Aiemmassa kirjoituksessa ”Islam ja hip hop” tarkasteltiin sitä, miten islamilaisen hip hopin kenttä on muuttunut 1980-luvulta 2020-luvulle eritoten Yhdysvaltojen kontekstissa. Mikä on Suomen tilanne? Onko meillä muslimiräppäreitä, joiden tuotannossa islam on keskeisessä roolissa, kysyy Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt. Suomalaisen hip hopin historia on hyvin erilainen kuin Yhdysvalloissa, jossa 1980–1990-lukujen hip hop kytkeytyi vahvasti afrikkalais-amerikkalaisten miesten jumalallisuutta … Jatka artikkeliin Islam ja hip hop Suomessa
Maailma muuttuu – muuttuuko kuolema?
Uskonnolla näyttää olevan vähän merkitystä kuolemaan valmistautumisessa, kirjoittaa Turun yliopiston tutkijatohtori Maija Butters. Kuolemantutkimus eli tanatologia on monitieteinen tutkimusala, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta viime vuosina. Akateemisessa tutkimuksessa kuolemaa voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Luonnontieteilijät pohtivat solukuoleman saloja samalla kun yhteiskuntatieteilijät ja humanistit tarkastelevat kuoleman inhimillisiä ja kulttuurisia merkityksiä. Kuoleman problematiikka on merkittävä tutkimusaihe niin lääketieteessä, bioetiikassa, kuin politiikan ja … Jatka artikkeliin Maailma muuttuu – muuttuuko kuolema?
Keskustelua uskonnosta julkisessa tilassa
”Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa” -hankkeen seminaari keräsi yhteen suomalaisia ja eurooppalaisia uskonnon ja julkisen tilan asiantuntijoita. Seminaarin keskusteluissa korostuivat vähemmistöuskontojen problematisointiin ja hallinnointiin liittyvät teemat, ja toisaalta viranomaisten ja uskonnollisten vähemmistöjen usein toisistaan eroavat käsitykset uskonnosta. Uskontolukutaidolla onkin edelleen olennainen tehtävä monimuotoisen ja moniarvoisen julkisen tilan ymmärtämisessä ja siihen liittyvässä viranomaistyössä, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen. Kaksipäiväinen Religion in Diverse Public Space -seminaari käsitteli uskontoa julkisessa tilassa ja viranomaistoiminnassa erityisesti uskontolukutaidon näkökulmasta. Seminaarin keynote-luennoissa … Jatka artikkeliin Keskustelua uskonnosta julkisessa tilassa
Eläintutkimuksen ja uskontotieteen päivät 2021
Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura (YKES) ja Suomen Uskontotieteellinen Seura (SUS) järjestivät yhteistyössä kaksipäiväisen (7.–8.4.2021) Eläimet ja uskonto -konferenssin. Kaikkiaan 40 tieteellisen esitelmän ja muun oheisohjelman kokoavana teemana oli ihmisen suhde toislajisiin eläimiin uskonnollisena tai maailmankatsomuksellisena kysymyksenä. Online-tapahtumaa oli seuraamassa teologian maisteri Ville Niemelä. Nimekkäitä pääpuhujia Konferenssin avauspuhujana toimi folkloristi ja kreikan kielen väitöskirjatutkija Liisa Kaski Helsingin yliopistosta. Kaski on tutkinut sekä antiikin kirjallisuuden että itämerensuomalaisen runoperinteen välittämää eläinkuvaa. Hänen peruslähtökohtanaan on ihmisen biologinen eläimyys ja kiinnostuksenaan syyt … Jatka artikkeliin Eläintutkimuksen ja uskontotieteen päivät 2021
Värderingar och värderingsmångfald – utmaningar i samhälle och arbetsliv
Vad påverkar våra val och vilka följder får våra värderingar för hur vi tacklar förändringar? Johnny Långstedt, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, har undersökt värderingar inom företag och reflekterar kring dagens värderingsmångfald och hur förändringar i arbetslivet kan komma att utmana existerande värderingsgrunder. Varje dag ställs vi inför en mängd val. Vi måste … Jatka artikkeliin Värderingar och värderingsmångfald – utmaningar i samhälle och arbetsliv
