Valtio-teoksessaan Platon esittää, että hallitsijan tulisi seurata tarkoin, mitä musiikkia valtakunnassa esitetään, koska muutokset musiikissa muuttavat lopulta koko valtakunnan perustaa. 2000-luvulla hiphop on noussut musiikkimaailman suureksi muutosvoimaksi. Miten hiphop muuttaa suomalaista gospelmusiikkia ja kristinuskoa, kysyy Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tuomas Järvenpää. Kristityllä populaarimusiikilla on jo 1970-luvulta lähtien ollut Suomen uskonnollisessa kentässä merkittävä rooli. Esimerkiksi jazzia, rockia, … Jatka artikkeliin Hiphop on tullut ryminällä suomalaiseen gospelmusiikkiin
Religionsdialog för de yngsta
Den nya läroplanen för småbarnsfostran slår fast att religioner och åskådningar får en vara en del av vardagen vid daghemmen i Finland. Forskningen visar ändå att daghemmens verklighet fortfarande genomsyras av lutherska traditioner. Milena Parland, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, berättar om hur föreningen Ad Astra arbetar med att stöda mångkultur i småbarnspedagogiken med … Jatka artikkeliin Religionsdialog för de yngsta
Hyvät, pahat ja rumat – Videopelit ja uskonto
Digitaalisissa peleissä käydään vauhdikasta keskustelua siitä, mikä on uskonnon paikka yhteiskunnassa ja kuka siitä saa päättää. Uskontotieteen väitöskirjatutkija Heidi Rautalahti kirjoittaa tutkimuksestaan ja siitä, miten videopeleissä esiintyvä uskontokritiikki kuvastaa uskontojen ja katsomuksellisuuden muutoksia nykyajassa. Videopelit ovat toivottu kumppani syvällisten teemojen käsittelyyn. Videopelit ovat tämän ajan viihdeteollisuuden airue, puhumme sitten mobiilipeleistä, kotikonsoleista, tietokonepeleistä tai muista virtuaalitodellisuuden … Jatka artikkeliin Hyvät, pahat ja rumat – Videopelit ja uskonto
Uskonto ja poliittinen teologia Yhdysvaltain presidentinvaaleissa
Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjassa ottivat mittaa toisistaan kaksi hyvin erilaista käsitystä kristinuskon yhteiskunnallisista opetuksista ja sovelletun uskon oikein ymmärretystä ytimestä, kirjoittaa Markku Ruotsila. Hän on Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa ja vieraileva professori ja tutkija liettualaisessa LCC International Universityssa. Yhdysvalloissa ei ole koskaan valittu presidentiksi ehdokasta, jota äänestäjien enemmistö on pitänyt tarjolla olleista vähemmän uskonnollisena. Niin kauan … Jatka artikkeliin Uskonto ja poliittinen teologia Yhdysvaltain presidentinvaaleissa
Saamelaissovintoprosessit tutkimuskohteena
Anteeksipyyntöjen aikakaudella julkisia anteeksipyyntöjä esitetään ja sovintoprosesseja käynnistetään. Tämä tarjoaa sovintotutkijalle kiehtovan työkentän. Tässä kirjoituksessa Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Helga West kertoo omasta väitöskirjatyöstänsä ja pohtii, mitä tutkimus voi tarjota käytännön sovintoprosesseille. Nykyistä aikakauttamme on osuvasti kutsuttu anteeksipyyntöjen aikakaudeksi (the age of apology). Julkisia anteeksipyyntöjä esitetään vähemmistöille, kaltoin kohdelluille ihmisryhmille ja jopa yksittäisille julkisuuden henkilöille. Suomalainen … Jatka artikkeliin Saamelaissovintoprosessit tutkimuskohteena
Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla
Syyskuussa 2020 alkanut Suomen Akatemian rahoittama projekti “The Religious Legitimation of Politics and the Political Legitimation of Religion in Finland”, eli kotoisasti LegitRel, tarkastelee uskonnon ja parlamentaarisen politiikan yhteyksiä 2000-luvun Suomessa. Aiheen ja lähestymistavan valintaan vaikuttivat paitsi tutkimusryhmän omat intressit myös havainto uskonnon ja politiikan tutkimuksen, jos ei sokeista, niin ainakin likinäköisistä pisteistä. Hanketta esittelee … Jatka artikkeliin Uskonnon ja politiikan tutkimuksen katvealueilla
Onko hyödyllistä olla ”uskonto” – myös pandemian aikaan?
Kysymys siitä, onko hyödyllistä olla uskonto, nousee esiin aika ajoin. Näin on käynyt myös pandemian aikana, kirjoittaa uskontotieteen dosentti, yliopistonlehtori Teemu Taira. Suomessa luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on laissa määritelty erityisasema. Muilla yhteisöillä on mahdollisuus hakea rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan statusta. Sen saamisessa on muutamia tunnustettuja etuja. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat voivat saada vihkimisoikeuden. Ne voivat tulla … Jatka artikkeliin Onko hyödyllistä olla ”uskonto” – myös pandemian aikaan?
Att främja och sätta gränser för religion med lagens hjälp
Trots att någon kanske tror det, så ger ett människorättsligt perspektiv på relationer mellan religion och stat inte entydiga svar på alla krångliga frågor. Rättigheterna som ofta är allmänt formulerade i internationella fördragstexter måste konkretiseras och olika perspektiv och aspekter i praktiken vägas mot varandra, skriver Pamela Slotte, professor i religion och rätt vid Åbo … Jatka artikkeliin Att främja och sätta gränser för religion med lagens hjälp
Ihmisoikeudet mielenterveyspolitiikassa
Eriävät arvot ja tavoitteet vaikeuttavat mielenterveyspotilaiden ihmisoikeuksien toteutumista kirjoittaa mielenterveyspolitiikasta tammikuussa 2020 väitellyt sosiaalieetikko, teologian tohtori Karoliina Ahonen. Hyvinvointivaltio ihmisoikeuksien turvaajana Teologiassa on pitkät perinteet moraalifilosofisten kysymysten tarkastelussa. Teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian lisäksi myös yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja hyvän elämän edellytyksiä tarkasteleva sosiaalietiikka on ollut teologisen tiedekunnan oppiaineena jo 1970-luvulta alkaen. Sosiaalietiikka on osa moraalifilosofian perinnettä, … Jatka artikkeliin Ihmisoikeudet mielenterveyspolitiikassa
Turvapaikanhaku uskonnon perusteella
Turvapaikanhaku uskonnon perusteella on oletettua monimuotoisempi ilmiö, kirjoittaa aiheeseen perehtynyt uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen Helsingin yliopistosta. Keitä uskonsa vuoksi vainotut ovat? Turvapaikanhakijoista käydystä julkisesta keskustelusta saa helposti kuvan, jossa Suomesta hakee turvaa lähinnä perheettömiä nuoria miehiä Irakista ja Afganistanista. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus; Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastojen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana yleisimpiä turvapaikanhakijoiden … Jatka artikkeliin Turvapaikanhaku uskonnon perusteella
