Vilken betydelse har musiken och det religiösa rolltagandet för uppkomsten av en personlig erfarenhet av Gud? Hur är det här rolltagandet psykologiskt möjligt? Hur påverkar de känslotillstånd som gemensamt upplevs i musikens närvaro den religiösa erfarenheten? Det här är några av frågorna Tero Heinonen, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, reflekterar över i sitt forskningsprojekt. … Jatka artikkeliin RELIGIÖS KIRTAN SOM LOVPRISNING AV GUD
Kristillisen joogan nousu Suomessa
Kristillisiä joogatilaisuuksia järjestään ympäri Suomea seurakuntataloilla ja kirkkosaleissa. Tämän tekstin kirjoittaja, Christian Cultural Memory in the Margins -hankkeessa työskentelevä uskontotieteen post-doc-tutkija Tommy Ramstedt Åbo Akademista, on osallistunut Hiljaisuuden joogaan Turun keskiaikaisessa Tuomiokirkossa, jossa enimmillään yli 20 henkilöä harjoittivat joogaliikkeitä alttarin edessä. Uuden kristillisen joogan nopeasti kasvanut suosio sekä työntekijöiden ja seurakuntalaisten keskuudessa saattaa tuntua yllättävältä … Jatka artikkeliin Kristillisen joogan nousu Suomessa
Elsa Heporauta ja Kalevalaisten Naisten Liiton psyykkinen kerho
Elsa Heporauta (1883–1960) tunnetaan Kalevalaisten Naisten Liiton perustajana ja suomalaisen kulttuuriperinnön vaalijana. Vähemmän tunnettua on, että hänen ajattelunsa ulottui myös henkisyyden ja parapsykologian alueille. Heporaudan henkisyys ei ollut vain henkilökohtainen vakaumus, vaan se heijastui konkreettisesti hänen toimintaansa liitossa – erityisesti sen yhteydessä 1950-luvulla toimineessa psyykkisessä kerhossa. Heporaudan henkisyydestä ja sen kytköksistä kulttuuriperintötoimintaan kirjoittaa Turun yliopiston … Jatka artikkeliin Elsa Heporauta ja Kalevalaisten Naisten Liiton psyykkinen kerho
Valta, Suomen ortodoksinen kirkko ja kolttasaamelaiset
Millaista valtaa uskonnollinen instituutio käyttää? Miten vähemmistö käyttää valtaa omaan vähemmistöönsä? Nämä kysymykset nivoutuvat toisiinsa Suomen ortodoksisen kirkon vallankäyttäjien ja kirkkoon kuuluvan alkuperäiskansan, kolttasaamelaisten, suhteissa, kirjoittaa aihetta laajemmin tutkinut uskontotieteen dosentti Teuvo Laitila. Suomen ortodoksinen kirkko on osa maailmanlaajuista ortodoksista yhteisöä. Sen tausta on Karjalaan 1000-luvulla Novgorodista levinneessä ortodoksisuudessa. Petsamossa asuneet kolttasaamelaiset kuuluivat 1500-luvulta lähtien … Jatka artikkeliin Valta, Suomen ortodoksinen kirkko ja kolttasaamelaiset
Den teosofiska och antroposofiska rörelsens etablering i Finland
Hur påverkade förändringarna i början på 1900-talet religionen i Finland? Julia von Boguslawski, doktorand i religionsvetenskap vid Helsingfors universitet, berör den här frågan i sin studie av hur den teosofiska och den antroposofiska rörelsen etablerades som nya religiösa rörelser i Finland kring sekelskiftet 1900. Kring och efter sekelskiftet 1900 skedde genomgripande förändringar i samhället. Urbanisering, … Jatka artikkeliin Den teosofiska och antroposofiska rörelsens etablering i Finland
Mitä uskonnoton ajattelee?
Uskonnottomia on Suomessa paljon, mutta tiedämmekö tarpeeksi tavallisten suomalaisten uskonnottomien kokemuksista erilaisissa elämäntilanteissa? Luokanopettajana toiminut Vapaa-ajattelijain Liiton aktiivi Risto Puumalainen ajatteli, että emme tiedä, ja teki tietokirjan Uskomatonta elämää Suomessa. Teoksen pohjalta voidaan sanoa, että uskonnottomuutta luonnehtii samanaikaisesti sen tavallisuus ja poikkeuksellisuus. Miten nämä näennäisesti ristiriitaiset seikat ovat ymmärrettävissä, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen vanhempi yliopistonlehtori … Jatka artikkeliin Mitä uskonnoton ajattelee?
Psykologian anti uskonnon tutkimukselle
Oltiinpa jumalan olemassaolosta muuten mitä mieltä tahansa, on yksi paikka, jossa hän on varmasti olemassa: uskovien ihmisten mielikuvissa. Ihmismielen yleiset toimintaperiaatteet heijastuvat monin tavoin uskomuksiimme, kokemuksiimme ja käyttäytymiseemme, ja psykologialla onkin paljon sanottavaa myös uskonnollisuudesta. Uskontotieteilijät Teemu Pauha ja Roosa Haimila ovat toimittaneet kokoomateoksen uskontopsykologisesta tutkimuksesta Suomessa. Tässä kirjoituksessa he avaavat erityisesti jumalakäsityksen taustalla olevia … Jatka artikkeliin Psykologian anti uskonnon tutkimukselle
Kristna kvinnors liv med mens
Vilka beröringspunkter finns det mellan religion och menstruation och varför är det viktigt att forska i det här? Sara Högberg är doktorand i praktisk teologi och undersöker levda erfarenheter av menstruationscykeln hos kvinnor med en protestantiskt kristen bakgrund i Svenskfinland. I vardagsspråket talar vi om att ha mens och att ha en tro, som om … Jatka artikkeliin Kristna kvinnors liv med mens
Uskonto ja sosiaalinen syrjäytyminen vankiloissa
Åbo Akademin huippututkimusyksikkö Religion and Social Exclusion – A Cross-Cultural Approach and New Methodology (RelEx)) tutkii uskonnon ja sosiaalisen syrjäytymisen vaikutuksia toisiinsa. Hanke tarkastelee Ghanassa, Filippiineillä, Intiassa, Perussa ja Suomessa kolmea eri ryhmää: vankeja, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia ja etniseen tai alkuperäisvähemmistöön kuuluvia. Tässä tekstissä hankkeessa työskentelevä tutkijatohtori Karoliina Dahl kirjoittaa uskonnosta vankiloissa hankkeessa tehtyyn … Jatka artikkeliin Uskonto ja sosiaalinen syrjäytyminen vankiloissa
Arkistoitu saamelaisperinne tutkimusaineistona ja kulttuuriperintönä
Joulukuun toisena päivänä 2024 järjestettiin Turun yliopistossa seminaari, jolla juhlistettiin historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistoon (HKTL-arkisto) sijoitetun saamelaisaineiston hyväksymistä Unescon Maailman muisti -ohjelman kansalliseen rekisteriin. Pääkohteensa, tenonsaamelaisen Talvadas-kylän mukaan tunnettu saamelaisen folkloren tutkimusprojekti on tuottanut tiettävästi maailman laajimman haastatteluäänitteinä taltioidun saamelaiskokoelman. Aineisto tarjoaa lavean näkökulman saamelaiskulttuurien osa-alueisiin, ja se on erityisen arvokas myös … Jatka artikkeliin Arkistoitu saamelaisperinne tutkimusaineistona ja kulttuuriperintönä