Eläinten ja uskonnon tutkimus ei ole ainoastaan 1970-luvulla syntyneen eläinoikeusliikkeen vanavirrassa syntynyt ilmiö, vaan eläinten asema uskonnoissa on myös yksi uskonnontutkimuksen perustavanlaatuisista kysymyksistä, kirjoittavat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan väitöskirjatutkijat Terhi Hannola ja Noora Koivulahti. Eläinten massasukupuutto, luonnollisten elinympäristöjen tuhoutuminen ja ihmisten syötäväksi kasvatettavan karjan valtavat hiilidioksidipäästöt ovat huolestuttavia esimerkkejä vakavista ympäristöongelmista, jotka koskettavat kaikkia maapallon … Jatka artikkeliin Uskonnontutkimus, eläimet ja ympäristökysymys
Ympäristöahdistus ja eksistentiaalinen resilienssi
Viime vuosina on käynyt ilmi, että ihmisillä on kohtalaisen runsaasti niin kutsuttua ympäristöahdistusta: vaikeita tuntemuksia, jotka johtuvat merkittävässä määrin ympäristökriisistä ja siihen liittyvistä uhkakuvista. Tässä tilanteessa tarvitaan resilienssiä, eli kykyä säilyttää toimintakyky ja eheys riittävällä tavalla muutosvoimien keskellä, kirjoittaa Helsingin yliopiston ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala. Tässä tekstissä tarkastelen resilienssin muotoja, joita ympäristöahdistuksen suhteen tarvitaan. Ympäristöahdistukseen … Jatka artikkeliin Ympäristöahdistus ja eksistentiaalinen resilienssi
Islamilainen ympäristöliikehdintä jatkuvassa vastatuulessa
Luonnon suojelemiselle ja siitä huolehtimiselle löytyy islamilaisesta perinteestä esimerkkejä jo ainakin 900-luvulta, mutta modernin islamilaisen ekoteologian voidaan katsoa saaneensa alkunsa vuonna 1968, kun iranilainen filosofi Seyyed Hossein Nasr (1933-) julkaisi kirjansa Man and Nature. 1980-luvulta lähtien ympäristöfilosofiaa on käytetty islamilaisessa maailmassa ideologisena aseena oman teologisen suuntauksen pönkittämiseen, kirjoittaa Åbo Akademin uskontotieteen jatko-opiskelija Laura Wickström. … Jatka artikkeliin Islamilainen ympäristöliikehdintä jatkuvassa vastatuulessa
Raamatuntutkimus ja ympäristökriisi
Radikaalit ekoteologit tuovat sorretun maaplaneetan Raamatun tulkinnan keskiöön, mutta onko kyse tutkimuksesta vai uskonnonharjoituksesta ja miksi rajanveto on tärkeää? Ekologisen raamatuntulkinnan haasteista kirjoittaa Risto Uro, joka on Helsingin yliopiston dosentti ja eläkkeellä oleva Uuden testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori. Earth Bible -projekti Vuosikymmenen vaihtuessa toiseen maailmaa järkyttivät uutiset Australian ennennäkemättömän laajoista pensaspaloista. Ilmastosta ja ympäristön tilasta huolissaan … Jatka artikkeliin Raamatuntutkimus ja ympäristökriisi
Uskontotieteellinen ympäristötutkimus
Uskontotiede ja laajemmin uskonnontutkimus tarjoavat ympäristökeskustelulle vielä toistaiseksi varsin marginaalisesti hyödynnettyjä käsitteitä ja näkökulmia, kirjoittavat uskontotieteen väitöskirjatutkija Mikko Kurenlahti ja uskontotieteen yliopistonlehtori Heikki Pesonen. Nämä käsitteet ja näkökulmat voivat osaltaan edistää ymmärrystä erilaisten katsomuksellisten tekijöiden moninaisista kytköksistä aikamme kestävyyshaasteisiin. Viime vuosikymmeninä laajempaan tietoisuuteen nousseet globaalit ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä voimakkaasti kasvanut lajien … Jatka artikkeliin Uskontotieteellinen ympäristötutkimus
Uskonto- ja katsomusdialogi
Kun lähdin 1990-luvun alussa tutustumaan naisten koraanipiiriin Helsingin Foorumissa, en ollut käynyt mitään dialogikursseja saatikka tiennyt islamista lukion kursseja enempää. Se riitti, että olin positiivisella tavalla utelias ja kiinnostunut kuulemaan naisten elämästä ja kunnioitin sitä, mikä heille oli tärkeää. Olin tullut moskeijaan saadakseni uusia ystäviä, kertoo uskontodialogin parissa pitkään toiminut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Heidi Rautionmaa. … Jatka artikkeliin Uskonto- ja katsomusdialogi
Kuinka lukemalla uskontoa voimme samalla lukea yhteiskuntaamme?
Tammikuun loppupuolella Rovaniemellä pidettiin Uskontolukutaitoa moniarvoisessa yhteiskunnassa käsittelevän Argumenta-hankkeen tapahtuma, jossa puhuttiin uskontolukutaidon merkityksestä politiikan ja yhteiskunnan tutkimuksessa. Mutta miksi uskonnoista pitäisi ylipäänsä enää puhua 2020-luvun Suomessa? Tätä kysyy Tuomas Leppiaho, valtio-opin opiskelija Lapin yliopistosta, joka valmistelee pro gradu -työtä maailmanloppujen poliittisesta teologiasta. Jo kauan on puhuttu uskontojen merkityksen hiipuneen yhteiskunnissa kautta maailman. Toisaalla kehityksen … Jatka artikkeliin Kuinka lukemalla uskontoa voimme samalla lukea yhteiskuntaamme?
