Uskonnollisten liikkeiden piirissä harjoitetaan monenlaista taloudellista toimintaa. Jotkut uskonnolliset liikkeet toimivat kuin yritykset, joillakin toisilla liikkeillä on puolestaan suuria omaisuuksia. Toisaalta uskonnollisiin liikkeisiin kuuluvat ihmiset voivat olla aktiivisesti mukana liiketoiminnassa. Heillä voi olla yrityksiä tai he voivat olla mukana muiden yrityksissä esimerkiksi omistajuuden, hallinnoimisen tai johtamisen kautta, kirjoittaa yliopistonlehtori Aini Linjakumpu, jonka teos "Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset … Jatka artikkeliin Taloudellinen toiminta uskonnollisessa liikkeessä: vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot
Maailma kämmenelläni – José Casanova Helsingin yliopistolla
José Casanova (Georgetown University) luennoi Helsingin yliopistolla teologisen tiedekunnan kutsumana aiheesta Global Religious and Secular Dynamics. Aika ja paikka: perjantai 27.4. klo 14.15–16.00, yliopiston Päärakennus, luentosali 10. Tekstin kirjoittaja FT Mira Karjalainen työskentelee tutkimuskoordinaattorina Helsingin ylipiston humanistisessa tiedekunnassa. Luentosali kuhisi ääriään myöten täynnä, kun maailmankuulu uskontososiologi José Casanova saapui luennoimaan Helsingin yliopistoon huhtikuun lopulla. Paikalla … Jatka artikkeliin Maailma kämmenelläni – José Casanova Helsingin yliopistolla
Uskonnonvapaus – selvä asia, vaikea käsitellä?
"Uskonnonlukutaitoa tarvitaan yhä enemmän", pohtii dosentti Hanna Ojanen, joka toimii myös Kirkkojen maailmanneuvoston kansainvälisten asiain komission jäsenenä. Kirjoitus on uudelleenjulkaisu, kirjoittajan ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston luvalla. Alkuperäinen, 26.5.2017 julkaistu teksti löytyy SENin blogista. EU:n uskonnonvapauden erityislähettiläs Ján Figel’ aloitti äskettäin toisen vuoden mittaisen kauden työssä, jossa hän edistää uskonnon- ja vakaumuksenvapautta EU:n ulkopuolella. Erityislähettiläs on … Jatka artikkeliin Uskonnonvapaus – selvä asia, vaikea käsitellä?
Suomen Akatemian huippuyksikkö tutkii uskontojen ja katsomusten kohtaamista
Teologisessa tiedekunnassa toimii vuosina 2014-2019 Suomen Akatemian rahoittama huippuyksikkö ”Järki ja uskonnollinen hyväksyminen” (Reason and Religious Recognition). Teologeista, filosofeista ja historioitsijoista koostuva tutkimushanke paneutuu suvaitsevaisuuden ja vastavuoroisen tunnustamisen kysymyksiin länsimaisessa aatehistoriassa sekä nykypäivän monikulttuurisissa tilanteissa, kertoo huippuyksikön johtaja, professori Risto Saarinen. Suvaitsevaisuudesta yhteistyöhön Kun halutaan pitää yllä demokraattista, tasa-arvoista ja samalla monikulttuurista yhteiskuntaa, suvaitsevaisuus on … Jatka artikkeliin Suomen Akatemian huippuyksikkö tutkii uskontojen ja katsomusten kohtaamista
Religionsdialog i Finland idag
Päätoimittajilta: Katsomukset-portaalin pääasiallinen kieli on suomi, mutta otamme mielellämme vastaan blogitekstejä myös ruotsiksi. Tänään meillä on ilo julkaista ensimmäinen ruotsinkielinen blogiteksti: Donner-instituutin johtaja, dosentti Ruth Illman kirjoittaa uskontodialogista tämän päivän Suomessa. Som ett led i firandet av Finlands 100 år ifjol gav Kultur- och religionsforumet Fokus, Kyrkans forskningscentral och Åbo Akademi ut boken De många … Jatka artikkeliin Religionsdialog i Finland idag
Tarvitseeko virkamiehen välittää uskonnoista?
Olen ollut virkamiehenä noin 30 vuotta, ja kuluneena aikana niin yhteiskunta kuin myös viranomaistyö ovat muuttuneet paljon. Uskontoon liittyvät kysymykset olivat aiemmin sellaisia, että ne olivat, ja ne myös haluttiin pitää erillään viranomaisten työstä. Uskonnot olivat viranomaistyön näkökulmasta marginaalissa, ja jo uskonnoista puhuminen oli jollain tavalla epäilyttävää, kirjoittaa sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen. Viranomaiset … Jatka artikkeliin Tarvitseeko virkamiehen välittää uskonnoista?
Kaupungin teologiaa etsimässä
Mitä on kaupunkiteologia? ”Olen työskennellyt Helsingin yliopiston ensimmäisenä kaupunkiteologian yliopistonlehtorina syksystä 2016 asti. Mainitessani työtehtäväni saan poikkeuksetta vastata kysymykseen, mitä kaupunkiteologia tarkoittaa (ja hyvin usein myös kysymykseen, onko olemassa erityistä maaseututeologiaa). Kysymystä voi lähestyä kahden määrittelyn kautta: mitä on teologia, ja mikä on kaupunki. Kummastakin voisi kirjoittaa pitkän artikkelin,” kertoo Henrietta Grönlund. Aloitan usein kertomalla, … Jatka artikkeliin Kaupungin teologiaa etsimässä
