Mitä jooga merkitsee suomalaisille harrastajille?

Lukuaika: 3 min.

Vaikka joogaa lähestytään tavallisesti yksilöllisenä harrastuksena ja terveyttä ylläpitävänä elämäntapana, se kytkeytyy myös tiiviisti erilaisiin kulttuurisiin merkityksiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Joogan lisääntyneen suosion myötä myös siihen liitetyt yhteiskunnalliset, poliittiset ja uskonnolliset keskustelut ovat lisääntyneet. Rajankäyntiä on virittänyt erityisesti joogan moniselitteinen suhde uskontoon. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola nostaa esiin kyselytutkimusten havaintoja suomalaisten jooganharrastajien katsomuksista ja uskonnollisuudesta. 

Viimeisten parin-kolmen vuosikymmenen aikana joogan suosio on kasvanut ympäri maailmaa. Sen suosio on liitettävissä wellness- ja hyvinvointikulttuurin kasvavaan merkitykseen. Itsestä ja omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolen pitäminen on keskeinen osa nykyajan kulttuuria, jossa yksilölle lankeaa entistä suurempi vastuu omasta suoriutumisestaan sekä työssä että henkilökohtaisessa elämässä. 

Kuva: Yakobchuk Olena via Adobe Stock

Harrastajamäärien kasvun myötä myös kiistat joogan merkityksestä ja paikasta osana yhteiskuntaa ovat lisääntyneet. Yhdysvalloissa on käyty oikeutta siitä, voidaanko joogaa opettaa julkisissa kouluissa sen uskonnollisten sidosten takia. Yhdysvaltalainen hindujen oikeuksia ajava kansalaisjärjestö Hindu American Foundation aloitti vuonna 2008 kampanjan Take Back Yoga (”Ota jooga takaisin”), jonka tarkoituksena oli korostaa joogan yhteyttä hindulaisuuteen. Myös Intiassa on pyritty osoittamaan joogan olevan hindulaista alkuperää. Pääministeri Narendra Modi on lisäksi määrätietoisesti pyrkinyt tuomaan joogaa osaksi peruskoulujen, sairaaloiden, armeijan ja muiden julkisten instituutioiden ohjelmaa.

Uskontotieteellinen joogatutkimus on tärkeää 

Joogan liittyminen uskontoihin ei kuitenkaan ole muuttumatonta, vaan suhde on vaihdellut paljon erilaisissa historiallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa. Etelä-Aasiassa joogaa ovat harjoittaneet paitsi hindut myös buddhalaiset, jainalaiset ja sikhit. Modernissa yhteiskunnassa joogan merkitystä koskevien tulkintojen kirjo on kasvanut räjähdysmäisesti. Siksi keskustelussa joogasta tarvitaan erityisesti kulttuurintutkijoiden ja yhteiskuntatieteilijöiden tuottamaa tietoa.

Uskontotieteellinen joogan tutkimus onkin lisääntynyt 2000-luvulla merkittävästi. Yhtenä virstanpylväänä voidaan mainita vuonna 2018 perustettu e-julkaisu Journal of Yoga Studies , jonka tarkoituksena on julkaista humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden piirissä tehtyä korkealuokkaista akateemista tutkimusta joogasta. Modern Yoga Research -verkkosivusto on koonnut helposti saataville joogatutkimuksia, joita on julkaistu erilaisilla akateemisilla foorumeilla. 

Valtaosa uskontotieteellisestä joogan tutkimuksesta on tehty laadullisin menetelmin, ja se onkin tärkeää merkitysten ymmärtämisen kannalta. Joogasta tarvitaan kuitenkin myös määrällisin menetelmin tuotettua tietoa. Kyselyaineistojen kautta voidaan saada yleistettävää tietoa siitä, millainen merkitys joogalla on harjoittajilleen tietyssä kulttuurisessa kontekstissa – esimerkiksi juuri suomalaisille harrastajille.

