuivat Uuden mantereen ihmisiä, jotka eivät olleet eurooppalaisia, aasialaisia tai afrikkalaisia. Baconin utopiassa esitetään etteivät amerikkalaiset kuulu Vanhan testamentin Nooan ja tämän jälkeläisten muodostamaan maailmaan alkusukuun. He saivat rangaistuksen ylpeydestään, kuten Platonin Atlantis-tarinassa, mutta New Atlantiksen Atlantis ei tuhoutunut maanjäristyksessä — kuten Platon kertoo — vaan suuressa tulvassa, joka viittaa Vanhan testamentin vedenpaisumuskertomukseen. Bensalem, maailman neitsyt, ei tuhoutunut, mikä kertoo sen erityisasemasta.
Kiinnostavaa onkin, että Kolumbus — jota Bacon ihaili— uskoi paratiisin sijaitsevan Uudessa maailmassa, lähellä Amerikkaa. Sekä paratiisiajattelu —luomiskertomuksen ja Ilmestyksen yhdistelmä — että utopia-ajattelu mahdollistaa Bensalemin olevan ajallisesti yhtäaikaisesti alussa ja lopussa sekä elämän ja kuoleman välissä. Millenialistinen ja apokalyptinen ajattelu —usko Jeesuksen toiseen maanpäälliseen tulemiseen — olivat pinnalla Euroopassa Baconin kirjoittaessa utopiateostaan, New Atlantista. Merkkeinä siitä olivat esimerkiksi Uuden maailman löytyminen, uudet keksinnöt ja kirkon reformaatio.
Juutalaiskristillisyys New Atlantiksessa
New Atlantiksen yksi keskeisimmistä hamoista, juutalainen kauppias Joabin, vahvistaa teoksen juutalais-kristillistä maailmankuvaa. Raamatun kertomukset ovat taustalla, mutta Baconin utopia irtisanoutuu varhaismodernin ajan uskonnollisista kiistoista. Bensalemin kristityt ja siellä asuvat etniset heimot elävät sovussa. Juutalaiset saavat harjoittaa omaa uskontoaan ja tulkintani mukaan myös muut etniset ryhmät. New Atlantiksessa kerrotaan, että Raamattu saapui Bensalemiin ihmeellisen valopilarin tuomana, noin kaksikymmentä vuotta Jeesuksen taivaaseen astumisen jälkeen. Bensalemin ”Raamattu” on aito ja alkuperäinen, mutta kaikkien omalla äidinkielellään luettavissa. Siten Raamatun käännöksistä ei tarvitse kiistellä, kuten varhaismodernissa Euroopassa. Bacon muuttaa teoksessaan paitsi kristinuskon alkua myös Raamatun mukaista historiankirjoitusta.
Maskuliinisuus, rakkaus ja hedelmällisyys
Ainoa rakkaus, joka New Atlantiksessa mainitaan, on maskuliininen rakkaus. Bensalemin valtiossa sellaista ei ole, toisin kuin haureellisessa Euroopassa. Maskuliinisen rakkauden sijaan Bensalemissa miesten välinen veljeys ja ystävyys korostuvat. Sen sanotaan olevan uskollisinta ja pysyvintä. Baconin ajan Englannissa miesten väliset suhteet olivat tärkeitä, mutta ongelmallisia. Vaarana olivat liian läheiset suhteet, esimerkiksi suudelmat ja syleilyt miesten välillä olivat yleisiä. Tutkimuksessani esitän, että eurooppalaisten harrastamat maskuliininen rakkaus ja suhteet prostituoituihin alleviivaavat hedelmättömyyttä. Hedelmällisyyttä korostetaan myös bensalemilaisten perhejuhlan ja avioliittokäytäntöjen kuvauksissa. Avioliitto ja perhe ovat Baconille hedelmällisen tutkimuksen metaforia, maskuliininen rakkaus ja prostituutio päinvastaisia.
Saarivaltion tieteellisen yhteisön, Salomon talon veljeskunnan, rooli nousee tärkeäksi sekä kertomuksessa että itse teoksessa. Salomon talon veljet pystyvät esimerkiksi herättämään henkiin kuolleilta vaikuttaneita eläimiä sekä hallitsemaan niiden ja kasvien lisääntymistä sekä valmistamaan valoa. He tekevät siten tutkimusta, joka on hedelmällistä, eli tuottavaa. Salomon talon veljeskunnan toiminta on alkemistista ja maagista, esoteerista. Tulkitsen veljien imitoivan Jumalan luomistyötä ja toimivan Aadamin kaltaisessa tehtävässä, Jumalan työtovereina. Tämän seikan korostaminen on tärkeää, koska veljeskunnan toiminta vaikuttaisi muuten harhaoppiselta.
Veljiä johtavat isiksi kutsutut henkilöt. Kertomuksessa kaupunkiin saapuvan isän olemuksessa on nähtävissä varhaismodernin ajan maskuliinisuuden ideaaliset piirteet: keski-ikäinen mies komeine kasvoineen, hyvin leikattuine partoineen, loisteliaissa vaatteissa. Maskuliinisuudessa oli tuolloin kyse sen performatiivisuudesta, esittämisestä. Bacon kuvaakin utopiassaan oman aikansa performatiivista maskuliinisuutta. Tutkimuksessani tarkastelin sitä Judith Butlerin performatiivisen sukupuolen teorian mukaisesti.
Väitöstutkimukseni osoittaa, että New Atlantista ei ole kirjoittanut moderni ja sekulaari henkilö, vaan juutalais-kristillisen maailmankuvan omaksunut mies, jonka jalat olivat tukevasti varhaismodernin Englannin maaperällä, mutta katse tulevaisuudessa. Bacon kirjoitti utopiaansa paitsi toiveensa myös uskonsa tulevaisuudesta. Aikalaistensa tavoin hän uskoi Jeesuksen toiseen tulemiseen ja uuteen maailmaan. New Atlantis oli osa sitä.