Donner-instituutti järjesti elokuussa 2025 kansainvälisen The Witching of Art History -seminaarin yhteistyössä Ateneumin taidemuseon Northern Women, Art and Esotericism -hankkeen sekä uskontotieteen professori Terhi Utriaisen johtaman Kenen enkelit? Taidetta, tutkimusta ja lumoa -projektin kanssa. Seminaariin osallistuneiden tutkijoiden kirjoittamat ja seminaaripäivien keskustelua värittäneet artikkelit julkaistiin joulukuun 2025 alussa ilmestyneessä Approaching Religion -aikakauslehden teemanumerossa. Seminaarin järjestämisestä ja … Jatka artikkeliin Taidehistorian noituminen: uudenlaisia näkökulmia taiteen ja esoteerisuuden tutkimukseen
Mitä uskonnontutkija tekee puutarhassa?
Lori G. Beamanin, Ryan T. Cragunin ja Douglas Ezzyn toimittamassa kirjassa Unearthing Lifestances (De Gruyter) kansainvälinen joukko uskonnontutkijoita haastatteli yli 130 ihmistä liki 50 eri yhteisöpuutarhasta kahdeksasta eri maasta: Argentiinasta, Australiasta, Brasiliasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta, Norjasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. Tutkimuksen perusteella erilaisista uskonnollisista ja uskonnottomista lähtökohdista maailmaa tarkastelevat ihmiset jakavat hyvin samanlaisia näkökulmia liittyen ihmisen ja … Jatka artikkeliin Mitä uskonnontutkija tekee puutarhassa?
På besök hos Baphomet
Den lilla hamnstaden Salem i Massachusets är för mången förknippad med häxprocesserna som hölls där 1692. Idag har Salem utvecklats till ett centrum för samtida satanism och The Satanic Temple (TST) har sitt huvudkontor där. I bloggen redogör Zhivka Koleva, doktorand i religionssociologi vid Uppsala universitet, för TST:s syn på religion, moral och gemenskap, samt … Jatka artikkeliin På besök hos Baphomet
Voiko pieni lapsi kokea elämänsä merkityksellisenä?
Päiväkoti-ikäisten lasten merkityksellisyyden kokemusta tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Lapsi ajassa — eksistentiaalinen resilienssi varhaislapsuudessa (2023-2027). Aiheesta kirjoittavat Lari Launonen, Katri Pardon, Saila Poulter ja Arniika Kuusisto Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Kuva: Pexels Oletko koskaan tavannut pientä lasta, joka kärsii eksistentiaalisesta kriisistä? Lasta, joka etsii vimmatusti merkitystä olemassaololleen? Kokemus on epäilemättä harvinainen varhaislapsuudessa. Onko syy … Jatka artikkeliin Voiko pieni lapsi kokea elämänsä merkityksellisenä?
Uskonnollinen ympäristöaktivismi rituaalisena toimintana
Uskonnolliset yhteisöt joutuvat jatkuvasti reagoimaan muuttuviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Ajankohtaiset ongelmat, kuten ympäristöongelmat, sisältävät eettisiä ja maailmankatsomuksellisia kysymyksiä, joihin uskonnot ovat perinteisesti tarjonneet vastauksia. Uskonnolliset yhteisöt ovatkin viime vuosikymmeninä tuottaneet runsaasti monenlaista ekoteologista kirjallisuutta ja toteuttaneet toimintaa, joka on usein näyttäytynyt rituaalisessa muodossa, kirjoittaa uskontotieteen vanhempi yliopistonlehtori Heikki Pesonen. Niin sanotut suuret maailmanuskonnot, kuten islam, kristinusko … Jatka artikkeliin Uskonnollinen ympäristöaktivismi rituaalisena toimintana
De dolda politiska kopplingarna bakom Tattarmossen-fallet
De händelser som kallas Tattarmossen-fallet har kommit att bli del av finländarnas kollektiva minne. Det var det mest omskrivna brottsfallet på sin tid och i centrum stod en häxcirkel bestående av fattiga människor vars makabra ritualer med kroppsstympning skakade en splittrad nation. Häxcirkeln försökte med hjälp av magi lösa en kontroversiell arvstvist, få tag på … Jatka artikkeliin De dolda politiska kopplingarna bakom Tattarmossen-fallet
Mikä nuoria miehiä kiinnostaa kristinuskossa?
Viime aikoina uutisotsikot eri puolilta maailmaa ovat puhuneet yllättävästä muutoksesta: nuoret miehet näyttävät palaavan kristinuskon pariin. Suomessa erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana otsikot ovat kertoneet, että nuoret miehet ”kääntyvät uskoon” tai että ”kristinusko tekee paluuta”. Ilmiön monialaisia syitä pohtivat käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta ja uskonnonpedagogiikan lehtori Pietari Hannikainen Helsingin yliopistosta. Kuva: Pexels.com … Jatka artikkeliin Mikä nuoria miehiä kiinnostaa kristinuskossa?
Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?
Osallisuus on kuulumista, toimijuutta ja merkityksellisyyttä. Viime vuosina sen edistäminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi niin sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa kuin uskonnollisten yhteisöjen arjessakin. Mutta miten osallisuus näyttäytyy kristillisessä ruoka-avussa niiden ihmisten näkökulmasta, jotka kärsivät kasautuneesta huono-osaisuudesta? Tätä kysymystä on tutkinut teologian tohtori Rosa Huotari kaupunkiteologian väitöskirjassa, jossa havainnoitiin kristillistaustaista ruoka-apua kolmessa eri kaupungissa vuosien 2020-2021 aikana. … Jatka artikkeliin Kristillinen ruoka-apu osallisuuden alustana?
Francis Baconin New Atlantis: utopia ja varhaismoderni maailma
Englantilaista filosofia, Francis Baconia (1561–1626) pidetään yhtenä modernin luonnontieteen — erityisesti empirismin — isänä. Valistusajan vaikutuksesta hänen ajateltiin olleen pitkään sekulaari ja moderni filosofi. Nykyajan tutkijoita hänen luonnonfilosofiansa uskonnollisuus, sukupuolisuus ja esoteerisuus kiinnostavat yhä enemmän. Suomessa näitä teemoja on käsitellyt Reeta Frosti uskontotieteen väitöskirjassaan Baconin New Atlantis -teoksesta. Väitöskirjassani (2025) tulkitsen Baconin New Atlantiksen (1627) … Jatka artikkeliin Francis Baconin New Atlantis: utopia ja varhaismoderni maailma
RELIGIÖS KIRTAN SOM LOVPRISNING AV GUD
Vilken betydelse har musiken och det religiösa rolltagandet för uppkomsten av en personlig erfarenhet av Gud? Hur är det här rolltagandet psykologiskt möjligt? Hur påverkar de känslotillstånd som gemensamt upplevs i musikens närvaro den religiösa erfarenheten? Det här är några av frågorna Tero Heinonen, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, reflekterar över i sitt forskningsprojekt. … Jatka artikkeliin RELIGIÖS KIRTAN SOM LOVPRISNING AV GUD