Kirkosta eroamisen syyt

Luterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskussa kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa on keskusteltu erityisesti Päivi Räsäsen ja avioliittolain muutoksen synnyttämistä kohuista. Näiden yhteydessä tuhannet ihmiset ovat yhtäaikaisesti eronneet kirkosta. Poliittisen mielipiteen osoittaminen kirkosta eroamalla onkin merkittävä, juuri 2000-luvulla esiin noussut ilmiö. Mutta tyhjeneekö kysymys eroamisen syistä kohujen yhteydessä tapahtuvaan eroamiseen, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen tutkijatohtori Tuomas Äystö. Eroamistrendiä … Jatka artikkeliin Kirkosta eroamisen syyt

Näkyvää ja kuuluvaa sekä yksityiseksi määriteltyä: katsomukset maahan muuttaneiden aikuiskoulutuksissa

Koulumaailman ja katsomusten suhteesta keskustellaan aktiivisesti, mutta toistaiseksi maahan muuttaneiden aikuiskoulutukset ovat jääneet keskustelussa taka-alalle. Kotouttavaa tehtävää toteuttavissa koulutuksissa katsomukset näkyvät ja kuuluvat, mutta niiden sopivasta roolista osana opiskelua neuvotellaan kuitenkin opettajien ja opiskelijoiden välisissä arjen vuorovaikutustilanteissa, kirjoittaa Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Miitta Järvinen. Kotoutumiskouluttajien kokemuksia uskonnoista ja kulttuureista on tarkastellut uskontotieteen gradussaan esimerkiksi Merituuli … Jatka artikkeliin Näkyvää ja kuuluvaa sekä yksityiseksi määriteltyä: katsomukset maahan muuttaneiden aikuiskoulutuksissa

Hengellinen väkivalta katolisessa kirkossa

Hengellisestä väkivallasta on viime vuosina keskusteltu Suomessa paljon liittyen sekä evankelis-luterilaisen kirkon piirissä vaikuttaviin yhteisöihin että kirkon ulkopuolella oleviin kristillisiin liikkeisiin. Akateemisessa tutkimuksessa käsite on osoittautunut hyödylliseksi työkaluksi tutkittaessa uskonnollisten yhteisöjen sisällä esiintyvää vallankäyttöä sekä sen rakenteellisia reunaehtoja. Hengellisen väkivallan yhteisöllistä ja institutionaalista ulottuvuutta valottava tutkimus tarjoaa kiinnostavan näkökulman myös katolisen kirkon hyväksikäyttötapauksiin, kirjoittaa Helsingin … Jatka artikkeliin Hengellinen väkivalta katolisessa kirkossa

Mellan generalister och specialister – vad ska grundundervisningen i religionsvetenskap fokusera på?

Hur långt in i forskningsprojektens och specialisternas kunskap ska grundundervisningen i religionsvetenskap föras och vågar man ens nämna empiriska basfakta när studenterna kan googla fram den senaste statistiken snabbare än en själv? Det här är några av de frågor Jan Svanberg, lektor i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, ställer sig i det här blogginlägget. De religionsvetare … Jatka artikkeliin Mellan generalister och specialister – vad ska grundundervisningen i religionsvetenskap fokusera på?

Suomalaisten yliluonnolliset sotakokemukset ja uudistuva suhde menneisyyteen

Kulttuurintutkijat ovat kiinnostuneet tiedon katveeseen jääneistä ihmisistä ja tutkimusaiheista. Jos aikaisemmin riitti yhden tarinan kertominen sodasta, niin nyt huomio kiinnittyy ajatukseen puuttuvasta perinnöstä, siihen mikä on unohdettu. Suomessa toisen maailmansodan yliluonnollisia kokemuksia ei ole itsenäisenä tutkimuskysymyksenä aiemmin käsitelty. Kokemukset ilmentävät sitä, mikä sai ihmiset kestämään vaikeina aikoina. Ne kuvaavat sodan arkaa ja herkkää puolta ja … Jatka artikkeliin Suomalaisten yliluonnolliset sotakokemukset ja uudistuva suhde menneisyyteen

Ken Wilber ja integraaliajattelu

Ken Wilberin integraaliajattelun ytimessä on kolme käsitteellistä innovaatiota, kirjoittaa FT Juha Pekka "JP" Jakonen, jonka väitöskirja Ken Wilber as a Spiritual Innovator – Studies in Integral Theory tarkastettiin Turun yliopistossa 12.12.2020. ”Ajattelua voi ajatella”, sanoo filosofi Esa Saarinen. Oman ja muiden ajattelun reflektointi onkin yksi ihmisen peruspiirteistä. Amerikkalaisfilosofi Ken Wilber (1949–) on yrittänyt omassa integraalisessa … Jatka artikkeliin Ken Wilber ja integraaliajattelu

Passiiviset ortodoksit arvostavat kirkon perinnettä ja jumalanpalvelusta

1 kommentti

Uskonnollisuus on Suomessa vähentynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös kirkon toimintaan osallistuminen on matalalla tasolla. Moni passiivinen kristitty kuitenkin pysyy kirkon jäsenenä. Mitä kirkon jäsenyys heille merkitsee? Tähän vastaa osaltaan Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus, jossa tutkittiin passiivisten ortodoksien käsityksiä kirkon jäsenyydestä, kirjoittaa käytännöllisen teologian apulaisprofessori Pekka Metso. Kirkon jäsenyyttä selittävät tekijät Itä-Suomen yliopiston tutkijat … Jatka artikkeliin Passiiviset ortodoksit arvostavat kirkon perinnettä ja jumalanpalvelusta

Fiktiivisten elokuvien ja sarjojen kuoleman representaatiot

Median välittämät kuoleman representaatiot vaikuttavat merkittävästi katsojien, erityisesti lasten ja nuorten, käsityksiin kuolemasta, kirjoittaa Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Enni Salo, joka tarkastelee kuolemankuvauksia suosituissa 2000-luvun fiktiivisissä elokuvissa ja sarjoissa. Väitöskirjassani tarkastelen erityisesti nuorelle katsojakunnalle suunnattujen elokuvien ja sarjojen kuolemankuvauksia eli representaatioita ja pohdin, millaista kuvaa kuolemasta katsojille rakennetaan. Tutkimusidea pohjautuu pro gradu -tutkielmaani, jossa tutkin … Jatka artikkeliin Fiktiivisten elokuvien ja sarjojen kuoleman representaatiot

Hengellinen työ uskonnollisten liikkeiden elinehtona: esimerkkinä Jehovan todistajien julistustyö

Uskonnollisten liikkeiden olemassaoloa ja jatkuvuutta turvaa niin sanottu hengellinen työ. Se on yleensä vapaaehtoistyötä, esimerkiksi sananjulistamista, talkoita ja varainkeruuta. Jehovan todistajien julistustyö on hyvä esimerkki hengellistä työstä, kirjoittaa Lapin yliopiston politiikantutkija Aini Linjakumpu, joka on tutkinut asiaa teoksessaan Hengellinen työ. Työn politiikka kristillisissä liikkeissä (Vastapaino 2021). Teoksessa on käsitelty Jehovan todistajien lisäksi vanhoillislestadiolaisuuden talkootyötä ja … Jatka artikkeliin Hengellinen työ uskonnollisten liikkeiden elinehtona: esimerkkinä Jehovan todistajien julistustyö