Neulominen nähdään useimmiten naiserityisenä vapaa-ajanviettotapana, harrastuksena. Neulominen on ollut myös välttämättömyys; ilman lämmittäviä asusteita ei kylmässä ilmanalassa selviydy. Neuloen on hankittu lisätuloja tai perheen toimeentulo. Uskontotieteilijän näkökulmasta neulominen sisältää monenlaisia merkityksiä: sen avulla voi harjoittaa omaa uskontoaan tai henkisyyttään, ilmaista ja välittää arvoja ja perinteitä, rakentaa identiteettiä ja selviytyä elämän kriisiaikojen yli, kirjoittaa Turun yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki, joka on juuri saanut valmiiksi käsikirjoituksen tietoteokseen “Neuloosi. Elämän lankoja selvittämässä”.
Mikä on neuloosi?
Neuloosi on käsite, joka on levinnyt laajalle viimeisen vuosikymmenen aikana. Neuloosilla tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen miltei pakonomaisesti neuloo kaikissa mahdollisissa tilanteissa, kaikkina mahdollisina aikoina; neuloosi on siis neuroottista neulomista. Käsitettä käytetään kuitenkin positiivisessa ja itseironisessa merkityksessä.
Neulominen onkin ollut tarpeellinen taito pohjoisissa olosuhteissa. Siksi neulominen on itsestään selvästi ollut osa koulujen käsityöopetusta. Toisen maailmansodan jälkeisten pulavuosien väistyttyä ja elintason noustua neulominen ei ollut enää välttämätöntä, vaan siitä tuli vapaaehtoisesti valittu harrastus, jonka suosio on vaihdellut vuosikymmenestä toiseen.
Uudesta neulonnan buumista alettiin puhua 2010-luvulla, jolloin neulontaa brändättiin uudenlaiseksi. Nuoret ja muotitietoiset neulojat asettuivat vastustamaan ”mummo kutoo sukkaa” -stereotyyppiä ja neulomisesta tuli suosittua ja trendikästä.
Erityisesti pandemia-aikana kiinnostus neulomiseen kasvoi räjähdysmäisesti. Lisääntyneen vapaa-ajan ja pakollisen kotonaolon myötä yhä useampi nainen – suurin osa neulojista on naisia – alkoi elvyttää käsityötaitojaan. Neulomisesta tuli suosittu teema niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa.
Mikä yhdistää neulomisen ja uskonnon?
Neulominen on uskontotieteilijälle yhtä relevantti tutkimusaihe kuin mikä tahansa käytäntö, johon liittyy arvojen mukaan toimimista, eettisten kysymysten pohdintaa, identiteetin rakentamista, yhteisöllisyyttä, perinteiden kunnioittamista, omaan hyvinvointiin panostamista tai toisten auttamista.
Kirkkososiologi Riikka Myllys näkee väitöstutkimuksessaan Silmukoihin kudottu hengellisyys. Käsitöiden tekeminen suomalaisten naisten arjen uskontona neulomisen erityisesti naisiin liittyvänä toimintana, jossa välitetään nuoremmille sukupolville paitsi neulomisen taitoa myös perheen ja suvun perinteitä, arvoja, uskomuksia ja maailmankatsomusta. Samalla naiset välittävät hänen mukaansa myös naiseuteen ja äitiyteen, perheeseen ja sukuun sekä ympäröivään kulttuuriin liittyviä tunteita, kokemuksia ja roolimalleja.
Neulomisella ja kristinuskolla on pitkät yhteiset säikeet. Ompeluseuroissa naiset ovat neuloneet lähetystyön hyväksi tai sen kohteille. Lämmittäviä asusteita on valmistettu asunnottomille, vankilasta vapautuville, orpokoteihin tai pakolaisille. Erityisen tunnettuja ovat olleet Äiti Teresan tilkut eli yksinkertaiset, villalangasta neulotut laput, joita yhdistämällä syntyi lämmittäviä peittoja Intian orpokoteihin.
Neulomiseen liittyy monia eettisiä ulottuvuuksia. Vastuullinen neuloja ostaa mahdollisimman eettisesti tuotettuja lankoja. Lankoja ostamalla voi tukea esimerkiksi rintasyöpätutkimusta. Kuva: Tiina Mahlamäki
Tuoreempia esimerkkejä ovat seurakuntien lanseeraamat kampanjat. Neulotaan muistoesineitä, kuten ristejä tai enkeleitä hoitokotien asukkaille. Seurakuntalaisten neulomia lämmittäviä huiveja, lohtuhuiveja, kiedotaan leskien hartioille. Pehmeitä villasukkia neulotaan läheisen vainajan jalkaan vedettäviksi arkkusukiksi tai taivasmatkasukiksi. Joskus puhutaan myös rukousneulomisesta: neuloessa voidaan rukoilla neuleen vastaanottajan puolesta.
