Kuvien lukemisen taito

Kuvista on mahdollista lukea monenlaisia viestejä. Kuvan tekijällä on aina jokin ajatus siitä, mitä hän haluaa kuvalla viestiä. Kuvan katsojalle kuvan viesti ja merkitys määräytyvät hänen omasta tulkintahorisontistaan käsin: se voi olla yhtenevä kuvan tekijän intentioiden kanssa tai sitten ei. Myös taidekuvaa voi tarkastella viestien välittäjänä, mediana, kirjoittavat Uskonnonopetus.fi:n kouluttajat Salla Vainio ja Essi Ikonen.

Valtaosa eurooppalaisista katsojista luultavasti tunnistaa Albert Edelfeltin teoksesta Kristus ja Mataleena (1890) valkopukuisen miehen Jeesukseksi. Taidehistoriaa tunteva huomaa teoksesta 1800 –luvunkin taiteessa yleisen teeman Jeesus ja Maria Magdalena sekä sen, että teos on oman aikansa trendeissä kiinni: kansallisromanttinen ulkoilmamaalaus oli 1800 -luvun loppupuolella suosittua Euroopassa. Suomalaista perinnettä tunteva saattaa huomata yhteyden Kalevan runoon Mataleenan vesimatka, jossa rikkaan talon huonomaineinen tytär tapaa metsässä miehen, jonka tunnistaa itse Kiesukseksi.

Thinglink-rakenne-luekuvaa.jpg

Kristus ja Mataleena symbolitutkijan silmin

Edellä mainitut asiat olivat Edelfeltille tietoisia ratkaisuja. Symbolitutkija löytää kuvasta näiden lisäksi asioita, joita Edelfelt ei välttämättä itse ole tullut ajatelleeksi: taustan puiden voi ajatella viittaavaan kristilliseen oppiin kolmiyhteisestä Jumalasta ja taustalla olevan kiven puolestaan symboloivan vahvaa kalliolle rakennettua kirkkoa. Symbolitutkija voi nähdä teoksessa muun muassa seuraavia asioita:

Jeesuksen paimensauva

Jeesuksen kädessä on pyhiinvaeltajan tai toisaalta suomalaisen metsänkävijän sauva. Se kansallistaa jumalakokemukset luterilaisiksi kokemuksiksi luonnon ääressä. Vaeltaja metsässä voi kohdata Jumalan.

Mataleenan päässä oleva ohut huivi

Aiemmissa luonnoksissa nauhan väri oli punainen, mutta värisommitelmallisista syistä Edelfelt vaihtoi värin mustaan. Punainen nauha olisi ollut symboliarvoltaan merkittävämpi.

Magdalan Marian viitan väri on aina punainen. Punainen on perinteisesti prostituutioon ja kiellettyyn viittaava väri. Toisaalta punainen viittaa Jeesuksen vereen, joka puhdistaa synneistä.

Matleenan asento

Mataleenan asento polvillaan ja kädet rukousasennossa sekä anovat ylöspäin suunnatut silmät viestivät että hän on nöyrtynyt Jeesuksen edessä. Alkukristityt rukoilivat seisaaltaan ja kämmenet ylöspäin. Keskiajalla läänityslaitoksen vahvistuttua asento muuttui nöyrtyväksi. Vasalleilla oli tapana osoittaa nöyryytensä vasalliherralle polvistumalla ja liittämällä kätensä yhteen. Yhteen liitettyjen käsien ympärille vasalliherra saattoi laittaa omansa ja hallita niitä. Tämä vakiintui kristityille tavaksi osoittaa nöyryyttä Jumalan edessä. 1400-luvulle tullessa yhteen liitettyjä käsiä alettiin ristimään. Ristityt sormet muistuttavat Jumalan ja ihmisen yhtymisestä Jeesuksen hahmossa.

 Kuivuneet varvut ja hohtavat koivut

Mataleenan takana luonnossa on lähinnä kuivia varpuja. Jeesuksen takana olevat koivut hohtavat lähes kultaista valoa. Kulta on perinteisesti länsimaisessa taiteessa ja yhä itäisessä kristillisessä taiteessa viitannut valoon ja sitä kautta Jumalaan. Näillä väreillä tehdään selväksi, kumpi kuuluu ihmisten, kuolevaisten maailmaan ja kumpi teoksen hahmoista kuuluu Jumalalliseen maailmaan.

 

Kuvien monet tulkinnat

Kuvasta voi lukea monenlaisia viestejä myös tuntematta kuvan taustaa. Uskontokriittinen feministi saattaa nähdä kuvasta patriarkaalisen kulttuurin naista vähättelevän asenteen, vakaumuksellinen kristitty puolestaan Jumalan armon ja Jeesuksen pelastavan rakkauden. Maalaustekniikasta kiinnostunut kiinnittää huomiota Edelfeltin sivellintekniikkaan ja värien käyttöön. Jokainen kuvan tarkastelija voi syventää omaa tulkintaansa kuvasta tutustumalla syvemmin sen taustoihin. Kuka oli Edelfelt? Millaisessa maailmassa hän eli? Miksi hän maalasi tämän teoksen? Mikä oli hänen suhteensa asioihin, joita kuvasi? Millaisia tunteita kuva herättää ja miksi?

Näiden samojen kysymysten kysyminen minkä tahansa kuvan äärellä kehittää myös kriittistä kuvanlukutaitoa. Kuvan tekijän taustan ja intentioiden sekä sen herättämien tunteiden tarkastelu auttavat havaitsemaan, miten kuvien avulla voidaan luoda erilaisia tarpeita ja vahvistaa tietynlaisia asenteita.

Lue kuvaa -materiaalissa, johon myös Kristus ja Mataleena -teos sisältyy, tarjoamme välineitä kuvien lukemisen tueksi. Interaktiivisiin kuviin on upotettu tietoa teosten taustasta, tekijästä ja sen historiallisesta kontekstista, symboliikastakin. Maksuttomilla materiaaleilla halutaan näin kulttuuriperinnön juhlavuonna edistää kuvanlukutaitoa ja nostaa esille eri katsomusten antia kulttuurille.

Lue lisää Lue kuvaa -materiaaleista

Blogikirjoitus on muunnelma aiemmin uskontotuntiunelmia -blogissa julkaistusta kirjoituksesta, joka tuotettiin Helsingin seudun kesäyliopistolle vuoden 2018 mediataitoviikolle.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s