Argumenta-hanke Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa järjesti viidennen tapahtumansa Tampere-talossa 19.11.2020. Korona-tilanteen takia ”Uskonnot(on) koulun arjessa ja juhlassa” -tapahtuma muutettiin yksipäiväiseksi hybriditapahtumaksi. Päivän lopuksi käydyn paneelikeskustelun annista kirjoittaa tapahtuman järjestäjä, yliopistonlehtori ja tutkijatohtori Inkeri Rissanen.
Miten monikatsomuksellisten koulujen arkea ja juhlia pitäisi kehittää? Miten katsomusten välinen yhdenvertaisuus tällä hetkellä toteutuu kouluissa ja miten sitä voidaan edistää? Minkälaista olisi hyvä yhteistyö uskonnollisten yhteisöjen ja koulun välillä? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin ”Uskonnot(on) koulun arjessa ja juhlassa” -tapahtuman paneelikeskustelussa.
Suomalaiseen vuodenkiertoon kuuluvat mediakeskustelut Suvivirren ja Enkeli taivaan laulamisesta koulujen juhlissa saattavat tuntua itseään toistavilta. Paneelikeskustelussa nostettiin esiin katsomusten rooliin koulussa liittyvän kuitenkin myös uutta aktiivista kehittämistä. Vaikka alueelliset erot koulujen todellisuuksien välillä ovat suuria, katsomuksiin liittyvän osaamisen kehittämistyötä tehdään valtakunnallisesti paljon, ja moninaistumiskehityksessä eri vaiheessa olevien koulujen olisi järkevä oppia toisiltaan. Uusien käytänteiden kehittyminen etenee yritysten ja erehdysten kautta, ja samalla kun erehdyksistä on tärkeä olla lannistumatta, koulujen ei tarvitse jokaista virhettä käydä läpi itse. Hyvien oivallusten jakamiseen olisi tärkeä löytää keinoja.
Monikatsomuksellisten koulujen arjen ja juhlan järjestämiseen on alueellisten erojen vuoksi vaikea antaa tarkkoja valtakunnallisia suosituksia, mutta paneelikeskustelusta oli poimittavissa hyödyllisiä periaatteita, joihin nojata juuri oman koulun tilanteeseen sopivia toimintatapoja pohdittaessa.
Koulun juhlilla voidaan ajatella olevan kaksi keskeistä tehtävää. Ne ovat yhtäältä yhteisiä, yhteisöllisyyttä rakentavia tilanteita, ja toisaalta niille asetetaan usein myös suomalaisen kulttuuriperimän vaalimisen ja siirtämisen tavoitteita. Puheenvuorossaan tutkija Tuukka Tomperi painotti, että vaikka nämä kaksi tehtävää useinkin voivat kulkea rinnakkain, on tilanteita ja kouluja joissa ne saattavat olla osin ristiriidassa. Tällöin kasvatuseettisesti keskeisempää olisi valita yhteisyyden ja osallisuuden rakentamista palvelevat toimintatavat.
Panelistit: Tuula Vinko, kouluyhteistyöstä vastaava asiantuntija, Suomen ev.lut kirkko; Tuukka Tomperi, vanhempi tutkija, elämänkatsomustiedon ja filosofian opetuksen asiantuntija, Tampereen yliopisto; Suaad Onniselkä, virka-apulaisrehtori, Puistopolun peruskoulu; Milena Parland, toiminnanjohtaja ja kouluttaja, Ad-Astra; Kati Mikkola, opetusneuvos, Opetushallitus. Kuva: Claudia Cervantes.
