Juhani Pohjanmies (1893–1959) oli suomalaisen musiikkielämän monitaituri. Hän oli muun muassa muusikko, urkusuunnittelija, säveltäjä, musiikinopettaja, taidemaalari, kirjailija ja Suomen toistaiseksi tuotteliain soitinkeksijä. Suurelle yleisölle Pohjanmiehen nimi on tuntematon mutta erityisesti ruusuristiläisille läheinen. Musiikkimiehen elämäntyötä avaavat Hannele Pohjanmiehen isästään 2024 julkaisema elämäkerta Kuutamoprinssi sekä Sibelius-museon meneillään oleva näyttely. Näyttelyn kuratoinut amanuenssi Ilona Vanhakartano kirjoittaa Pohjanmiehen panoksesta … Jatka artikkeliin Juhani Pohjanmiehen kaksi rakkautta: musiikki ja teosofia
Kulturarv och traditioner i finländska skolor
Bastu och blomstertid – är det kulturarv? Vad innebär kulturarv i skolans kontext? Ada Elgabsi, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, ser närmare på frågor om kultur, arv och traditioner i skolsammanhang. I den här diskussionen blir också frågan om kollektivt minne centralt och hur ett sådant minne blir till. I boken The Heritage Crusade … Jatka artikkeliin Kulturarv och traditioner i finländska skolor
Tunteiden ja tunneilmapiirin merkitys katsomusopetuksessa
Suomalainen yhteiskunta on muuttunut, mutta katsomusopetusmalli ei. Kuitenkin joissakin kouluissa on siirrytty yhteisen katsomusaineen opetukseen, jonka ajatellaan kehittävän lasten ja nuorten dialogitaitoja. Dialogitaidoista puhuttaessa on puhuttava myös tunnetaidoista. Yhteisen katsomusaineiden oppitunneilla koetut tunteet ja oppiaineen tunneilmapiiri vaikuttavat suoraan oppilaiden dialogitaitojen kehittymiseen, väittää Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseuran Majakka-palkinnon saanut katsomusaineiden opettaja Mirja Pitkänen pro gradu … Jatka artikkeliin Tunteiden ja tunneilmapiirin merkitys katsomusopetuksessa
Mitä on traditionalismi?
Traditionalismi on monitahoinen kulttuurinen, sosiaalinen ja poliittinen ilmiö, joka sisältää erilaisia suuntauksia. Laveasti määriteltynä traditionalismi pyrkii vaalimaan kulttuurista ja historiallista jatkuvuutta sekä suhtautuu kriittisesti kulttuurisiin muutoksiin, erityisesti modernisaatioon. Perusvireenä on ajatus, että perinteet, hierarkiat ja jatkuvuus luovat yhteiskunnalle vankan ja koherentin perustan, kirjoittaa Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Reaktioita modernin maailman tilaan … Jatka artikkeliin Mitä on traditionalismi?
Nuoret muuttavat asennemaailmaa – uskonto mahtuu kouluun ja naapurustoon
Uskonnollisiin yhteisöihin tehdyt iskut ovat yleistyneet Euroopassa viime vuosina, ja häirintä on lisääntynyt myös Suomessa. Kovasanaiset ilmaisut uskonnollisista vähemmistöistä ovat nousseet pintaan poliittisessa keskustelussa ja vähemmistöjen kokema turvattomuus on yleistynyt. Samaan aikaan nuoret näyttävät kulkevan vastavirtaan uudenlaisen avoimuuden etujoukkona suhtautumisessa uskonnon näkyvyyteen, kirjoittaa Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtaja Hanna Salomäki. Uskonnonvapaus merkitsee oikeutta tunnustaa ja … Jatka artikkeliin Nuoret muuttavat asennemaailmaa – uskonto mahtuu kouluun ja naapurustoon
Om att undersöka yoga i Kyrkpressen sedan 1970-talet
Vad händer när kristna börjar praktisera yoga? Är yoga en sekulär aktivitet eller en främmande religiös praktik? Religionsvetaren Tommy Ramstedt, Åbo Akademi, reflekterar över hur yogans plats inom den finlandssvenska kyrkliga kontexten har utvecklats genom åren, med särskilt fokus på hur den har rapporterats i Kyrkpressen (KP). Genom att analysera tidningens omnämnanden av yoga från … Jatka artikkeliin Om att undersöka yoga i Kyrkpressen sedan 1970-talet
Miten tutkia uskontoa esittäviä kuvia?
Kuvien käyttö ja jakaminen digitaalisilla alustoilla ja applikaatioissa on kasvava trendi. Digitaalisia kuvia, kuten meemejä, profiili- ja edustuskuvia, tai sosiaalisessa mediassa kiertäviä ja jaettuja kuvia on kuitenkin monesti haasteellista tutkia pelkästään laadullisesti esimerkiksi niiden määrän tai hajautuneisuuden vuoksi. Tarvitaan siis uudenlaisia menetelmien yhdistelmiä, jotta laajojen kuva-aineistojen tutkimus olisi mielekästä, ja ylipäätään mahdollista, väittää kaupallisten kuvantunnistuspalvelujen … Jatka artikkeliin Miten tutkia uskontoa esittäviä kuvia?
Uskontotieteen tohtorikoulutettavat retriitissä Tvärminnessä
Suomen Uskontotieteellinen Seura (SUS) järjesti jälleen kerran jatkokoulutusseminaarin Helsingin yliopiston eläintieteellisellä tutkimusasemalla Hangon Tvärminnessä. Marraskuussa 2024 järjestetty seminaari keräsi väitöskirjatutkijoita Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Åbo Akademin yliopistoista perehtymään seminaarin teemaan, joka oli Uskonto, tila ja materiaalisuus. Teeman tarkoituksena oli keskittyä siihen, miten uskonto on aina ollut merkittävästi läsnä sekä materiaalisessa että immateriaalisessa maailmassa. Seminaarista raportoivat … Jatka artikkeliin Uskontotieteen tohtorikoulutettavat retriitissä Tvärminnessä
Vähemmistöjen oikeusoppi
Nykyään maailman muslimeista noin kolmasosa elää vähemmistönä maissa, joissa valtaosa väestöstä on muita kuin muslimeja. Vähemmistönä elävät muslimit kohtaavat erilaisia kysymyksiä uskonharjoitukseen liittyen. Näitä selvittämään on 1990-luvulla syntynyt vähemmistöjen oikeusoppi (fiqh al-aqalliyāt). Aihetta valottaa islamilaisen teologian yliopistonlehtori Joonas Maristo. Vähemmistökysymykset esimodernilla ajalla Islamin varhaiset uskonoppineet käsittelivät muslimien tilapäistä tai pysyvää oleilua ei-muslimien hallitsemilla alueilla. Laintulkinta … Jatka artikkeliin Vähemmistöjen oikeusoppi
Digitalisering av religion i pandemins kölvatten – tre case-studier från Finland
Covid-19-pandemin var en tid utan motstycke med sociala restriktioner och rekommendationer. Osäkerhet och rädsla påverkade människor och deras religiösa utövande på många sätt. I kölvattnet av pandemin flyttade många religiösa grupper snabbt sin verksamhet och kommunikation till onlinemiljöer. Katriina Hulkkonen och Linda Annunen, forskare i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, har studerat hur pandemin i församlingarna … Jatka artikkeliin Digitalisering av religion i pandemins kölvatten – tre case-studier från Finland