Kuntavaalit ja uskonto
Kuntavaalien seuraaminen uskontotieteilijän silmin on sekä tavattoman tylsää, että kohtuullisen mielenkiintoista. Tylsää siksi, että kuntavaaleissa harvoin esitetään juuri mitään uskontoon liittyvää; vielä vähemmän kuin muissa vaaleissa. Kiinnostavaa siksi, että myös uskonnon puute voi olla huomionarvoista, kirjoittaa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Äystö. Eräs uskontososiologian suurista kysymyksistä on ollut ”uskonnollisen” ja ”maallisen” eli ei-uskonnollisen voimasuhteiden ja rajalinjojen selvittäminen. Sekularisaatio … Jatka artikkeliin Kuntavaalit ja uskonto
Islam ja hip hop
Hip hop on kytkeytynyt islamiin miltei koko olemassaolonsa ajan: moni merkittävä räppäri on identifioitunut islamilaiseksi, ja islamiin liittyvä keskustelu ja etiikka on ollut läsnä hip hopin sanoituksissa. Yhdysvalloista 1970-luvulla lähtenyt hip hop on tullut viimeistään 2000-luvulla globaaliksi musiikin muodoksi. Miten islam on tarkkaan ottaen näkynyt hip hopissa ennen ja nyt, kysyy Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt. … Jatka artikkeliin Islam ja hip hop
Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä
Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla. Ortodoksisessa kirkossa pääsiäistä nimitetään juhlien juhlaksi. Pääsiäiseen valmistaudutaan kuukausien ajan, ja sitä myös juhlitaan pitkään. Luonnehdinta ortodoksisesta kirkosta pääsiäisen kirkkona sopii hyvin pääsiäisen korostuneeseen merkitykseen ortodoksisessa perinteessä, kertoo apulaisprofessori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta. Pääsiäinen on varhaiskristillinen juhlien juhla Kristillinen viikko- ja juhlakalenteri keskittyi varhaisessa kirkossa Kristuksen ylösnousemuksen ympärille. Joka viikko toistuva ylösnousemuksen muistaminen sai alkunsa … Jatka artikkeliin Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä
Ljudavslappning: komplementära och alternativa vägar till välmående i dagens Finland
Idag vänder sig allt fler finländare till komplementära och alternativa välmåendeverksamheter. Religionsvetaren Linda Annunen studerar ljudavslappning i dess olika former med fokus på hur och varför personer utbildar sig i den här tekniken. Inte minst under den senaste tiden, när COVID-19 kommit att påverka samhällen världen över, har frågor om välmående, hälsa och vård blivit … Jatka artikkeliin Ljudavslappning: komplementära och alternativa vägar till välmående i dagens Finland
Lorna Byrne – Enkelinäkijä suomalaisen uushenkisyyden kentällä
Irlantilainen kirjailija, mystikko ja enkelinäkijä Lorna Byrne on vieraillut Suomessa viisi kertaa vuosien 2011 ja 2017 välillä. Hän on puhunut loppuunmyydyille saleille, kuvaillut mahtavia ja värikkäitä enkeleitä sekä kehottanut kuulijoita luottamaan heidän suojelusenkeliensä apuun ja loppumattomaan hyväntahtoisuuteen. Mikä tämän pienen, vaatimattomasti pukeutuvan ja hiljaisella äänellä puhuvan naisen sanomassa vetoaa suomalaisiin naisiin, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Elisa Mikkola. Rukous- ja keskustelutilaisuus New Yorkissa 2014 © John Gillespie via Flickr Suomen evankelis-luterilaisen … Jatka artikkeliin Lorna Byrne – Enkelinäkijä suomalaisen uushenkisyyden kentällä