Koulujen juhliin liitettyä kulttuuriperimän vaalimisen tehtävää on hyvä pohtia myös voimassa olevan perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelma määrittelee suomalaisen kulttuuriperimän olevan moninaista ja eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa muovautuvaa, sekä korostaa osallisuuden tukemista ja moninaisuuden näkemistä rikkautena. Opetusneuvos Kati Mikkola toikin esiin, että juhlaperinteiden monipuolistamista paremmin eri katsomukset huomioon ottaviksi voi pitää perusopetuksen arvopohjan mukaisena tavoitteena. Se on myös realistisempaa kuin täysin katsomuksellisesti neutraalin toimintakulttuurin tavoitteleminen, sillä erilaisissa juhlaperinteissä on joka tapauksessa usein jonkinlainen katsomuksellinen ulottuvuus läsnä.
Perheiden autonomian kunnioittamisen tulisi olla yksi keskeinen koulujen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaava periaate. Virka-apulaisrehtorina toimiva Suaad Onniselkä kertoi kouluissa tulevan välillä vastaan tilanteita, joissa vähemmistöjen juhlien huomioimista leimaavat pyrkimykset määritellä ”oikea” juhlanviettotapa ulkopuolisten toimesta tai yhdessä yksittäisten vähemmistön edustajien kanssa. Onniselkä itse ei halua esimerkiksi toimia koulussa ”ramadan-poliisina”, joka määrittelee perheiden puolesta lasten paastoamiseen tai muihin pyhän kuukauden viettämiseen liittyviä tapoja, vaikka tällaistakin roolia on tarjottu. Vähemmistöjen sisäinen moninaisuus on tärkeä pitää mielessä, ja joissain kouluissa omien uusien traditioiden kehittäminen voi olla toimivampi ratkaisu kuin pyrkiä huomioimaan yhteisissä juhlissa kouluyhteisön jäsenten erilaisiin katsomuksiin linkittyvää kulttuuriperimää.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon kouluyhteistyötä edustanut Tuula Vinko nosti esiin tarpeen pitää keskustelussa erillään yhtäältä koulun yhteisiä juhlia ja toisaalta uskonnollisia tilaisuuksia koskevat periaatteet. Vaikka juhlien yhteinen järjestäminen kouluyhteisön kaikkien jäsenten kesken ja yhteisöllisyyden vaaliminen juhlien avulla on tärkeää, voidaan erikseen järjestää uskonnollisia tilaisuuksia. Näihin liittyen on tärkeää korjata toisinaan tiedottamisessa olevia puutteita, ja pyrkiä tuomaan esiin tasavertaisena erilaiset vaihtoehdot, joihin oppilaat voivat osallistua. Tämän voi jopa nähdä yhtenä mahdollisuutena tehdä positiivisella tavalla näkyväksi koulussa olevaa katsomuksellista moninaisuutta.
Avoimuutta ja vähemmistökatsomusten yhdenvertaisuuden edistämistä korosti myös Ad-Astra -yhdistyksen toiminnanjohtaja Milena Parland. Avoin kommunikaatio oppilaiden ja perheiden kanssa koulun juhliin liittyvistä asioista on keskeistä. Parland kertoi monikatsomuksellisten juhlien kehittämisen sujuvan usein hyvin, kun juhlien tarkoituksesta ja sisällöistä viestitään mahdollisimman avoimesti. Myös itse juhlat voidaan toteuttaa hyvällä avoimella pedagogiikalla, jolloin niissä olevat katsomukselliset ulottuvuudet eivät ole vaivihkaisia ja piiloisia, vaan linkit erilaisiin katsomusperinteisiin tuodaan selvästi esiin.
Paneelin lopuksi Parland muotoili kehotuksen, joka sopii ohjenuoraksi laajemminkin: erilaisissa tilanteissa joissa olet, analysoi hieman edustatko tässä yhteydessä enemmistöä vai vähemmistöä. Jos olet osa enemmistöä, höristä vähän korviasi, muista kuunnella. Jos huomaat olevasi kyseisessä tilanteessa vähemmistön edustaja, yritä rohkaistua puhumaan.
Paneelikeskustelun ja koko Uskonnot(on) koulun arjessa ja juhlassa -tapahtuman ohjelman pääset katsomaan tallenteena täältä: https://www.mediaserver.fi/live/argumenta