Nykypäivän neulominen kytketään useimmiten uskonnon sijaan henkisyyteen. Suuri osa neulomista käsittelevistä mediateksteistä korostaa sitä, miten neulominen lisää harjoittajansa hyvinvointia ja vähentää stressiä. Neulominen tukee selviytymistä kriisiaikojen ylitse. Neulomisesta puhutaan mielen joogana tai mindfulness-harjoituksena.
Arvot, identiteetti ja neulominen
Neuloen voi toteuttaa monenlaisia arvoja ja samalla rakentaa vaikkapa feminististä identiteettiään. Hyväntekeväisyyteen neulottaessa lahjoitetaan neuletöitä omien arvojen mukaisiin kohteisiin: turvapaikanhakijoille ja pakolaisille, orpokoteihin, syöpäosastoille tai saattohoitokoteihin, synnytysosastojen vastasyntyneille vauvoille tai eläinsairaaloihin.
Neuloen voi esittää poliittisia kannanottoja. Käsityöaktivismi saakin monenlaisia muotoja. Vuoden 2022 keväänä neulojat osoittivat tukeaan Ukrainalle sinikeltaisilla neuletöillä. Puita ja patsaita kääritään neulegraffiteihin eli erilaisiin, yhdessä tehtyihin neuletöihin, joissa välitetään poliittisia mielipiteitä. Neuleilla voi vaikkapa vastustaa patriarkaattia tai paikallisia rakennushankkeita, kannattaa rauhaa tai tukea kehopositiivisuutta.
Neuloen voi myös osoittaa kotiseuturakkautta – tästä ovat esimerkkinä lukemattomat eri paikkakuntien nimikkoneulepaidat. Myyttistä menneisyyttä arvostava voi hakea neuleisiinsa inspiraatiota vaikkapa kalevalaisesta mytologiasta tai suomalaisesta luonnosta.
Uskontotieteen näkökulmia neulomiseen
Brittiläinen uskontotieteilijä Anna Fisk tarjoaa esimerkkejä siitä, miten uskontotieteen käsitteiden avulla voi tarkastella neulomista. Käsityöt ovat osa elettyä uskontoa eli sitä materiaalisuutta, tarinoita ja arjen käytäntöjä, joiden avulla kuljemme päivästä toiseen. Neulomisen henkiset ja hengelliset ulottuvuudet voi nähdä osana subjektiivista käännettä eli sitä, miten henkilökohtaisen hyvinvoinnin etsintä ja tuottaminen sekä oman itsen kehittäminen ovat nousseet nykyihmistä ohjaavaksi eetokseksi uskonnollisten traditioiden sijaan.
Neulominen voidaan nähdä implisiittisenä uskontona, joka tarjoaa uskonnollisten yhteisöjen tapaan identiteetin ja kuulumisen kokemuksia, kuten omanlaisensa kielenkäytön, rituaaleja sekä keinoja selviytyä niin arjesta kuin erilaisista kriiseistä. Neuloen voidaan osoittaa ja pitää yllä erityisiä yhteyksiä, joita Fisk kutsuu termillä sacred connections. Neuloen voidaan merkitä ihmissuhteita ja elämän suuria käännekohtia (syntymä, avioliitto, kuolema) sekä välittää, ilmaista ja merkitä itselle tärkeitä arvoja.
Asusteiden neulominen lähipiirin vastasyntyneelle on tärkeä tapa merkitä elämänkaaren erityisiä hetkiä. Toukkapussissa vauvan on turvallista nukkua. Kuva: Tiina Mahlamäki
Neuloessaan tiettyä tarkoitusta varten vauvalle, läheiselle, ystävälle, vainajalle tai tuntemattomalle vastaanottajalle neuloja osallistuu sekä ruumiillisesti että omaa aikaansa lahjoittaen neulomisen rituaaliin, joka yhdistää hänet valmiin neuletyön vastaanottajaan.
Neulominen ja monet muut, käsitöiksi ja harrastukseksi määritellyt ilmiöt tarjoavat uskontotieteilijöille vielä paljon tarkasteltavaa.