Engelin koodi -kaupunkisuunnistuksen käsikirjoittaja ja kehittäjä, väitöskirjatutkija Heidi Rautalahti kertoo, miten peli syntyi ja mitä lopulta Tieteiden yönä oikein kävi. Tammikuun 14. Katsomukset osallistui kolmannen kerran Tieteiden yöhön omalla tapahtumallaan. Kokeileva tiedeviestintä, uudet ideat ja pelillisyys muodostivat tutun kärjen ohjelmanumeroa suunnitellessa.
“Yön pimeydessä arkkitehti Engel piirsi karttaan arvoituksen. Mukulakivien läpi kulki polku, joka pohti myyttien syntyjä syviä. Löydä unohdettu reitti, lähde mukaan selvittämään salatie ja ratkaise Engelin koodi! Lähtö on Helsingin tuomiokirkon Unioninkadun puoleisten portaiden luona. Peliä voi pelata itsenäisesti omaan tahtiin yksin tai ryhmässä omalla mobiilinettilaitteellaan.” Näin kuului Engelin koodin esittelyteksti.
Lähtökohta pelin rakentamiselle oli alusta alkaen muoto ja rakenne sekä se, että tapahtuma toimisi kokonaan etänä ja ulkona. Pelinkehitystä ohjasivat kysymykset siitä, miten kaupunkiin voitaisiin jalkautua, suunnistaa ja ennen kaikkea arvoitusten avulla edetä rastilta rastille.
Taustalla muisteltiin mukavia kokemuksia siitä, miten Helsingin partiolippukunta Ilvesveikot oli järjestänyt ja edelleen järjestää pääkaupunkiseudun partiolaisten kaupunkisuunnistuskilpailua Hiipivää Haamua – voisimme tuoda samaa ideaa omaan peliimme.
Katsomusten Tieteiden yön tapahtumaan oli aikaisempina vuosina osallistunut kirjava joukko osanottajia. Pelillisyys tai kokeilevuus ei milloinkaan ollut karkottanut ihmisiä, päin vastoin, ohjelmanumeromme olivat toivon mukaan madaltaneet kynnystä hypätä uuteen tiedeviestinnälliseen ja pelilliseen kokemukseen minkä ikäisenä vain.
Pelin rakenne muodostui lopulta yksinkertaisista paloista. Peliä pelattaisiin selaimella aukeavalla ja käyttäjäystävällisellä WordPress-sivustolla. Sanallisten arvoitusten ja kaupunkimaastosta tehtyjen havaintojen myötä aukeaisi aina seuraava sivu muodostetun salasanan avulla. Pelissä tarvittaisiin hyvää havainnointikykyä, mielikuvitusta ja seikkailumieltä.
Katsomusten oman tiimin lisäksi pelinkehityksessä avusti HeGriC – Helsinki Game Research Collective. Pelin loppuvaiheen suunnittelussa ryhmät auttoivat erityisesti pelitestauksessa, eli siinä, miten peliä pelattiin useamman toimesta ja palautteen avulla muokattiin peliä esimerkiksi pelaajan toiveita kuunnellen.
Perässä syntyi pelin sisältö ja tarina. Kaupunkipeli ottaisi osaa ajankohtaiseen kulttuurikeskusteluun katsomuksien näkökulmasta. Näitä olivat keväällä vuoden 2020 pandemiasta huolimatta monet kulttuuri- ja ihmisoikeuskysymykset, jotka nousivat valtameren puolin ja toisin kansainväliseen keskusteluun. Myytit tuntuivat olevan yksi tapa keskustella ihmisiä ja ajatuksia ohjaavista rakenteista, toiminnasta ja narratiiveista. Esille nousseet myytit liittyivät myös uskontojen tutkimuksen historiaan.
Myytit ja symbolit sinällään ovat modernin uskonnontutkimuksen alkuaikojen jaettuja kohteita. Nykyisellä uskontotieteellä voidaan katsoa kuitenkin olevan myös ongelmallinen puoli historiallisessa tarkastelussa. Eri aikakauden ihmis- ja tasa-arvokäsitykset ovat historian aikana ohjanneet tutkijoita, tutkimusta tai ylipäänsä sitä, mikä on yliopistoinstituution rooli yhteiskunnassa. Toisaalta sama dilemma voi vaivata useampaa tieteenalaa puhumattakaan siitä, miten tänä päivänä teemaa käsitellään – puhutaanko tieteenhistorioista tarpeeksi?
Myytit ohjaavat edelleen tieteentekemistä, mikäli myytit ymmärretään nyt laajasti. Engelin koodi -peli tarttuu kysymyksiin myyteistä koetellen sitä, miten myytit käsitetään osaksi todellisuuden ymmärtämistä tai rakentumista tänä päivänä. Pelissä tätä keskustelua ovat avaamassa kuusi tutkijaa, joihin törmää pelireitin varrella. Avautuvien arvoitussivujen myötä tutkijat kertovat omat näkemyksensä tietyn myytin pohtimiseen. Ajatus on, että pelaaja pääsee ennen kaikkea vertailemaan omia mietteitään esiteltyjen pohdintakysymysten avulla.
Arkkitehti Carl Friedrich Engel (1778–1840) itse tarjosi sopivan hahmon esitelläkseen oman aikakautensa, 1800-luvun maailman hengen, kansainvälistymisen ja kulttuurien tutkimisen myyttejä. Tämän lisäksi Helsingin tuomiokirkon ympärys, niin kutsuttu empirekeskusta, on merkittävissä määrin Engelin suunnittelemaa. Siispä suunnistusreitti salasanoineen ja arvoituksineen päätyi ammentamaan Engelin rakennusten ja ympäristön vihjeistä. Engelin koodin taustatarina liittyy suoraan arkkitehdin omaan henkilöhistoriaan, pienin lisämaustein.
Tieteiden yötä edeltävänä viikkona huomasimme, miten Helsinki peittyi lumesta – huimien miinusasteiden saattelemana. Vitsailimme siitä, miten näennäisen nokkela ulkotapahtuma tänä etäilyn aikana peruuntuisi vain luonnonvoimien tähden. Tieteiden yön päiväksi päädyimme tekemään suunnitelman: olisimme läsnä somekanavissamme entistä enemmän tavoittaen edes tällä tavoin pelaajamme. Ohjasimme heitä myös varautumaan pakkasiin sekä muistamaan ulkonakin turvavälit.
Pelipäivän aamuna vastassamme oli kinoksittain lunta. Katsomusten koordinaattori kaivoi lapiolla esiin muutaman rastin ja vihjeen. Illan aikana piipahdimme tuomiokirkon Unioninkadun puoleisilla portailla välillä seuraamassa rohkeita pelaajia, joita näimmekin muutaman! Suuret kiitokset ja kunnia teille uhmatessanne haastavia peliolosuhteita! Eräskin pelailija kertoi meille illan aikana, että oli onnistunut pelaaman reitin läpi kotisohvalta Googlen street-view karttatoiminnolla – kekseliästä!
Ilta oli oikein onnistunut, vaikkemme saaneet lähikontaktia pelailijoihin. Tästä motivoituneena päätimme, että järjestämme vielä peli-illan kevään tullen, kun lämpötila on taas puolellamme. Iloisena jatkona Engelin koodille on myös se, että peli tuli valituksi Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmistoon ja on pelattavissa vuoden ympäri, säästä huolimatta.