Taidenäyttely kokemuksellisena polkuna esoteerisuuteen

Mitä yhteistä on Akseli Gallen-Kallelan, Meri Genetzin, Hugo Simbergin ja Edwin Lydénin taiteessa? Heidän teoksistaan löytyy runsaasti spiritualismiin, teosofiaan ja muihin esoteerisiin virtauksiin liittyviä elementtejä, kertoo Salatun tiedon tie -taidenäyttelyn kuratoinut taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen. Hän toimii tutkijana monitieteisessä, Koneen säätiön rahoittamassa Uuden etsijät -hankkeessa. Tuijotan Meri Genetzin vuonna 1938 maalaamaa Omakuvaa. Hurjat, vihreänhehkuiset … Jatka artikkeliin Taidenäyttely kokemuksellisena polkuna esoteerisuuteen

Mihin uskonnottomat ateistit uskovat?

Pyhiinvaellukset, iloiset juhlat, värikkäät rituaalit… Monille meistä uskonnollinen monimuotoisuus on tuttua. Uskonnottomuutta ja ateismia sen sijaan käsitellään usein sen kautta, että ihmisen elämästä puuttuu jotain. Samantyyppinen monimuotoisuus koskee kuitenkin myös uskonnottomien ateistien elämää, kirjoittaa uskontotieteen tohtorikoulutettava Roosa Haimila. Uskonnottomat ateistit havaitaan tavallisesti uskomusten puuttumisen kautta. Uskonnottomuudella viitataan usein uskonnottomaan identiteettiin tai siihen, ettei ihminen kuulu … Jatka artikkeliin Mihin uskonnottomat ateistit uskovat?

USKALLUS-hanke: katsomusten välistä osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta kouluihin

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan hanke Uskonnot, katsomukset ja osallisuus perusopetuksessa eli USKALLUS on Opetushallituksen rahoittama hanke, jossa kehitetään kulttuuriseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvää opetusmateriaalia. Ajatus on tähdätä osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen käyttäen monia eri lähestymistapoja. Hanke tarjoaa myös uusia näkökulmia uskonnonopetukseen, kertoo yliopistotutkija, dosentti Anuleena Kimanen.   Materiaalia perusopetukseen USKALLUS-hanke keräsi pääkaupunkiseudulta ja sen ulkopuolelta … Jatka artikkeliin USKALLUS-hanke: katsomusten välistä osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta kouluihin

Den finländska Emmausrörelsens arbete för flyktingar

Öppenhet, solidaritet och respekt för människor, oberoende av hudfärg, bakgrund eller religiös tillhörighet är grunden för den obundna internationella Emmausrörelsens verksamhet. ÅA-doktoranden Nina Björkman, som också arbetar för Emmaus i Ekenäs, redogör för hur de finländska gruppernas engagemang för flyktingar utvecklats genom åren. År 1949 grundade den franska katolska prästen Henri Grouès, mer känd som … Jatka artikkeliin Den finländska Emmausrörelsens arbete för flyktingar

Kirkkohistorioitsija kentällä

Ajatus arkistossa ahertavasta historiantutkijasta harvoin sisältää mielikuvaa kenttätutkimuksesta sellaisena kuin se yleisesti ymmärretään. Kuitenkin myös historioitsijalle kenttätyö voi olla merkittävä osa tutkimusta, kertoo teologian tohtori Petra Kuivala.   Tutkijana Kuubassa Tutkimustyöni Kuubassa vuosina 2014–2020 on käsittänyt arkistoaineistojen keräämistä katolisen kirkon ja Kuuban valtion ylläpitämistä arkistoista sekä suullisten historioiden kokoamista haastattelujen muodossa. Aineistot muodostivat lähdepohjan väitöskirjalleni … Jatka artikkeliin Kirkkohistorioitsija kentällä

Katsomustietoisuus joka open taitona

Kulttuurien, katsomusten ja kielten moninaisuus on läsnä siellä, missä ihmiset kohtaavat. Koululla on tärkeä rooli osallisuuden ja moninaisuuden vahvistamisessa. Minkälainen on katsomustietoinen opettaja katsomustietoisessa koulussa? Kysymystä pohtivat katsomusaineiden didaktiikan yliopisto-opettaja Marjaana Kavonius ja projektisuunnittelija, väitöskirjatutkija Niina Putkonen.   Katsomukset koulussa Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) koulu nähdään osana monimuotoista yhteiskuntaa ja maailmaa. Koulu resonoi moninaisuutta niin … Jatka artikkeliin Katsomustietoisuus joka open taitona

Islamilainen feminismi Suomessa ja Ruotsissa

Haastattelin useita muslimifeministejä Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2013 pro gradu -tutkielmaani varten. Halusin tutkielmassani nostaa naisten äänen paremmin kuuluviin. Muslimifeministeille islamin ja feminismin yhdistäminen ei ole mutkatonta monestakaan syystä, kirjoittaa valtiotieteiden maisteri Aulikki (Isra) Lehtinen.   Islamin ja feminismin yhdistäminen ei ole monellekaan selvä asia; tiedotusvälineiden muokkaama käsitys islamista naista alistavana uskontona on vallitseva. Mediassa … Jatka artikkeliin Islamilainen feminismi Suomessa ja Ruotsissa

Unorthodox: nuoren hasidinaisen lähtö Williamsburgista

  Netflixin uusi sarja Unorthodox on saanut Suomessa tänä keväänä yllättävän paljon katsojia, ja moni on samalla ensi kertaa kohdannut sarjassa kuvatun hasidijuutalaisen yhteisön. Jiddišinkielinen sarja perustuu kirjailija-toimittaja Deborah Feldmanin (s. 1986) vuonna 2012 julkaistuun omaelämäkerralliseen teokseen Unorthodox: The Scandalous Rejection of My Hasidic Roots sekä sen jatko-osaan Exodus. Sarjasta, ja hasidijuutalaisuudesta, kirjoittavat Åbo Akademin väitöskirjatutkija Mercédesz Czimbalmos … Jatka artikkeliin Unorthodox: nuoren hasidinaisen lähtö Williamsburgista

Katsomusten etätärpit

#tutkijanmatkassakotona Katsomukset kuratoi kiinnostavia tärppejä ajatuksia herättäviin uskontoja, uskonnottomuutta sekä katsomuksia yhdistäviin keskusteluaiheisiin. Tärppimme ovat sekä viihteen että tutkimuksen parista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kuulemme mielellämme myös teidän kotoilutärpeistä! Lähetä vinkkisi osoitteeseen katsomukset@gmail.com.       Keittiössä Tiesitkö, että suomalainen vappu on päässyt aineettoman kulttuuriperinnön listalle! Simaakin ehtii vielä tehdä, jos pian laittaa tulemaan. Fem … Jatka artikkeliin Katsomusten etätärpit

Kön, religion och populism i Finland

Frågor relaterade till kön och genus har varit heta i finländska religiösa debatter under flera decennier. Frågor om kön används för identitetspolitik bland religiösa aktörer, skriver Andreas Häger, akademilektor i sociologi och docent i religionssociologi vid Åbo Akademi, som tillsammans med Heidi Henriksson, doktorand i sociologi, forskar om föreningen Äkta Äktenskap (Aito Avioliitto). Debatten om kön … Jatka artikkeliin Kön, religion och populism i Finland