Donner-instituutti järjesti elokuussa 2025 kansainvälisen The Witching of Art History -seminaarin yhteistyössä Ateneumin taidemuseon Northern Women, Art and Esotericism -hankkeen sekä uskontotieteen professori Terhi Utriaisen johtaman Kenen enkelit? Taidetta, tutkimusta ja lumoa -projektin kanssa. Seminaariin osallistuneiden tutkijoiden kirjoittamat ja seminaaripäivien keskustelua värittäneet artikkelit julkaistiin joulukuun 2025 alussa ilmestyneessä Approaching Religion -aikakauslehden teemanumerossa. Seminaarin järjestämisestä ja … Jatka artikkeliin Taidehistorian noituminen: uudenlaisia näkökulmia taiteen ja esoteerisuuden tutkimukseen
Kategoria: Ajankohtaiset
Mikä nuoria miehiä kiinnostaa kristinuskossa?
Viime aikoina uutisotsikot eri puolilta maailmaa ovat puhuneet yllättävästä muutoksesta: nuoret miehet näyttävät palaavan kristinuskon pariin. Suomessa erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana otsikot ovat kertoneet, että nuoret miehet ”kääntyvät uskoon” tai että ”kristinusko tekee paluuta”. Ilmiön monialaisia syitä pohtivat käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta ja uskonnonpedagogiikan lehtori Pietari Hannikainen Helsingin yliopistosta. Kuva: Pexels.com … Jatka artikkeliin Mikä nuoria miehiä kiinnostaa kristinuskossa?
Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?
Osallisuus on kuulumista, toimijuutta ja merkityksellisyyttä. Viime vuosina sen edistäminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi niin sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa kuin uskonnollisten yhteisöjen arjessakin. Mutta miten osallisuus näyttäytyy kristillisessä ruoka-avussa niiden ihmisten näkökulmasta, jotka kärsivät kasautuneesta huono-osaisuudesta? Tätä kysymystä on tutkinut teologian tohtori Rosa Huotari kaupunkiteologian väitöskirjassa, jossa havainnoitiin kristillistaustaista ruoka-apua kolmessa eri kaupungissa vuosien 2020-2021 aikana. … Jatka artikkeliin Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?
Kristillisen joogan nousu Suomessa
Kristillisiä joogatilaisuuksia järjestään ympäri Suomea seurakuntataloilla ja kirkkosaleissa. Tämän tekstin kirjoittaja, Christian Cultural Memory in the Margins -hankkeessa työskentelevä uskontotieteen post-doc-tutkija Tommy Ramstedt Åbo Akademista, on osallistunut Hiljaisuuden joogaan Turun keskiaikaisessa Tuomiokirkossa, jossa enimmillään yli 20 henkilöä harjoittivat joogaliikkeitä alttarin edessä. Uuden kristillisen joogan nopeasti kasvanut suosio sekä työntekijöiden ja seurakuntalaisten keskuudessa saattaa tuntua yllättävältä … Jatka artikkeliin Kristillisen joogan nousu Suomessa
Elsa Heporauta ja Kalevalaisten Naisten Liiton psyykkinen kerho
Elsa Heporauta (1883–1960) tunnetaan Kalevalaisten Naisten Liiton perustajana ja suomalaisen kulttuuriperinnön vaalijana. Vähemmän tunnettua on, että hänen ajattelunsa ulottui myös henkisyyden ja parapsykologian alueille. Heporaudan henkisyys ei ollut vain henkilökohtainen vakaumus, vaan se heijastui konkreettisesti hänen toimintaansa liitossa – erityisesti sen yhteydessä 1950-luvulla toimineessa psyykkisessä kerhossa. Heporaudan henkisyydestä ja sen kytköksistä kulttuuriperintötoimintaan kirjoittaa Turun yliopiston … Jatka artikkeliin Elsa Heporauta ja Kalevalaisten Naisten Liiton psyykkinen kerho
Mitä uskonnoton ajattelee?
