Uusi tutkimusryhmä MenU (Menstruaation Uskomukset) selvittää kuukautisiin kohdistettua puhetta ja uskomuksia Suomessa ja kansainvälisissä digitaalisissa ympäristöissä – sekä vastaa yllättävään tutkimusaukkoon, kirjoittavat hankkeen jäsenet Heidi Rautalahti, Laura Kokkonen, Katri Karhunen ja Mitra Härkönen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Kuukautisilla on väliä
Sukupuolen- ja seksuaalisuudentutkimuksen professori Chris Bobel on muotoillut menstruaatiotutkimuksen merkityksestä seuraavasti: ”Menstruaatio tutkimuskohteena toimii sekä käsitteellisenä että symbolisena porttina, jonka kautta voidaan paljastaa ja purkaa niin biologisilla, sosiaalisilla, kulttuurisilla, uskonnollisilla, poliittisilla kuin historiallisillakin elämänalueilla vallitsevaa epätasa-arvoa sekä moniulotteistaa näihin liittyviä tasa-arvon kysymyksiä. Kyllä. Menstruaatiolla on merkitystä. Menstruaatio on linssi sekä mahdollisuus.”
Kuukautiset ovat kautta aikojen olleet eri uskontotraditioissa ja kulttuureissa eronteon väline. Menstruoivaa naista on saatettu pitää saastaisena tai saastuttavana, ja hänet on voitu kuukautisten ajaksi eristää arkielämästä mutta erityisesti uskonnollisesta elämästä. Menstruointiin liittyy runsaasti erilaisia uskomuksia, häpäisemistä ja monitahoista epätasa-arvoa myös tänä päivänä. Erityisen näkyviä menstruaatioon kohdistuvat keskustelut ja uskomukset ovat nykymediassa. Tästä esimerkkinä voidaan mainita kolmen miehen vuonna 2021 perustama yritys Pinky Glove, joka esitteli saksalaisessa televisio-ohjelmassa Höhle der Löwen (Leijonan luola) kehittämänsä vaaleanpunaisen muovihanskan, jota käyttämällä kuukautissuojiin kosketetaan ja johon ne piilotetaan käytettyinä. Tapaus nosti valtavan keskustelun kuukautisten häpäisemisestä, minkä seurauksena vasta aloittanut yritys päätyi lopettamaan. Suomessa puolestaan toimittaja Peter Nyman (@RealPeterNyman) twiittasi toukokuussa 2020 kysymyksen pitääkö hänen ostaa vaimolleen kuukautissuojia kaupasta. Twiitti sai aikaan runsaasti reaktioita ja aiheketjun #puhutaanmenkoista.
Vaikka se, miten menstruaatiosta puhutaan ja miten menstruoivaa kohdellaan on ajansaatossa muuttunut, menstruaatioon liittyy siis edelleen monenlaisia ulostuloja, joiden voidaan katsoa liittyvän paitsi uskontojen tutkimuksen kiinnostuksen kohteisiin myös uskomuskeskusteluun ja häpeän käsityksiin.
Menstruaatiopuhe nyky-Suomessa ja kansainvälisissä digiympäristöissä
Tutkimusryhmämme MenU:n (Menstruaation uskomukset) tarkastelee sitä, millaisia ovat kuukautisiin kohdistettu puhe ja uskomukset nykypäivän Suomessa ja kansainvälisissä digitaalisissa ympäristöissä, jotka koskettavat myös Suomessa asuvia. Menstruaatiopuhe ja -uskomukset muovautuvat ja saavat ilmiasunsa monenlaisten lokaalien merkitysten ja globaalien vaikutteiden seurauksena. Niissä voidaan nähdä kaikuja menneistä kulttuurisista ja uskomuksiin liittyvistä käsityksistä, ja niihin ovat aktiivisesti vaikuttamassa digitaaliset ympäristöt, joiden keskellä elämme.
