Bland vänner och helgon – en riddares testamente

Inom ramen för det av Svenska litteratursällskapet finansierade projektet Levd Religion i det medeltida Finland vid Tammerfors universitet intresserar man sig för religion som levd praxis under medeltiden med fokus på helgonkulten. En central typ av källor som man använder sig av är olika typer av juridiska dokument, till exempel testamenten. Projektforskare Anna-Stina Hägglund visar … Jatka artikkeliin Bland vänner och helgon – en riddares testamente

Fasistinen estetiikka ja teknologiset myytit rock-areenoilla

Megalomaaniset stadionkonsertit muistuttavat estetiikaltaan kansallissosialistisen Saksan propagandanäytelmiä, joissa myytit ja esiintymisteknologia tuottivat yhteen kietoutuessaan uskonnollisen elämyksen kaltaisia lumoutumisen hetkiä. Mistä on kysymys tässä affektiivisessa perinnössä, jonka merkitys on paradoksaalisesti korostunut konserttien puuttuessa korona-aikana, kysyy Turun yliopiston kulttuurihistorian erikoistutkija ja kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti Kimi Kärki. Stadionkonserttien järjestäminen on aika järjetöntä toimintaa niin lähtökohtaisesti kuin erityisesti korona-ajan … Jatka artikkeliin Fasistinen estetiikka ja teknologiset myytit rock-areenoilla

Verkkoetnografia – laadullista tutkimusta digitalisoitumisen äärellä

Digitalisoitumisen ja uudenlaisen mediavälitteisen vuorovaikutuksen keskellä tutkijat pyrkivät kehittämään välineitä tämän uudenlaisen tutkimuskentän tarkastelemiseen nojaten toisinaan perinteisiin menetelmiin. Verkkoetnografia on yksi menetelmä, joka ammentaa perinteisestä etnografiasta ja jota käytetään keskeisesti muun muassa monimenetelmällistä yhteistyötä tehdessä, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Riina-Julia Solman. Verkkoetnografialla viitataan internetissä ja digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan vuorovaikutuksen sekä siellä esiintyvien ilmiöiden ja erilaisten yhteisöjen tutkimiseen … Jatka artikkeliin Verkkoetnografia – laadullista tutkimusta digitalisoitumisen äärellä

Elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille on hyvin perusteltua

Elämänkatsomustiedon (ET) opiskelun avaaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi peruskoulussa ja lukiossa voidaan nähdä luontevana kehitysaskeleena nyky-Suomessa. Sille on myös vahvat oikeudelliset perusteet liittyen yhdenvertaisuuteen ja lapsen oikeuksiin. Mielipidetiedustelujen mukaan valinnan mahdollisuus saa kansalaisten hyväksynnän periaatteessa. Miten se realisoituu vireillä olevan kansalaisaloitteen allekirjoituksissa, jää nähtäväksi, kirjoittaa yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen Esa Ylikoski. Historiallisesti tämä vuonna 1985 alkanut, … Jatka artikkeliin Elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille on hyvin perusteltua

”Resilient Religion” – EASR ordnar konferens med tema och format anpassade efter pandemin

Den här veckan pågår Europas största religionsvetarmöte då European Association for the Study of Religions (EASR) ordnar sin adertonde årskonferens – enligt tidens melodi i hybridform på plats i Pisa och online. Att ge en keynote-föreläsning vid EASR är en stor ära, konstaterar Donnerska institutets föreståndare Ruth Illman, men också en utmaning då det görs … Jatka artikkeliin ”Resilient Religion” – EASR ordnar konferens med tema och format anpassade efter pandemin

Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa

Saamelaisperinteeseen kuuluvilla uhripaikoilla, seidoilla, voi nykyäänkin nähdä merkkejä ihmisten käynneistä paikoilla. Arkeologian dosentti Tiina Äikäs kertoo tutkimuksistaan seitapaikoilla ja saamelaisesta uhrausperinteestä. Muoniossa Pakasaivontietä ajettaessa tien länsipuolelle jää Kirkkopahdaksi kutsuttu suuri kivenjärkäle. Kyseinen kivi on saamelaisten vanhaan uskomusperinteeseen kuuluva uhrikivi eli seita. Kirkkopahdan seitakivi kiinnittää kulkijan huomion muuten kivettömällä mäntykankaalla. Juuri maisemaa hallitsevien piirteiden onkin monesti … Jatka artikkeliin Saamelaisten uhrikivien arkeologiaa

#ThrowbackThursday: Katsomusten kesälukulista

Katsomuksissa on vuosien varrella julkaistu mitä kiinnostavampia juttuja. Toimituksemme on koostanut kesäksi kivan lukupaketin vaikka riippumatossa makoillen nautittavaksi. Mitä kesä olisi ilman festareita, mutta voiko herättäjäjuhlat laskea festareiksi? Entä keitä ovat körtit ja mikä tämä juhla oikein on? Sivistä itseäsi ja lue https://katsomukset.fi/2019/12/11/ollaanko-herattajajuhlilla-festareilla/ Vad påverkar våra attityder till vaccin? Läs mera om ett aktuellt projekt … Jatka artikkeliin #ThrowbackThursday: Katsomusten kesälukulista

Usko, ihmisyys ja me osana maailmaa – Kansallismuseon uusiutunut perusnäyttely

Myös Katsomuksilla oli oma pieni roolinsa Kansallismuseossa äskettäin avautuneen Toista maata -näyttelyn kokoamisessa. Museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff kertoo näyttelyn synnystä ja sen keskeisistä teemoista. ”Uskomme, että olemme olemassa. Uskomme havaintoihimme – että aurinko nousee huomenna, ja että kesä tulee. Uskomme usein yliluonnolliseen. Ohjailemme elämäämme monen erilaisen uskon varassa, vaikka emme voi varmuudella tietää. Mihin sinä uskot?” … Jatka artikkeliin Usko, ihmisyys ja me osana maailmaa – Kansallismuseon uusiutunut perusnäyttely

Idrott som identifikation – en idrottskonsuments bekännelser

Vilka identifikationsmöjligheter ger dagens elitidrott möjlighet till och hur påverkar nya tävlingsformer den traditionella kopplingen mellan nation och idrott? Åbo Akademis prorektor, teologen Mikael Lindfelt, reflekterar kring identitet, nationalism, kommersialism och idrott och frågar sig om idrottens lekfullhet fortfarande kan fascinera. Lördagen den 29 maj 2021 var en given festdag för alla idrottsfantaster. Genom att … Jatka artikkeliin Idrott som identifikation – en idrottskonsuments bekännelser

Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä

”Sosiaalisten identiteettien välittyminen juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa” on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama työryhmä (2021–23), joka pureutuu uskonnollis-etnisiin identiteetteihin sosiaalipsykologiaa hyödyntäen. Työryhmää esittelee seuraavassa sen johtaja, professori Jutta Jokiranta. Historiallisten prosessien ymmärtäminen ja vertailu auttavat asemoimaan nykypäivän uskontokeskustelua. Esimerkiksi varhaisten muslimi-identiteettien muotoutuminen vähitellen, vasta vuosikymmeniä profeetta Muhammadin jälkeen, on verrannollinen prosessi varhaisten kristillisten identiteettien muotoutumiselle, joiden eriytyminen … Jatka artikkeliin Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä