Valtio-teoksessaan Platon esittää, että hallitsijan tulisi seurata tarkoin, mitä musiikkia valtakunnassa esitetään, koska muutokset musiikissa muuttavat lopulta koko valtakunnan perustaa. 2000-luvulla hiphop on noussut musiikkimaailman suureksi muutosvoimaksi. Miten hiphop muuttaa suomalaista gospelmusiikkia ja kristinuskoa, kysyy Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tuomas Järvenpää. Kristityllä populaarimusiikilla on jo 1970-luvulta lähtien ollut Suomen uskonnollisessa kentässä merkittävä rooli. Esimerkiksi jazzia, rockia, … Jatka artikkeliin Hiphop on tullut ryminällä suomalaiseen gospelmusiikkiin
Kategoria: Ajankohtaiset
Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla
Syyskuussa 2020 alkanut Suomen Akatemian rahoittama projekti “The Religious Legitimation of Politics and the Political Legitimation of Religion in Finland”, eli kotoisasti LegitRel, tarkastelee uskonnon ja parlamentaarisen politiikan yhteyksiä 2000-luvun Suomessa. Aiheen ja lähestymistavan valintaan vaikuttivat paitsi tutkimusryhmän omat intressit myös havainto uskonnon ja politiikan tutkimuksen, jos ei sokeista, niin ainakin likinäköisistä pisteistä. Hanketta esittelee … Jatka artikkeliin Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla
Onko hyödyllistä olla ”uskonto” – myös pandemian aikaan?
Kysymys siitä, onko hyödyllistä olla uskonto, nousee esiin aika ajoin. Näin on käynyt myös pandemian aikana, kirjoittaa uskontotieteen dosentti, yliopistonlehtori Teemu Taira. Suomessa luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on laissa määritelty erityisasema. Muilla yhteisöillä on mahdollisuus hakea rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan statusta. Sen saamisessa on muutamia tunnustettuja etuja. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat voivat saada vihkimisoikeuden. Ne voivat tulla … Jatka artikkeliin Onko hyödyllistä olla ”uskonto” – myös pandemian aikaan?
Ihmisoikeudet mielenterveyspolitiikassa
Eriävät arvot ja tavoitteet vaikeuttavat mielenterveyspotilaiden ihmisoikeuksien toteutumista kirjoittaa mielenterveyspolitiikasta tammikuussa 2020 väitellyt sosiaalieetikko, teologian tohtori Karoliina Ahonen. Hyvinvointivaltio ihmisoikeuksien turvaajana Teologiassa on pitkät perinteet moraalifilosofisten kysymysten tarkastelussa. Teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian lisäksi myös yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja hyvän elämän edellytyksiä tarkasteleva sosiaalietiikka on ollut teologisen tiedekunnan oppiaineena jo 1970-luvulta alkaen. Sosiaalietiikka on osa moraalifilosofian perinnettä, … Jatka artikkeliin Ihmisoikeudet mielenterveyspolitiikassa
Turvapaikanhaku uskonnon perusteella
Turvapaikanhaku uskonnon perusteella on oletettua monimuotoisempi ilmiö, kirjoittaa aiheeseen perehtynyt uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen Helsingin yliopistosta. Keitä uskonsa vuoksi vainotut ovat? Turvapaikanhakijoista käydystä julkisesta keskustelusta saa helposti kuvan, jossa Suomesta hakee turvaa lähinnä perheettömiä nuoria miehiä Irakista ja Afganistanista. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus; Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastojen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana yleisimpiä turvapaikanhakijoiden … Jatka artikkeliin Turvapaikanhaku uskonnon perusteella
Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2020
Syyskuussa 2020 vietettiin järjestyksessä ensimmäisiä teologian ja uskonnontutkimuksen päiviä. Alun perin konferenssi oli kaavailtu jo edeltävälle keväälle, mutta koronapandemia pakotti muuttamaan suunnitelmaa. Etäyhteyden päästä tapahtumasta raportoi teologian maisteri Ville Niemelä. Teemana uskonto ja yhteiskunnan haasteet Teologian ja uskonnontutkimuksen päivien (10.–11.9.2020) kokoavana teemana oli uskonto ja yhteiskunnan haasteet. Avauspuheessaan järjestelytoimikunnan puheenjohtaja professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta … Jatka artikkeliin Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2020
Juhannuksena juhlitaan luontoa ja tarkkaillaan enteitä
Suomen ruotsinkielistä rahvaanperinnettä on kerätty 1800-luvun lopulta lähtien länsirannikon ruotsinkielisiltä alueilta. Aineistoa säilytetään Svenska litteratursällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa. Aineistosta on tehty myös Finlands svenska folkdiktning -julkaisu, joka on vapaasti luettavissa netissä. Kuva-, nauhoite- ja tekstiaineisto tarjoavat mielenkiintoisen katsauksen suomenruotsalaisiin uskomuksiin ja kertomuksiin sadan vuoden takaa, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola. Juhannuksen vieton alkulähteistä … Jatka artikkeliin Juhannuksena juhlitaan luontoa ja tarkkaillaan enteitä
Taidenäyttely kokemuksellisena polkuna esoteerisuuteen
Mitä yhteistä on Akseli Gallen-Kallelan, Meri Genetzin, Hugo Simbergin ja Edwin Lydénin taiteessa? Heidän teoksistaan löytyy runsaasti spiritualismiin, teosofiaan ja muihin esoteerisiin virtauksiin liittyviä elementtejä, kertoo Salatun tiedon tie -taidenäyttelyn kuratoinut taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen. Hän toimii tutkijana monitieteisessä, Koneen säätiön rahoittamassa Uuden etsijät -hankkeessa. Tuijotan Meri Genetzin vuonna 1938 maalaamaa Omakuvaa. Hurjat, vihreänhehkuiset … Jatka artikkeliin Taidenäyttely kokemuksellisena polkuna esoteerisuuteen
Unorthodox: nuoren hasidinaisen lähtö Williamsburgista
Netflixin uusi sarja Unorthodox on saanut Suomessa tänä keväänä yllättävän paljon katsojia, ja moni on samalla ensi kertaa kohdannut sarjassa kuvatun hasidijuutalaisen yhteisön. Jiddišinkielinen sarja perustuu kirjailija-toimittaja Deborah Feldmanin (s. 1986) vuonna 2012 julkaistuun omaelämäkerralliseen teokseen Unorthodox: The Scandalous Rejection of My Hasidic Roots sekä sen jatko-osaan Exodus. Sarjasta, ja hasidijuutalaisuudesta, kirjoittavat Åbo Akademin väitöskirjatutkija Mercédesz Czimbalmos … Jatka artikkeliin Unorthodox: nuoren hasidinaisen lähtö Williamsburgista
Katsomusten etätärpit
#tutkijanmatkassakotona Katsomukset kuratoi kiinnostavia tärppejä ajatuksia herättäviin uskontoja, uskonnottomuutta sekä katsomuksia yhdistäviin keskusteluaiheisiin. Tärppimme ovat sekä viihteen että tutkimuksen parista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kuulemme mielellämme myös teidän kotoilutärpeistä! Lähetä vinkkisi osoitteeseen katsomukset@gmail.com. Keittiössä Tiesitkö, että suomalainen vappu on päässyt aineettoman kulttuuriperinnön listalle! Simaakin ehtii vielä tehdä, jos pian laittaa tulemaan. Fem … Jatka artikkeliin Katsomusten etätärpit