Lori G. Beamanin, Ryan T. Cragunin ja Douglas Ezzyn toimittamassa kirjassa Unearthing Lifestances (De Gruyter) kansainvälinen joukko uskonnontutkijoita haastatteli yli 130 ihmistä liki 50 eri yhteisöpuutarhasta kahdeksasta eri maasta: Argentiinasta, Australiasta, Brasiliasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta, Norjasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. Tutkimuksen perusteella erilaisista uskonnollisista ja uskonnottomista lähtökohdista maailmaa tarkastelevat ihmiset jakavat hyvin samanlaisia näkökulmia liittyen ihmisen ja … Jatka artikkeliin Mitä uskonnontutkija tekee puutarhassa?
Avainsana: uskonnottomuus
Mitä uskonnoton ajattelee?
Uskonnottomia on Suomessa paljon, mutta tiedämmekö tarpeeksi tavallisten suomalaisten uskonnottomien kokemuksista erilaisissa elämäntilanteissa? Luokanopettajana toiminut Vapaa-ajattelijain Liiton aktiivi Risto Puumalainen ajatteli, että emme tiedä, ja teki tietokirjan Uskomatonta elämää Suomessa. Teoksen pohjalta voidaan sanoa, että uskonnottomuutta luonnehtii samanaikaisesti sen tavallisuus ja poikkeuksellisuus. Miten nämä näennäisesti ristiriitaiset seikat ovat ymmärrettävissä, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen vanhempi yliopistonlehtori … Jatka artikkeliin Mitä uskonnoton ajattelee?
2020-luvun nuoruus ei ole enemmistölle uskonnollista, mutta katsomukset saavat näkyä julkisuudessa
Vuoden 2023 Nuorisobarometrissa tutkittiin katsomuksia ja hengellisyyttä. Tulokset osoittavat uskonnollisten nuorten määrän vakiintuneen 2010-luvun tasolle. Valtaosalle nuorista arki on uskonnotonta. Sosiaalisuus ja kyky toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa ovat nuorille tärkeitä arvoja. He ovat sitä mieltä, että nuorilla tulee olla mahdollisuus tuoda esiin katsomuksiaan ja uskonnollisuuttaan, kirjoittaa Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija, dosentti Tomi Kiilakoski. Nuorisotutkimus on … Jatka artikkeliin 2020-luvun nuoruus ei ole enemmistölle uskonnollista, mutta katsomukset saavat näkyä julkisuudessa
Turvapaikkaviranomaiset uskonnon määrittelijöinä
Uskontoperusteisia turvapaikkahakemuksia arvioidessaan suomalaiset viranomaiset joutuvat samalla määrittelemään, mikä lasketaan uskonnoksi. Turvapaikkapuhuttelun kaltaisessa monikulttuurisessa vuorovaikutustilanteessa törmäävät myös erilaiset käsitykset siitä, mitä ”uskonto” oikeastaan on, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen Helsingin yliopistosta. Uskonto turvapaikkaperusteena Uskonto on yksi kansainvälisessä oikeudessa ja myös Suomen ulkomaalaislaissa tunnustetuista turvapaikkaperusteista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähtömaissaan uskonnon perusteella vainotuilla henkilöillä on … Jatka artikkeliin Turvapaikkaviranomaiset uskonnon määrittelijöinä
Millainen on uskonnottomien helsinkiläismillenniaalien uskontosuhde?
Uskonnottomuuden kasvu on suomalaisen uskonnollisuuden muutoksen määrällisesti merkittävin ilmiö. Helsinkiläiset nuoret aikuiset ovat Suomen uskonnottomin väestönosa. Heidän ajattelustaan kuitenkin tiedetään vähän. Uskonnottomien helsinkiläismillenniaalien uskontosuhteessa keskeistä on etäisyys uskontoon, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Tiina Parkkinen Helsingin yliopistosta. Uskonnottomuuden voidaan sanoa olevan uusi normaali pääkaupungin millenniaalien, eli 80–90-luvulla syntyneiden keskuudessa. Mitä uskonnottomaksi identifioituvat helsinkiläismillenniaalit ajattelevat uskonnottomuudestaan? Entä uskonnosta … Jatka artikkeliin Millainen on uskonnottomien helsinkiläismillenniaalien uskontosuhde?
