Viime aikoina on ollut vaikea välttää kulttuuriseen omimiseen liittyviä uutisia. Taiteilijoita syytetään alkuperäiskansojen perinteiden omimisesta työssään, ja vähemmistöryhmien kuvaamiseen ja edustamiseen liittyvät kysymykset nousevat pintaan niin esteettisten kuin aatteellistenkin ilmaisujen kautta. Kulttuuri-instituutiot, kuten museot ja teatterit, haastetaan pohtimaan kenen äänellä ja kasvoilla tarinoita kerrotaan ja kenellä on oikeus omistaa esineitä. Mutta tapahtuuko omimista uskontojenkin piirissä, … Jatka artikkeliin Sinun, minun, kenen? Uskonto ja omiminen
Avainsana: uskonto
Uskonnolliset asusteet osana monimuotoistuvaa työelämää
Suomalaisilla työpaikoilla työskentelee paljon erilaisia ihmisiä, myös huivia käyttäviä musliminaisia. Huiviin liitetään paljon erilaisia ennakkokäsityksiä, mutta toisaalta sen käyttäminen osana työasua tuo myös mahdollisuuksia monimuotoisuuden edistämiseen ja hyväksymiseen työelämässä. Monimuotoisuus voi rikastuttaa ammatillista toimijuutta ja parantaa yhteiskunnan kykyä huomioida ihmisten erilaisuus, kirjoittaa aihetta uskontotieteen väitöskirjassaan tutkinut Katri Karhunen. Ennakkokäsityksiä ”Mitä sun kulttuuri sanoo siihen, että … Jatka artikkeliin Uskonnolliset asusteet osana monimuotoistuvaa työelämää
Uskontolukutaito ja maailmanuskontojen tuntemus peruskoulun päättyessä
Uskonnonopetuksen luonteen muuttuessa kiinnostus ja tarve uskonnon osaamisen arviointiin ja mittaamiseen on lisääntynyt. Uskonnonpedagogiikan yliopistonlehtori Pietari Hannikainen ja uskonnonpedagogiikan professori Antti Räsänen kirjoittavat tutkimuksestaan, jossa mitattiin peruskoulunsa päättävien oppilaiden uskonnonlukutaitoa ja maailmanuskontojen osaamista Suomessa. Suomalaisnuorten maailmanuskontojen osaaminen oli kohtalaista. Osaamisessa esiintyi kuitenkin suuria eroja alueellisesti, tyttöjen ja poikien välillä sekä eri katsomusopetuksen ryhmissä. Tieto on … Jatka artikkeliin Uskontolukutaito ja maailmanuskontojen tuntemus peruskoulun päättyessä
Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2024
Joka toinen vuosi järjestettävät Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät pidettiin kolmatta kertaa toukokuun lopulla Turussa, Åbo Akademin tiloissa ja niiden teemana oli Traditions and Transitions: Milestones and Continuities. Konferenssiin osallistui lähes 300 teologian ja uskonnontutkimuksen tutkijaa ja paikan päällä vapaaehtoisina konferenssiavustajina toimivat opiskelijat Åbo Akademista, Turun yliopistosta ja Helsingin yliopistosta. Päivien annista kertovat Helsingin yliopiston tutkijatohtori Jere Kyyrö, … Jatka artikkeliin Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2024
Antisemitismikeskustelusta: kenellä on oikeus puhua juutalaisten nimissä?
Viime vuosina tapahtuneen antisemitismin globaalin nousun myötä antisemitismistä ilmiönä on keskusteltu useissa eri yhteyksissä. Kysymykset siitä, mitä antisemitismi on ja mitä se ei ole, sekä siitä, millaisia vaikutuksia sillä on sekä diasporassa eläville juutalaisille, että juutalaisille yleensä, ovat olleet viime aikoina enenevästi esillä. Samanlaisia keskusteluja on käyty myös Suomessa. Lisäksi keskustelut siitä, kenellä on oikeus … Jatka artikkeliin Antisemitismikeskustelusta: kenellä on oikeus puhua juutalaisten nimissä?
