Suomalaisessa keskustelussa uskonnonopetuksesta tunnustuksellisuus merkitsee sitouttavuutta, joskus jopa pelkästään sitoutuneisuutta johonkin tiettyyn katsomukseen. Suurimmalle osalle keskustelijoista se on asia, joka ei kuulu kouluun. Siksi käsite on hyvin arvolatautunut: jos tunnistetaan tunnustuksellinen uskonnonopetus, tunnistetaan jotain sellaista, joka pitäisi poistaa koulusta. Yliopistotutkija Anuleena Kimanen pohtii kirjoituksessaan, mitä ongelmia tunnustuksellisen uskonnonopetuksen tunnistamisessa on. Suomessa uskontoa opetetaan uskontokuntakohtaisissa ryhmissä, … Jatka artikkeliin Tunnustuksellista vai ei?
Opettajankoulutuksen kehittäminen moninaistuvassa koulumaailmassa
Tänä syksynä käynnistyi Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen OKM:n rahoittama kehittämishanke ”21. vuosisadan taidot, monilukutaito ja katsomusaineiden opettajankoulutuksen kehittäminen". Tutkimusavustaja Jasmin Riekkinen avaa, mistä hankkeessa on kyse. Moninaistunut koulumaailma Samoin kuin yhteiskunta yleisesti, myös koulumaailma on moninaistunut. Muutoksen myötä katsomusaineiden opettajat kohtaavat työssään uudenlaisia haasteita. Laadukkaiden koulutuksen tarjoajien tulisi olla tietoisia muutoksista sekä … Jatka artikkeliin Opettajankoulutuksen kehittäminen moninaistuvassa koulumaailmassa
Halloweenin kelttiläiset juuret
On jälleen se aika vuodesta, jolloin kurpitsat, lepakot ja hämähäkinseitit ilmestyvät niin kauppojen hyllyille kuin katukuvaankin. Mutta millaiselle perinteelle halloween oikein pohjautuu? Siitä kerrotaan tässä uskontotieteen dosentti Katja Ritarin alunperin vuonna 2015 ilmestyneessä blogikirjoituksessa. Uudelleenjulkaisu kirjoittajan luvalla, tietenkin. Satokauden loppua syksyllä on eri kulttuureissa juhlittu erilaisin vuodenkiertoon liittyvin menoin. Suomessa tällainen juhla on perinteisesti ollut … Jatka artikkeliin Halloweenin kelttiläiset juuret
Fritänkare och esoteriker som förändrat vårt religiösa landskap
I dagens blogg berättar Julia von Boguslawski, doktorand i religionsvetenskap vid Helsingfors universitet, varför det är värt att forska i hur fritänkare, teosofer och antroposofer organiserade sig i Finland under 1900-talets första decennier. Hon är en av forskarna i det mångvetenskapliga Uuden etsijät -projektet, vars målsättning är att studera esoterismens roll i det religiösa landskapet … Jatka artikkeliin Fritänkare och esoteriker som förändrat vårt religiösa landskap
Suomalaisen esoteerisuuden jäljillä
Turun yliopistossa aloitti vuoden 2018 alussa Koneen säätiön rahoittama monitieteinen Uuden etsijät -hanke, jossa tarkastellaan esoteriaa ja uskonnon muutosta modernisoituvassa Suomessa 1880–1940-luvuilla. Tässä kirjoituksessa hanketta esittelee Turun yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori, dosentti Tiina Mahlamäki, joka on perehtynyt erityisesti esoterian ja kirjallisuuden suhteeseen sekä antroposofiaan. Mitä esoteria on? Rajatusti määritellen esoterian käsitteellä kuvataan salaiseen viisauteen pohjautuvia … Jatka artikkeliin Suomalaisen esoteerisuuden jäljillä
Uskonnottomuus tutkimuksen kohteena Oslossa
Helsingin yliopiston uskontotieteen professuuria vuonna 2018 hoitava yliopistonlehtori Teemu Taira kirjoitti 6.10.2018 blogissaan Osloon suuntautuneesta konferenssimatkasta. Seuraavassa kirjoittajan itsensä muokkaama uudelleenjulkaisu tekstistä. Kaksi kesän konferenssimatkoistani suuntautui Osloon. Elokuun alussa kaupungissa järjestettiin pohjoismainen tapahtuma, joka kokosi yhteen uskontososiologeja. Vähän yli kuukautta myöhemmin (26–27.9.2018) pidettiin hyvin pienen porukan konferenssi Formatting Nonreligion in Late Modern Societies: Institutional and … Jatka artikkeliin Uskonnottomuus tutkimuksen kohteena Oslossa
Omaelämäkertakirjallisuus osana radikalismin tutkimusta
Omaelämäkertakirjallisuutta ei tulisi sivuuttaa radikalismin tutkimuksessa, sanoo järjestökentällä koordinaattorina työskentelevä teologian kandidaatti Marko Kivikoski, joka perehtyi aiheeseen pro gradu-työssään. Omaelämäkertakirjallisuus radikalismin tutkimuksessa Mitä tapahtuu, kun ihminen radikalisoituu? Radikalisoitumisprosessin tutkiminen on työlästä, monimutkaista ja aikaa vievää. Yksinkertaisia vastauksia ei ole. Yksinkertaistettuja vastauksia sen sijaan on liikaakin. Radikalisoitumisprosessia tutkittaessa joudutaan tiedot usein kasaamaan palapelin lailla useasta eri … Jatka artikkeliin Omaelämäkertakirjallisuus osana radikalismin tutkimusta
