Big dataa uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymisestä

Ihmisen uskonnollisuutta voi tutkia vaikkapa hänen Facebook-päivitystensä kautta. Tässä uudelleenjulkaisussa uskontopsykologi, filosofian tohtori Teemu Pauha esittelee tutkimusartikkelia, jossa on tutkittu big datan avulla uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymistä. Teksti on julkaistu alunperin Teemun Uskontopsykologia.fi-blogissa 22.9.2018. Uudelleenjulkaisu, ja tekstin hienoinen muokkaus kirjoittajan luvalla.

Big data ja digitaaliset ihmistieteet (digital humanities) ovat tämän hetken akateemisia hittitermejä. Usko algoritmien voimaan elää niin vahvana, että ainakin populaaripuheenvuoroista tulee toisinaan sellainen olo, että big datalla voi tehdä mitä tahansa – vaikkapa määrätä Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputuloksesta tai muuttaa maailman tekoälyn hallitsemaksi dystopiaksi.

David B. Yaden ja kumppanit ovat tarkastelleet laskennallisen kielitieteen keinoin sitä, kuinka uskonnollisuus heijastuu Facebook-päivityksissä käytettyyn kieleen. Tutkimuksen aineisto oli kerätty yhteensä 12 815 Facebook-käyttäjältä, jotka olivat ilmoittaneet profiilissaan joko uskonnollisen (kristityn/islamilaisen/hindulaisen/buddhalaisen) tai uskonnottoman (ateistisen/agnostisen) vakaumuksen.

Tutkijat pilkkoivat aineistona olleet Facebook-tekstit yhden tai muutaman sanan mittaisiin palasiin, jotka sitten luokiteltin yleisempiin sisältöluokkiin, esimerkiksi myönteisiin tunneilmauksiin ja kirosanoihin. Tämän jälkeen tutkijat vertasivat uskonnollisten ja uskonnottomien käyttäjien tekstejä ja laskivat, olivatko erilaiset sisällöt tyypillisiä eri käyttäjäryhmille.

Osoittautui, että uskonnollisten Facebook-käyttäjien teksteissä esiintyi enemmän kiitollisuuden ja muiden myönteisten tunteiden ilmaisuja sekä sanoja, jotka liittyivät perheeseen tai muihin sosiaalisiin suhteisiin. Uskonnottomat käyttivät puolestaan enemmän kirosanoja ja muita aggression tai kielteisten tunteiden ilmaisuja mutta myös ajatteluun ja uuden tiedon käsittelyyn liittyviä sanoja.

Uskonnollisuus on aiempien tutkimusten perusteella yhteydessä useisiin myönteisiä sosiaalisia suhteita edistäviin tekijöihin, esimerkiksi persoonallisuuden sovinnollisuuteen. Uskonnollisuus ennakoi myös avioliiton pysyvyyttä ja keskimääräistä vähäisempiä mieliala- ja päihdeongelmia. Esiintyykö uskonnollisten Facebook-käyttäjien teksteissä enemmän myönteisiä tunteita ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvää sanastoa, koska heillä menee uskonnottomia paremmin ihmissuhteissa ja psyykkisesti? Ehkä.

On kuitenkin toinenkin mahdollinen tulkinta: uskonnolliset käyttäjät saattavat kokea uskonnottomia enemmän sosiaalista painetta korostaa esimerkiksi kiitollisuuttaan ja muita myönteisiä tunteita – näyttää, että Jumala siunaa ja kaikki on hyvin. Yaden ja kumppanit arvelevat, että ainakin kirosanojen ja seksiin liittyvän sanaston runsaampi esiintyminen uskonnottomien teksteissä kertoo siitä, että uskonnottomilla on uskovia vähemmän näihin asioihin liittyviä tabuja. (Ja kaikille lienee tuttua, kuinka paljon Facebookissa tehdään tarkoituksellista imagon rakentamista…)

Kirjoittavatko uskonnolliset Facebook-käyttäjät uskonnottomia enemmän sosiaalisista suhteista ja myönteisistä tunteista, koska uskonnollisilla on keskimäärin vähemmän ihmissuhde- ja mielialaongelmia? Vai onko kyse enemmän siitä, että uskonnolliset kokevat enemmän sosiaalista painetta korostaa elämän valoisaa puolta? Tässä törmäämme big data -analytiikan rajoihin. Analyysimenetelmät paljastavat eroja Facebook-käyttäjien kielenkäytössä, mutta ne eivät kerro, mistä erot johtuvat – tähän tarvitaan Yadenin ja kumppanienkin mukaan laadullisempaa analyysia.

Yaden, D. B., Eichstaedt, J. C., Kern, M. L., Smith, L. K., Buffone, A., Stillwell, D. J., Kosinski, M., Ungar, L. H., Seligman, M. E. P., & Schwartz, H. A. (2018). The Language of Religious Affiliation: Social, Emotional, and Cognitive Differences. Social Psychological and Personality Science, 9(4), 444-452.