Juhannuksen jälkeen, monen suomalaisen suunnatessa jo kesälomalle, kaikkiaan 49 uskonnontutkijaa lähti kohti Tartoa, missä järjestettiin Euroopan uskontotieteellisen seuran (European Association for the Study of Religions, EASR) vuosittainen konferenssi. Viisipäiväisen konferenssin tunnelmia välittää seuraavassa Katsomusten päätoimittaja Johanna Konttori. Uskontotieteilijöiden kesäretki Konferensseihin – niin kansainvälisiin kuin kotimaisiinkin – osallistuminen on osa tutkijan työtä. Konferensseissa esitellään omaa … Jatka artikkeliin Euroopan uskontotieteellisen seuran konferenssi
Mannerheim ja kansallisen kiistanalaisuus
Filosofian tohtori, uskontotieteilijä Jere Kyyrön väitöskirja ”Mannerheim ja muuttuvat tulkinnat. Mediatisoitunut kansalaisuskonto 2000–2010-lukujen kulttuurikiistoissa” tarkastettiin Turun yliopistossa helmikuussa 2019. Seuraavassa tekstissä hän kuvaa kolmea Mannerheimiin liittyvää kulttuuriprojektia ja niissä esiintyneitä määrittelykamppailuita. Kansalaisuskonto, suomalaisuus ja Mannerheim 2000-luvun alusta 2010-luvun puolivälin tienoille asti marsalkka Mannerheim esiintyi useiden kulttuurikiistojen kohteena. Kiistojen kohteina olleissa kulttuurituotteissa esitettiin uusia tulkintoja, … Jatka artikkeliin Mannerheim ja kansallisen kiistanalaisuus
Esoteriaa ja mystiikkaa helteisessä Turussa
Donner-instituutti järjesti yhteistyössä Uuden etsijät -tutkimushankkeen kanssa 5.–7.6.2019 symposiumin otsikolla Approaching Esotericism and Mysticisim. Turun yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori, dosentti Tiina Mahlamäki, kuvaa tekstissään tätä tapahtumaa, joka oli osallistujamäärältään Donner-instituutin historian suurimpia. Symposiumin pääpuhujiksi oli kutsuttu kiinnostavia ja asiantuntevia tutkijoita. Professori Olav Hammer Odensen yliopistosta aloitti symposiumin pohtimalla otsikon käsitteitä – esoteriaa ja mystiikkaa – ja … Jatka artikkeliin Esoteriaa ja mystiikkaa helteisessä Turussa
Big dataa uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymisestä
Ihmisen uskonnollisuutta voi tutkia vaikkapa hänen Facebook-päivitystensä kautta. Tässä uudelleenjulkaisussa uskontopsykologi, filosofian tohtori Teemu Pauha esittelee tutkimusartikkelia, jossa on tutkittu big datan avulla uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymistä. Teksti on julkaistu alunperin Teemun Uskontopsykologia.fi-blogissa 22.9.2018. Uudelleenjulkaisu, ja tekstin hienoinen muokkaus kirjoittajan luvalla. Big data ja digitaaliset ihmistieteet (digital humanities) ovat tämän hetken akateemisia hittitermejä. Usko algoritmien … Jatka artikkeliin Big dataa uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymisestä
Pietarilaisen pakanayhteisön kielletyt puheenaiheet
Venäläinen pakanuus, rodnoverije, on alun perin politisoitunut liike, jossa on kuitenkin vuosien saatossa alkanut näkyä entistä enemmän vaihtoehtoinen hengellisyys. Lisääntynyt epäpoliittisuus, tai ainakin pyrkimys esiintyä sellaisena, kertoo muutoksesta sekä venäläisessä yhteiskunnassa että rodnoverije-liikkeessä, kirjoittaa Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija, uskontotieteen dosentti Kaarina Aitamurto. Kun venäläinen slaavilainen pakanuus – rodnoverije – alkoi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen saada julkista näkyvyyttä, … Jatka artikkeliin Pietarilaisen pakanayhteisön kielletyt puheenaiheet
“Minhag Finland” – Suomen juutalaista yhteisöä kartoittava tutkimusprojekti
Åbo Akademin Polin-instituutissa on vastikään alkanut projekti, joka ensimmäistä kertaa tutkii Suomen juutalaista yhteisöä monitieteisestä näkökulmasta, kertovat dosentti Simo Muir ja yliopistonlehtori Riikka Tuori. Projektin nimessä oleva heprean kielen sana minhag merkitsee ‘juutalaista tapaa’: Minhag Finland viittaa juuri Suomen juutalaisen yhteisön erityispiirteisiin, joista projektin tutkijat ovat eri näkökulmista kiinnostuneet. Keitä Suomen juutalaiset ovat? Suomen juutalaiset … Jatka artikkeliin “Minhag Finland” – Suomen juutalaista yhteisöä kartoittava tutkimusprojekti
Populaarikulttuurin vanhoillislestadiolaisuus
Uskonnonharjoittaminen on etääntynyt monien suomalaisten arkikokemuksesta, minkä seurauksena populaarikulttuurin rooli mielikuvien tuottajana kasvaa. Populaarikulttuuri muodostaa areenan, jossa käsitykset ja ymmärrys uskonnoista muokkaantuvat, ja jonka kautta myös kohdataan uskonnollisten ryhmien ja liikkeiden edustajia. Sitä, millä tavoin vanhoillislestadiolaisuus esitetään populaarikulttuurissa, pohtii Lapin yliopiston yliopistonlehtori Sandra Wallenius-Korkalo. Suomen suurin kirkollinen herätysliike, vanhoillislestadiolaisuus, on murroksessa. Viimeisen vuosikymmenen aikana liike … Jatka artikkeliin Populaarikulttuurin vanhoillislestadiolaisuus