Mihin uskonnottomat ateistit uskovat?
Pyhiinvaellukset, iloiset juhlat, värikkäät rituaalit… Monille meistä uskonnollinen monimuotoisuus on tuttua. Uskonnottomuutta ja ateismia sen sijaan käsitellään usein sen kautta, että ihmisen elämästä puuttuu jotain. Samantyyppinen monimuotoisuus koskee kuitenkin myös uskonnottomien ateistien elämää, kirjoittaa uskontotieteen tohtorikoulutettava Roosa Haimila. Uskonnottomat ateistit havaitaan tavallisesti uskomusten puuttumisen kautta. Uskonnottomuudella viitataan usein uskonnottomaan identiteettiin tai siihen, ettei ihminen kuulu … Jatka artikkeliin Mihin uskonnottomat ateistit uskovat?
Uskontoa vai kulttuuria?
Professori Lori Beaman Ottawan yliopistosta vieraili Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman ”Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa” -hankkeen (2019-2020) tapaamisessa Helsingissä 28-29.11.2019. Tapaamisen aiheena oli ”Uskonnottomuuden monet muodot – Multifaceted non-religiosity”. Hankkeen koordinaattori, uskontotieteen väitöskirjatutkija Laura Kokkonen kirjoittaa seuraavassa luennon keskeisistä ajatuksista. Professori Lori Beaman vieraili marraskuisessa Suomessa ja piti avoimen aamuluennon otsikolla ”Whose Culture, Whose Heritage? Majoritarian Religion and … Jatka artikkeliin Uskontoa vai kulttuuria?
Big dataa uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymisestä
Ihmisen uskonnollisuutta voi tutkia vaikkapa hänen Facebook-päivitystensä kautta. Tässä uudelleenjulkaisussa uskontopsykologi, filosofian tohtori Teemu Pauha esittelee tutkimusartikkelia, jossa on tutkittu big datan avulla uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymistä. Teksti on julkaistu alunperin Teemun Uskontopsykologia.fi-blogissa 22.9.2018. Uudelleenjulkaisu, ja tekstin hienoinen muokkaus kirjoittajan luvalla. Big data ja digitaaliset ihmistieteet (digital humanities) ovat tämän hetken akateemisia hittitermejä. Usko algoritmien … Jatka artikkeliin Big dataa uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymisestä
Mistä puhumme, kun puhumme uskonnottomuudesta?
Uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärien tarkastelu kertoo, että Suomi maallistuu. Keitä nämä uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat katsomuksellisesti tarkasteltuna ovat, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Mistä puhumme, kun puhumme uskonnottomuudesta? Vuoden 2019 alussa uutisoitiin, että 69,7 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Luku on alhaisempi kuin koskaan. Vuoden 2017 tilaston mukaan suomalaisista 26,3 prosenttia ei kuulu mihinkään uskonnolliseen … Jatka artikkeliin Mistä puhumme, kun puhumme uskonnottomuudesta?
Uskonnottomuus tutkimuksen kohteena Oslossa
Helsingin yliopiston uskontotieteen professuuria vuonna 2018 hoitava yliopistonlehtori Teemu Taira kirjoitti 6.10.2018 blogissaan Osloon suuntautuneesta konferenssimatkasta. Seuraavassa kirjoittajan itsensä muokkaama uudelleenjulkaisu tekstistä. Kaksi kesän konferenssimatkoistani suuntautui Osloon. Elokuun alussa kaupungissa järjestettiin pohjoismainen tapahtuma, joka kokosi yhteen uskontososiologeja. Vähän yli kuukautta myöhemmin (26–27.9.2018) pidettiin hyvin pienen porukan konferenssi Formatting Nonreligion in Late Modern Societies: Institutional and … Jatka artikkeliin Uskonnottomuus tutkimuksen kohteena Oslossa