Uskonnottomia on Suomessa paljon, mutta tiedämmekö tarpeeksi tavallisten suomalaisten uskonnottomien kokemuksista erilaisissa elämäntilanteissa? Luokanopettajana toiminut Vapaa-ajattelijain Liiton aktiivi Risto Puumalainen ajatteli, että emme tiedä, ja teki tietokirjan Uskomatonta elämää Suomessa. Teoksen pohjalta voidaan sanoa, että uskonnottomuutta luonnehtii samanaikaisesti sen tavallisuus ja poikkeuksellisuus. Miten nämä näennäisesti ristiriitaiset seikat ovat ymmärrettävissä, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen vanhempi yliopistonlehtori … Jatka artikkeliin Mitä uskonnoton ajattelee?
Juhani Pohjanmiehen kaksi rakkautta: musiikki ja teosofia
Juhani Pohjanmies (1893–1959) oli suomalaisen musiikkielämän monitaituri. Hän oli muun muassa muusikko, urkusuunnittelija, säveltäjä, musiikinopettaja, taidemaalari, kirjailija ja Suomen toistaiseksi tuotteliain soitinkeksijä. Suurelle yleisölle Pohjanmiehen nimi on tuntematon mutta erityisesti ruusuristiläisille läheinen. Musiikkimiehen elämäntyötä avaavat Hannele Pohjanmiehen isästään 2024 julkaisema elämäkerta Kuutamoprinssi sekä Sibelius-museon meneillään oleva näyttely. Näyttelyn kuratoinut amanuenssi Ilona Vanhakartano kirjoittaa Pohjanmiehen panoksesta … Jatka artikkeliin Juhani Pohjanmiehen kaksi rakkautta: musiikki ja teosofia
Tunteiden ja tunneilmapiirin merkitys katsomusopetuksessa
Suomalainen yhteiskunta on muuttunut, mutta katsomusopetusmalli ei. Kuitenkin joissakin kouluissa on siirrytty yhteisen katsomusaineen opetukseen, jonka ajatellaan kehittävän lasten ja nuorten dialogitaitoja. Dialogitaidoista puhuttaessa on puhuttava myös tunnetaidoista. Yhteisen katsomusaineiden oppitunneilla koetut tunteet ja oppiaineen tunneilmapiiri vaikuttavat suoraan oppilaiden dialogitaitojen kehittymiseen, väittää Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseuran Majakka-palkinnon saanut katsomusaineiden opettaja Mirja Pitkänen pro gradu … Jatka artikkeliin Tunteiden ja tunneilmapiirin merkitys katsomusopetuksessa
Mitä on traditionalismi?
Traditionalismi on monitahoinen kulttuurinen, sosiaalinen ja poliittinen ilmiö, joka sisältää erilaisia suuntauksia. Laveasti määriteltynä traditionalismi pyrkii vaalimaan kulttuurista ja historiallista jatkuvuutta sekä suhtautuu kriittisesti kulttuurisiin muutoksiin, erityisesti modernisaatioon. Perusvireenä on ajatus, että perinteet, hierarkiat ja jatkuvuus luovat yhteiskunnalle vankan ja koherentin perustan, kirjoittaa Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Reaktioita modernin maailman tilaan … Jatka artikkeliin Mitä on traditionalismi?
Nuoret muuttavat asennemaailmaa – uskonto mahtuu kouluun ja naapurustoon
Uskonnollisiin yhteisöihin tehdyt iskut ovat yleistyneet Euroopassa viime vuosina, ja häirintä on lisääntynyt myös Suomessa. Kovasanaiset ilmaisut uskonnollisista vähemmistöistä ovat nousseet pintaan poliittisessa keskustelussa ja vähemmistöjen kokema turvattomuus on yleistynyt. Samaan aikaan nuoret näyttävät kulkevan vastavirtaan uudenlaisen avoimuuden etujoukkona suhtautumisessa uskonnon näkyvyyteen, kirjoittaa Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtaja Hanna Salomäki. Uskonnonvapaus merkitsee oikeutta tunnustaa ja … Jatka artikkeliin Nuoret muuttavat asennemaailmaa – uskonto mahtuu kouluun ja naapurustoon