Kuva: Tutkimusryhmän logo © MenU (Menstruaation Uskomukset)
Aikaisempaa tutkimusta kartoittaessamme olemme tehneet huomion, että vaikka eri uskontoperinteitä käsittelevässä tutkimuksessa menstruaatiota on voitu käsitellä, kulttuurihistoriallisia esityksiä menstruaatioon liittyvien uskomusten vaiheista on niukasti. Näin on huolimatta siitä, että uskontososiologi Émile Durkheim on jopa todennut, että menstruaatio on yksi uskontojen alkuperän muotoilija. Tämän päivän menstruaatiopuhetta ja -uskomuksia tarkasteleva ja analysoiva tutkimuksemme kohdistuukin tähän vähän tutkittuun aihealueeseen, joka erottamattomasti liittyy erityisesti sukupuolen, terveyden, kehollisuuden, itseymmärryksen ja uskomusten neuvotteluihin. Uskontotieteen viitekehys mahdollistaa menstruaation uskomusten tarkastelun tavalla, jolla tartutaan kriittisesti uskomusten ja modernien myyttien – uskomusten – rakentamisen tutkimukseen.
Menstruaatiosuhteen uudelleenneuvotteluja
Olemme tutkimusryhmää kootessamme tehneet huomioita menstruaatiopuheesta ja paikantaneet sitä eri yhteiskunnan toimintojen ja toimijoiden pariin. Aiomme laajan kyselytutkimuksen keinoin valottaa eri uskomuskeskusteluja, mutta lähestyä aihetta myös pienempien laadullisten osatutkimusten avulla. Esimerkiksi sosiaalisen median suositussa sovelluksessa TikTokissa on kierrätetty viimeisen parin vuoden aikana menstruaatioon liittyviä videoita verirituaaleista, joita kuvaavat muun muassa aihetunnisteet #periodritual, #periodblood, #bloodritual ja #bloodmagic. Rituaalien taustalla on nykynoituuden moninainen kasvava kenttä. Perinteisissä uskonnoissa menstruaatio liittyy usein saastaisuuden ja rituaalisen puhdistautumisen tai siveyden tekoihin. Luovatko uudenlaiset menstruaatiovideot läheisyyttä (omaan) menstruaatiovereen somessa jaetun kerronnan avulla? Teoilla ja videoesityksillä puretaan myös menstruaatioon liitettyä häpäisemisen tai siveyden kulttuuria.
Olemme kiinnostuneet tarkastelemaan myös miesten menstruaatiouskomuksia. Kun Tamara Peranovic ja Brenda Bentley tutkivat australialaisten miesten menstruaatiokäsitysten rakentumista he huomasivat, ettei pojille ollut kasvaessa kerrottu menstruoinnista juuri mitään ja että menstruointi liittyi erityisesti salailuun (secrecy). Luisa Marvánin ja María Molina-Abolnikin mukaan ”salailukulttuuri” on vahvempi vanhemmilla ikäryhmillä, mutta toisaalta nuorten miesten käsitykset menstruoinnista olivat rajoittavampia ja negatiivisempia kuin vanhemmilla miehillä. Se, millaisia menstruaatiouskomuksia esitetään mieheksi identifioituvien medianarratiiveissa, kuten kansallisissa uutissisällöissä ja verkkopalveluissa, on kysymys, joka kertoo myös yhdenvertaisuuskäsityksistä.
Tutkimusryhmä tarkastelee myös menstruaatioon liittyviä uskomuksia nuorisotutkimuksen ja maahanmuuttajien näkökulmasta. Miten ikä, uskonto, katsomukset ja uskomukset vaikuttavat menstruaation käsittelyyn tai ymmärrykseen esimerkiksi monikulttuurisen terveydenhoidon parissa?
Menstruaatio on tavanomainen ruumiintoiminto, joka koskettaa suoraan puolta maailman väestöstä ja välillisesti myös ei-menstruoivia ihmisiä. Väitämme, että menstruaatioon liittyvät, kiertävät uskomukset (muun muassa sosiaalisessa mediassa) rakentavat mielikuvia menstruaation prosesseista, joita tutkimalla ymmärrämme uskontoja ja yhteiskuntaa enemmän. Menstruaatiopuheen ja -uskomusten tutkimus on siis tärkeää sekä yhteiskunnallisesti että uskontotieteellisesti.