Suomalaisessa joogassa korostuu kehollisuus 

Kirkon tutkimuskeskus on tiedustellut joogan harjoittamisesta jo useissa uskonnollisuutta käsittelevissä kyselyissään. Vuonna 2019 toteutetusta Gallup Ecclesiastica -kyselystä kävi ilmi, että noin joka kymmenes suomalainen harjoitti joogaa vähintään joitakin kertoja kuukaudessa. Noin viisi prosenttia harrasti joogaa vähintään viikoittain, mikä tarkoittaa, että säännöllisesti joogaa harjoittavia on Suomessa yli 200 000. Uusimpien kyselyjen tuloksia joogasta on analysoitu tarkemmin Elina Hellqvistin ja Jyri Komulaisen toimittamassa teoksessa Henkisyyttä ja mielenrauhaa: Aasian uskonnollisuus länsimaissa.

Kuva: Fizkes via Adobe Stock

Kyselystä ilmeni myös, että jooganharrastajissa nuoremmat ikäryhmät, naiset ja kaupungeissa asuvat olivat selkeästi yliedustettuina. Jooganharrastus oli myös yleisempää korkeammin koulutettujen ja opiskelijoiden keskuudessa.

Kiinnostavia tuloksia saatiin, kun jooganharrastajien uskonnollista identiteettiä vertailtiin muihin suomalaisiin. Kyselyssä vastaajia pyydettiin poimimaan yksi tai useampi itseensä soveltuva identiteettiä kuvaava käsite. Kristityksi identifioituvia oli likipitäen yhtä paljon kuin väestössä keskimäärin (55 % vs. 60 %). Uskonnolliseksi identifioitumisessakaan ei ollut merkittävää eroa: joogaajista 36 prosenttia ja koko väestöstä 29 prosenttia identifioitui näin. Uskonnottomia joogaajista oli 27 prosenttia kun koko väestössä heitä oli 24 prosenttia. 

Sen sijaan merkittävästi keskimääräistä useampi jooganharrastaja määritti itsensä etsijäksi (38 % vs. 22 %), uskonnollisesti liberaaliksi (37 vs. 26 %), humanistiksi (50 vs. 37 %) ja henkiseksi ihmiseksi (56 % vs. 40 %). Vastaavat identiteetit korostuvat jossain määrin muutenkin nuorten, kaupunkilaisten ja naisten keskuudessa, joten siltäkään osin havainnot eivät erityisen vahvasti korosta jooganharrastuksen katsomuksellista erityisyyttä. 

Jooga heijastaa harjoittajiensa katsomuksia  

Jooganharrastajien katsomuksia on tiedusteltu tarkemmin vuonna 2013 tehdyssä kyselyssä, jonka kohderyhmänä olivat erään joogalehden tilaajat ja lukijat (N = 279). Tässä joukossa eniten samaa mieltä (95 %) oltiin siitä, että ”joogaharjoituksen tarkoitus on lisätä elinvoimaa ja iloa omasta kehostaan”. Katsomuksellisista väittämistä eniten kannatettiin niitä, jotka korostivat avaraa ja kokemuksellista suhtautumista uskontoihin, mikä on linjassa yleisempien trendien kanssa.  

Havainnot tuovat esiin, kuinka suomalaisten katsomuksissa nykyisin ylipäätään korostuvat myönteinen suhde elämään ja erityisesti ruumiillisuuteen. Ilmiselvästi valtaosaa jooganharjoittajista motivoi harjoitukseensa kehollinen hyvinvointi, jota liikunta edesauttaa. Joogan kokonaisvaltaisuus ei kuitenkaan sulje pois henkisiä ja hengellisiä ulottuvuuksia, mutta niiden merkityksellistäminen on pitkälti yksilön itsensä varassa. Siksi ei ole yllättävää, että suomalaiset joogaajat ovat keskimäärin yhtä luterilaisia ja kristittyjä kuin väestö muutenkin. Jooga ei niinkään muuta suomalaisten katsomuksia, vaan suomalaiset muuttavat joogaa, sillä he lähestyvät sitä omista tarpeistaan ja katsomuksistaan käsin.

Vastaa