Osallistuva buddhalaisuus yhteiskunnallisena vaikuttajana

Buddhalaisuus ei ole koskaan jäänyt luostarin seinien sisään tai rajoittunut yksilön mieleen, vaan sitä on aina luonnehtinut yhteiskunnallinen aktiivisuus, osallistuminen ja pyrkimys vaikuttaa. Tästä syystä se myös taipuu arvopohjaksi, josta voidaan ammentaa ratkaisuyrityksiä uusien ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisemiseen, kirjoittaa Helsingin yliopiston kaupunkiteologian yliopistonlehtori, buddhalaisuuden tutkija Mitra Härkönen.

Uskonnon paikka?

Tutkijoiden lisäksi keskustelua uskonnon paikasta ja tehtävistä maallistuneissa, maallistuvissa ja postsekulaareissa yhteiskunnissa käyvät myös uskonnollisten traditioiden edustajat. Nämä keskustelut sivuavat usein sitä, pitäisikö uskonnollisten toimijoiden osallistua yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun, vaikuttamiseen ja toimintaan omasta arvopohjastaan käsin.

Suomessa keskusteluja uskonnon paikasta käydään erityisesti kristinuskon piirissä, mutta kysymykset osallistumisesta ja vaikuttamisesta ovat ajankohtaisia myös buddhalaisten keskuudessa.

Maailmassa vai sen ulkopuolella?

Lännessä buddhalaisuus ymmärretään usein uskontona tai filosofiana, jota toteutetaan ja jonka päämääriä tavoitellaan ennen kaikkea ihmisen henkilökohtaisessa elämässä. Monet tutkijat ovatkin uskontososiologi Max Weberin tapaan nähneet uskonnollisen kilvoittelun ilmenevän intialaisperäisissä uskonnoissa maailmasta luopumisena. Yksilön hengellinen kehitys katsotaan toisin sanoen mahdolliseksi vain sosiaalisten suhteiden ulkopuolella.

Onkin totta, että buddhalainen oppi korostaa henkilökohtaista henkistä harjoitusta, jonka myötä yksilö pyrkii löytämään totuuden – valaistumisen mahdollisuuden – omasta mielestään. Samalla monet buddhalaisuuden tutkijat, kuten itsekin munkkina elänyt Georges Dreyfus, kritisoivat Weberin näkemystä maailmasta vetäytyneistä buddhalaisista munkeista. Heidän mukaansa luostarivihityt ovat aina olleet läheisissä tekemisissä maallikoiden ja näiden maallistenkin huolenaiheiden kanssa, sillä munkit ja nunnat suorittavat maallikoille esimerkiksi rituaaleja näiden taloudellista tukea vastaan.

Tutkijat ovat myös muistuttaneet, että Aasian buddhalaisissa yhteiskunnissa uskonto ja valtiovalta ovat aina olleet ja ovat usein edelleen toisiinsa tiukasti nivoutuneita. Buddhalaisuuden nimissä on myös taisteltu sortavia vallanpitäjiä vastaan, kuten Vietnamissa, tai sorrettu vähemmistöuskontoja, kuten Burmassa. Näin on huolimatta siitä, että buddhalaiset tekstit ottavat vain vähän kantaa yhteiskuntaelämää koskeviin kysymyksiin.

Moderni buddhalainen tulkinta, joka voimakkaimmin haastaa käsityksen buddhalaisesta yhteiskunta- tai maailmasuhteesta, on sosiaalisesti ja eettisesti sitoutunut ja vaikuttamaan pyrkivä ”engaged Buddhism”. Engaged Buddhism, joka voitaisiin kääntää suomeksi osallistuvana buddhalaisuutena, on 1950-luvulta alkaen suosiota saanutta yhteiskunnallisesti valveutunutta buddhalaisuutta, jonka tavoitteena on ratkaista tämän päivän yhteiskunnallisia haasteita buddhalaisen opin, etiikan ja harjoituksen avulla. Poliittisen aktivismin, ihmisoikeuksien ja ympäristökysymysten ajamisen lisäksi osallistuva buddhalaisuus on pyrkinyt parantamaan esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuutta yhteiskunnan marginaalissa eläville.

Yhteiskunnallisesti osallistuvaa buddhalaisuutta Suomessa

Buddhalaisten yhteisöjen ja harjoittajien määrä on kasvanut myös Suomessa viimeisen viidentoista vuoden aikana. Suomessa elävät buddhalaiset ovat myös järjestäytyneet kiihtyvällä vauhdilla. Erityisesti vietnamilaiset ja tiibetinbuddhalaiset yhteisöt ovat viime vuosina rekisteröityneet uskonnollisiksi yhdyskunniksi. Uskonnollisen yhdyskunnan status tuo yhteisöille tiettyjä yhteiskunnallisia etuoikeuksia, kuten vihkimisoikeuden ja oikeuden saada oman uskonnon opetusta koulussa.

Uutta on lisäksi buddhalaisten pyrkimys aktiiviseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Konkreettisin osoitus buddhalaisten vaikuttamispyrkimyksistä on vuonna 2009 perustettu Suomen Buddhalainen Unioni ry. (SBU ry.). Koulukuntiin sitoutumaton Unioni perustettiin edistämään buddhalaisten näkyvyyttä ja ajamaan buddhalaisten uskonnollisia oikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Unionin toiminta on suuntautunut yhteiskunnan eri osa-alueille, erityisesti kouluihin ja terveydenhuoltoon, joiden toivotaan paremmin huomioivan buddhalaisten uskonnolliset tarpeet.

Siinä missä Suomen Buddhalaiseen Unioniin kuuluvien yhteisöjen tavoitteena on lisätä buddhalaisten näkyvyyttä, yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja osallisuutta, Suomeen on perustettu myös yhteisöjä, joiden yhteiskunnallinen ja globaali aktivismi pohjaa buddhalaisille periaatteille rauhasta, myötätunnosta ja kaiken keskinäisriippuvuudesta.

Esimerkiksi Zen Peacemakers Finland on osa kansainvälistä verkostoa, jonka tavoitteena on varmistaa maapallon ekosysteemin terve tulevaisuus ja maailman sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Toiminnan taustalla vaikuttavat erityisesti zenbuddhalaiset opit ja periaatteet.

Buddhalaisuus

Kuva: Zen Peace Makers Finland.

Suomessakin toimiva Dharma Voices for Animals -ryhmä taas pyrkii tuomaan esiin eläinten hyvinvoinnin. Toiminnan tausta-ajatuksena on, että Buddhan opetuksissaan painottama myötätunto tulee ulottaa ihmisten lisäksi tasavertaisesti myös eläimiin. Järjestö pyrkiikin edistämään esimerkiksi kasvissyöntiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s