Miten raja elämän ja kuoleman välillä asettuu nykyisessä tekoälyn mahdollistamassa maailmassa? Millaisia sosiaalisia suhteita elävien ja kuolleiden välille on mahdollista rakentaa? Entä millaisia eettisiä, moraalisia, kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä näiden suhteiden ylläpitämiseen liittyy? Kenellä on oikeus digitaaliseen jälkielämään? Ja kuka määrittelee sen rajat? Näitä kysymyksiä pohtii median ja kuoleman tutkimukseen erikoistunut apulaisprofessori Johanna Sumiala … Jatka artikkeliin Metakuolema
Voiko pelissä olla oikea kummitus?
Mitä yhteistä voi olla kummitustaloilla ja suositulla onlinepelillä Robloxilla? Vertailu antaa vinkkiä myös pelisuunnittelijoille siitä, miten luoda vetoavia ja jännittäviä pelejä: molempien kannattaa kysyä, onko pelissä kummitus? Aihetta käsittelee pelitutkija ja uskontotieteilijä Heidi Rautalahti (Aalto-yliopisto). Ränsistyneiden autiotalojen luulisi pitävän kutsumattomat vieraat loitolla. Silti ne vetävät puoleensa seikkailijoita, jotka uhmaavat sääntöjä – ja synnyttävät yhä uusia … Jatka artikkeliin Voiko pelissä olla oikea kummitus?
Brändätty kirkko
Onko Suomen luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla brändi? Mikä on kirkkojen suhde markkinointiviestintään ja brändäävätkö kirkot itseään ja toimintaansa? Näitä kysymyksiä pohtii Laura Kokkonen, jonka väitöskirja Negotiating with Branding: The Adoption of Marketing in Established Lutheran and Orthodox Churches in Finland tarkastettiin Helsingin yliopistossa joulukuussa 2022. Sanapari kirkon brändi tuo useimpien mieleen jotain aivan muuta kuin … Jatka artikkeliin Brändätty kirkko
Utställningen Österländsk andlighet – en forskande kurators tankar
Den 26 april öppnar utställningen Österländsk andlighet på Villa Gyllenberg i Helsingfors. Utställningens kurator, konst- och religionsforskaren Nina Kokkinen, berättar om hur utställningen blev till samt om den forskning och reflektion kring konst och vetenskap den bygger på. I slutet av 1890-talet viskade man i Ruovesi om konstnären Akseli Gallen-Kallela och fördömde hans ovanliga liv. … Jatka artikkeliin Utställningen Österländsk andlighet – en forskande kurators tankar
Suomalainen susipolitiikka maailmankatsomusten taistelukenttänä
Susi on Suomen poliittisin eläin. Kansallisesti laji on erittäin uhanalainen ja Euroopan unionin luontodirektiivin suojelema. Susivihaa ruokkivat kotieläin-, koira- ja porovahingot sekä ihmisiin kohdistuva potentiaalinen vaara. Syksyllä 2020 eduskuntakäsittelyyn jätetty kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta oli kerännyt yli 60 000 allekirjoitusta. Susipolitiikkaa voidaan tarkastella pyhän ja profaanin kaksinapaisuuden varaan virittyvänä maailmankatsomuksellisena kysymyksenä, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Ville … Jatka artikkeliin Suomalainen susipolitiikka maailmankatsomusten taistelukenttänä
Mikä saa luottamaan loitsuparannukseen?
Sanoilla parantaminen eli erilaisten loitsujen lukeminen parantamisen yhteydessä oli yleistä Suomessa ja Karjalassa vielä 1800-luvulla ja jopa 1900-luvun alussa. 1900-luvun aikana länsimaalainen biolääketiede sysäsi erilaiset kansanparantamisen muodot marginaaliin, ja nykyään loitsuparantaminen onkin suurimmalle osalle pohjoismaalaisia varsin tuntematon aihe, kirjoittaa folkloristi Siria Kohonen, joka väitteli syksyllä 2022 tohtoriksi historiallisesta kansanparannuksesta otsikolla Healing, Magic, and Mind – The … Jatka artikkeliin Mikä saa luottamaan loitsuparannukseen?
Abortti on suomalaisille poliitikoille enimmäkseen uskontoon liittymätön asia
Abortti on kansainvälisesti merkittävä poliittinen kysymys. Monille kyse on naisten ihmisoikeuksista, siinä missä kristilliskonservatiivit ovat monessa maassa pyrkineet rajoittamaan abortin saatavuutta. Suomestakin tutussa keskustelussa suorat uskonnolliset perusteet ovat kuitenkin harvinaisia. Tämä kertoo yhteiskunnan ja politiikan maallistumisesta, kirjoittaa uskontotieteen tutkija, FT Tuomas Äystö Helsingin yliopistosta. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli Sitra julkaisi vuoden alussa Megatrendit 2023 -raportin, jossa … Jatka artikkeliin Abortti on suomalaisille poliitikoille enimmäkseen uskontoon liittymätön asia
Hur kan man i skolan jobba mot ett hårdnande samhällsklimat?
Hur kan man stöda eleverna att forma sin egen identitet och samtidigt bli trygga i att möta andra människor och deras synsätt? Det här är en viktig fråga för lärare i bland annat åskådningsämnena. Linda Ahlbäck, Siv Lundström och Maria Wingren, utbildningsplanerare vid Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi, berättar om ett nyligen genomfört … Jatka artikkeliin Hur kan man i skolan jobba mot ett hårdnande samhällsklimat?
Päivä legendojen saappaissa – Kuinka roolipeli katsomuksista taipuu pulmapajaksi
Katsomukset osallistui tammikuussa 2023 Tieteiden päivien Nuorten päivään. Yhdessä keskusteleminen ja eläytymisen opettelu olivat keskeistä Legendojen saappaissa -pulmanratkaisupajassa, ja käsillä tekeminen vauhditti luovaa ajattelua. Leikkimielisellä harjoitteella nuoret saivat pulmanratkaisuun sopivaa etäisyyttä, ja työpajan järjestelyissäkään ei kannattanut kaikkea etukäteen valmistella, summaavat pajan kehittäneet ja Nuorten päivään osallistuneet väitöskirjatutkijat Tiina Parkkinen ja Riina Sinisalo. Pulmanratkaisupajalla tiedeviestintää nuorille … Jatka artikkeliin Päivä legendojen saappaissa – Kuinka roolipeli katsomuksista taipuu pulmapajaksi
Maailmanloppuelokuvat yhteiskunnan ja uskonnon peileinä
Erilaiset maailmanlopun ja sen uhan kuvaukset sekä maailmanlopun jälkeiseen aikaan sijoittuvat dystopiat ovat tämän hetken länsimaisessa populaarikulttuurissa erittäin yleisiä. Niitä löytyy runsain mitoin esimerkiksi kirjallisuudesta, digitaalisista peleistä, elokuvista sekä tv-sarjoista. Uskontotieteen näkökulmasta populaarit maailmanloput ovat kiinnostavia, koska niissä heijastuvat sekä perinteiset myyttiset rakenteet ja tarinamallit että yhteiskunnan ja uskonnollisuuden muutokset, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori … Jatka artikkeliin Maailmanloppuelokuvat yhteiskunnan ja uskonnon peileinä