Ihminen syntyy tietyn ruokakulttuurin määrittämien raamien sisälle, hieman samaan tapaan kuin tietyn uskonnonkin edustajaksi. Yksi kokonaisvaltaisimmista toimista, mitä ihminen voi tehdä elämässään, on muuttaa ruokavaliotaan radikaalisti. Jos yksilö tahtoo liikkua kohti vegaanisuutta, hänen täytyy yleensä hylätä valtava määrä totuttuja tapoja ja kasvaa todennäköisesti pois siitä ruokavaliosta, johon hänet on kasvatettu. Vegaaniseen ruokavalioon siirtymistä tarkastelevat tutkimukset kutsuvat muutosta usein kääntymisprosessiksi eli konversioksi, kirjoittaa aiheesta uskontotieteen pro gradu –tutkielman (2021) tehnyt filosofian maisteri sekä Oikeutta eläimille -järjestössä työskentelevä Jenna Kuronen.
Vegaanisen ruokavalion suosio on kasvanut huomattavasti. Ilmiöön viitataan usein vegebuumina, jolla tarkoitetaan ruokakauppojen vegaanisten tuotteiden yleistymistä viime vuosina. Vaikka vegaanisen ruokavalion voidaan ajatella olevan nykyään tietoinen tai joillekin ihmisille trendikäs tapa syödä, on kasvipohjaisella ruokavaliolla kuitenkin pitkä historiansa, jonka juuret ulottuvat niin antiikin ajan eettisiin pohdintoihin kuin hindulaisuuden ruokakäsityksiin asti.
Vegaanista elämäntapaa tai vegaania on vaikea määritellä täsmällisesti. Kun yksi noudattaa tiukkaa vegaanista ruokavaliota eläinten oikeuksien puolesta, saattaa toinen henkilö syödä vegaanista ruokaa terveydellisten hyötyjen takia. Suomen Vegaaniliiton määritelmän mukaan vegaani on “henkilö, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita kuten lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita ja niiden johdannaisia.” Vegaani ei myöskään osta eläinperäisiä vaatteita eikä tue palveluita, jotka perustuvat eläinten riistoon. Vegaaneilla ei silti ole mitään yhtenäistä maailmankuvaa, vaan yksilöillä on erilaisia syitä ryhtyä toteuttamaan vegaanista elämäntapaa.
Ihmisten suhdetta ruokaan ja ruokavalioita on 2000-luvulla verrattu ajoittain uskontoon. Jos uskonto määritellään uskoksi korkeampaan ja yliluonnolliseen voimaan, on uskonnon ja vegaanisen elämäntavan toisiinsa vertaaminen kuitenkin ongelmallista. Nykyään uskonnonkaltaisuutta nähdäänkin liittyvän elämäntapoihin ja identiteetteihin, joihin esimerkiksi juuri ihmisten tekemät ruokavalinnat voivat yhdistyä. Nämä valinnat ovat tietoista ja harkittua päivittäistä toimintaa, joita voidaan toteuttaa yksin tai osana jotakin yhteisöä. Ruoka ei näin ollen ole ainoastaan ravintoa, vaan ruoan kautta yksilöt voivat ilmaista itseään, maailmankatsomustaan ja pyrkimystään muuttaa maailmaa.
Konversio ja vegaaninen muutosprosessi
Konversion eli uskonnollisen kääntymisen ajatellaan yleisesti olevan äkillinen tai prosessimaisesti etenevä tapahtuma, joka aiheuttaa yksilön maailmankuvan ja identiteetin muutoksen. Konversion tutkimusperinteessä tapahtui muutos 1960-luvulla, jolloin kristinuskon asema alkoi länsimaissa heikentyä. Kääntymisen ei enää katsottu olevan äkillinen ja dramaattinen tapahtuma, johon käännynnäisellä ei ollut lainkaan valtaa. Uusien uskontojen nousun myötä tutkimusperinteessä alettiin keskittyä yksilöiden toimijuuteen uskontojen vapailla markkinoilla. Konversion tulkittiin nyt olevan askeleittain etenevä tapahtumasarja, jossa yksilöt käännyttävät itse itsensä. Yksilöitä motivoivat muutokseen henkilökohtaiset tarpeet, eikä välttämättä uskonnolliset tekijät.