Uskonnollinen tila turvallisuuden ja turvattomuuden kokemusten tutkimuskenttänä
Uskonnolla on harvinaislaatuinen voima sekä yhdistää ihmisiä että erottaa näitä toisistaan. Esimerkiksi uskonnolliset sosiaaliset tilat, eli ryhmät ja ihmisten välisyys, kuten myös faktiset tilat kuten kirkkorakennukset, ovat lähteitä sekä lämpimälle turvallisuudelle että ulossulkemiselle, väkivallallekin. Suomen Akatemian rahoittamassa Contested constructions of sense of safety in religious spaces (CoCo) -tutkimushankkeessa tutkitaan turvallisuuden – ja turvattomuuden – tunnetta ja kokemuksia … Jatka artikkeliin Uskonnollinen tila turvallisuuden ja turvattomuuden kokemusten tutkimuskenttänä
Kuolema Suomessa tänään! Tavat, käytännöt ja uskomukset liikkeessä
Miten ja missä suomalaiset kohtaavat kuoleman tänä päivänä? Millaisia tapoja ja käytäntöjä kuolemiseen ja kuolemaan nyky-Suomessa liittyy? Entä millainen rooli ja merkitys medialla on suremisessa? Muun muassa näihin teemoihin pureuduttiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyssä Kuolema Suomessa tänään! Tavat, käytännöt ja uskomukset liikkeessä -paneelikeskustelussa maaliskuussa 2024. Paneelikeskustelusta kirjoittavat väitöskirjatutkija Linda Pentikäinen ja professori Johanna Sumiala Helsingin … Jatka artikkeliin Kuolema Suomessa tänään! Tavat, käytännöt ja uskomukset liikkeessä
Turvapaikkaviranomaiset uskonnon määrittelijöinä
Uskontoperusteisia turvapaikkahakemuksia arvioidessaan suomalaiset viranomaiset joutuvat samalla määrittelemään, mikä lasketaan uskonnoksi. Turvapaikkapuhuttelun kaltaisessa monikulttuurisessa vuorovaikutustilanteessa törmäävät myös erilaiset käsitykset siitä, mitä ”uskonto” oikeastaan on, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen Helsingin yliopistosta. Uskonto turvapaikkaperusteena Uskonto on yksi kansainvälisessä oikeudessa ja myös Suomen ulkomaalaislaissa tunnustetuista turvapaikkaperusteista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähtömaissaan uskonnon perusteella vainotuilla henkilöillä on … Jatka artikkeliin Turvapaikkaviranomaiset uskonnon määrittelijöinä
Mytologia–uskonto -jakolinja suomalaisuuden DNA:ssa
Kansallista identiteettiä on Suomessa rakennettu vahvasti mytologian ja uskonnon vastakkainasettelulle. Arkaainen, jo esihistorialliselta ajalta periytyvä mytologinen perinneaines on yhtäältä keskeinen osa juhlittua kansallisuusaatetta ja nykypäivän itseapu-henkisyyttä, mutta samalla teologisesti arvotettuna väärää uskontoa, tuomittavaa pakanuutta. Kaksijakoinen luokitus mytologiasta teologian vastaparina on sinnikkäästi jatkanut elämäänsä kansanomaisessa ja akateemisessakin keskustelussa. Vastakkainasettelu ei ole viaton asia, sillä se antaa … Jatka artikkeliin Mytologia–uskonto -jakolinja suomalaisuuden DNA:ssa
Tekoäly monistaa epätasa-arvoa myös uskonnon kontekstissa
Kriittinen tekoälytutkimus on jo vuosia korostanut sitä, ettei tekoäly poista valtarakenteita ja epätasa-arvoisuutta vaan pikemminkin nämä toistuvat ja jopa kertautuvat tekoälypohjaisissa järjestelmissä. Uskonnon kontekstissa tekoälyä on tutkittu vasta vähän. Miten kaupalliset kuvantunnistuspalvelut onnistuvat uskonnollisten kuvien luokittelemisessa ja kuinka käy, kun kuvissa esiintyy mustia ihmisiä, kysyvät Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin väitöskirjatutkija Anton Berg ja uskonnon- ja … Jatka artikkeliin Tekoäly monistaa epätasa-arvoa myös uskonnon kontekstissa