Uskonnon ylikorostunut rooli Turkin politiikan analyysissa

Turkin politiikkaa on vuosikymmenten ajan tulkittu uskonnollisen ja maallisen vallan välisenä kamppailuna, joka ohjaa Turkin kehityksen suuntaviivoja. Liiallinen keskittyminen uskonnon ja maallisuuden jakolinjaan peittää alleen monia keskeisiä kehityskulkuja Turkin politiikassa, kirjoittaa Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Uskonto on keskeinen tekijä kansainvälisessä politiikassa, mutta sen ilmenemismuotoihin kiinnitetään liian vähän analyyttistä huomiota kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. Samaan … Jatka artikkeliin Uskonnon ylikorostunut rooli Turkin politiikan analyysissa

Mikä ihmeen uskontolukutaito?

Lukutaito on tänä päivänä vahvasti esillä monissa eri yhteyksissä. Siinä missä esimerkiksi medialukutaito on jo varsin yleisesti tunnettu käsite, on uskontolukutaito uudempi ja vähemmän tunnettu tulokas niin akateemisessa kuin laajemmassakin keskustelussa. Mitä uskontolukutaidolla oikein tarkoitetaan? Tätä pohtii Katsomusten päätoimittaja, Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Johanna Konttori.   Käsiteviidakko Lukutaito. Medialukutaito. Monilukutaito. Kuulostaako tutulta? Entäpä teknologialukutaito, tulevaisuuslukutaito, … Jatka artikkeliin Mikä ihmeen uskontolukutaito?

Pesach i Finland

Högtiden pesach, som också kallas för den judiska påsken, pågår i åtta dagar utanför Israel. De flesta år sammanfaller pesach inte med det kristna påskfirandet, men i år är långfredagen den 19 april, och den första sedermåltiden  under pesach firas samma kväll. Påsktiden tar slut på annandag påsk den 22 april, medan pesach pågår till … Jatka artikkeliin Pesach i Finland

Mistä puhumme, kun puhumme uskonnottomuudesta?

Uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärien tarkastelu kertoo, että Suomi maallistuu. Keitä nämä uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat katsomuksellisesti tarkasteltuna ovat, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Mistä puhumme, kun puhumme uskonnottomuudesta? Vuoden 2019 alussa uutisoitiin, että 69,7 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Luku on alhaisempi kuin koskaan. Vuoden 2017 tilaston mukaan suomalaisista 26,3 prosenttia ei kuulu mihinkään uskonnolliseen … Jatka artikkeliin Mistä puhumme, kun puhumme uskonnottomuudesta?

Mindfulness – tuleeko henkisyydestä työtä?

Mindfulness on tämän hetken työelämän henkisistä käytännöistä ehkä merkittävimpiä, mutta sen asemoituminen uushenkisyyden ja uusliberalistisen yksilön vastuuta korostavan ajattelun risteykseen on jäänyt pitkälti huomaamatta, kirjoittaa WeAll-hankkeen tutkimuskoordinaattori, dosentti Mira Karjalainen. Sekulaarilla henkisyydellä viitataan henkilökohtaisen kasvun, sisäisen rauhan, merkityksen tai syvemmän sisäisen ulottuvuuden etsimiseen. Sekulaari henkisyys ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kontekstiin ja tutkimuksessa on herätty … Jatka artikkeliin Mindfulness – tuleeko henkisyydestä työtä?

Tehdään varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukselle tilaa!

Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus herättää päiväkodeissa epätietoisuutta siitä, miten sitä tulisi toteuttaa. Henkilöstö ei miellä katsomuskasvatusta tehtäväkseen, vaikka Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma normiasiakirjana tämän määrittää. Äskettäin käynnistynyt opettajankoulutuksen tutkimus- ja kehittämishanke Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa kehittää katsomuskasvatuksen pedagogiikkaa, opettajankoulutusta sekä tukee varhaiskasvatuksen opettajan katsomuskasvatukseen liittyvää ammatillisen osaamisen kasvua. Hankkeesta kertovat sen projektisuunnittelija, jatko-opiskelija Silja Lamminmäki-Vartia ja hankkeen johtaja, dosentti … Jatka artikkeliin Tehdään varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukselle tilaa!