Myös kääntymistä on vaikea käsitteellistää, sillä kääntymisen kuvaaminen tapahtuu tavallisesti muistelun ja uuden omaksutun maailmankuvan merkityksen kautta. Yleisiä elementtejä kääntymiskuvauksissa ovat kuitenkin kriisi, yksilön motivaatio, itselle oikean uskonnollisen kohteen etsiminen, ihmissuhteet ja vuorovaikutus, jotka kaikki tapahtuvat käännynnäistä ympäröivässä kontekstissa.
Vegaanisessa muutosprosessissa korostuu usein eläinperäisten ruokien aiheuttama ahdistus, joka yhdistyy eettisiin tai terveydellisiin näkökulmiin. Esimerkiksi asiaa tutkinut Barbara McDonald kutsuu vegaanisen muutoksen katalysaattoriksi tapahtumaa, jossa ihminen tulee tietoiseksi eläintuotannon aiheuttamasta kärsimyksestä eläimille. Tästä nousevaa jännitettä aletaan ratkaisemaan vähittäisellä siirtymällä kohti kasvipainotteisempaa ruokavaliota, jossa samalla etsitään aiheesta tietoa ja opetellaan laittamaan vegaanista ruokaa.
Vegaanisen ruokavalion valitsemiseen yhdistyy usein eläinten oikeuksien puolustaminen. Kuvassa Helsingin Oikeutta Eläimille -yhdistyksen paikallisosaston aktivistit. Kuva: Oikeutta eläimille.
Vegaanisuuteen siirtymiseen liittyy usein muutoksia sekä suhteessa ympäristöön että yksilön määrittämään ruokajärjestelmään. Jos yksilöä tukee tässä siirtymisvaiheessa esimerkiksi kollektiivinen vegaaniyhteisö, on vegaaniksi ryhtyminen yleensä helpompaa. Sen sijaan lihakeskeisessä sosiaalisessa ympäristössä elävä henkilö voi kokea muutoksesta kertomisen ahdistavana ja sen pelätään vaikkapa loukkaavan läheisiä ihmisiä. Sosiaalinen ympäristö on keskeinen osa muutoksen luonnetta. Siten sosiaalinen ympäristö voi vaikuttaa keskeisesti siihen, kuinka helposti vegaaniksi siirtyminen käytännössä onnistuu.
Vegaanisen ruokavalion ajatellaan muodostavan kaiken kattavan kokonaisuuden yksilön elämässä, jossa elintarvikkeita olennaisempaa on se, mitä ne symboloivat. Tämä tarkoittaa usein toiminnan ja arvomaailman liittämistä yhteen, joka lopulta myös kumoaa muutosta edeltävän ahdistuksen: Samankaltainen kertomuskaari tulee usein esiin myös uskonnolliseen kääntymykseen liittyvissä tutkimuksissa.
Uskontotiede ja vegaaninen elämäntapa
Veganismi ja eläinperäisten tuotteiden pois jättäminen sisältää uskontotieteellisesti kiinnostavia ulottuvuuksia liittyen muun muassa etiikkaan, puhtauskäsityksiin, arvoihin, yksilön identiteetin rakentamiseen, hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Vaikka veganismi on aiheena erittäin ajankohtainen, on vegaanista elämäntapaa tutkittu uskontotieteessä vain vähän. Samoin aiemmin veganismia ja vegaaniseen ruokavalioon siirtymistä ei tiettävästi ole tutkittu konversion näkökulmasta lainkaan. Uskontotieteessä, jossa tutkitaan institutionaalisten ”virallisten uskontojen” ohella ihmisten arkielämän uskonnonkaltaisuutta, on siis selkeästi tilaa vegaanisen elämäntavan tarkemmalle tutkimukselle.