Teuvo Laitilan juhlaseminaari

Lukuaika: 3 min.

Elokuun lopussa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella järjestettiin juhlaseminaari eläkkeelle jäävälle, teologisen osaston uskontotieteen ja kirkkohistorian yliopistonlehtorille Teuvo Laitilalle. Seminaarista kirjoittavat siihen osallistuneet kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta ja uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira Helsingin yliopistosta.

Monipuolinen tutkija

Tilaisuuden avasi filosofisen tiedekunnan dekaani Janne Pietarinen, joka kertoi Laitilan olevan ensyklopedinen tietolähde, ja mainitsi hänen tutkimuksellisista mielenkiinnon kohteistaan Ukrainan, Balkanin, juutalaisuuden ja antisemitismin. Lisäksi Pietarinen kuvaili Laitilaa uskontotieteilijäksi, joka on väitellyt kulttuuriantropologiasta ja toiminut kirkkohistorian lehtorina.

Tämä kertookin paljon Laitilan tutkijanuran monipuolisuudesta. Hänen uskontotieteen pro gradu -tutkielmansa (1982) käsitteli myyttitutkimusta, kirkkohistorian sivulaudatur sekä uskontotieteen lisensiaatintyö (1984) taas Konstantinopolin patriarkaatin ja osmanisulttaanien suhteita. Kulttuuriantropologian väitöskirjassa (2001) tutkittiin Suomen kaartin sotilaiden muistoja Turkin sodasta. Väitöskirjan voidaan katsoa myös ennakoineen Suomessa vasta myöhemmin läpi lyönyttä uutta sotahistoriaa. Laitilan käsittelemiin aiheisiin kuuluu myös esimerkiksi uskontotieteen oppihistoria, erityisesti uskontofenomenologia, sekä ateismi ja uskontokritiikki Venäjällä.

Laitila on tutkinut ortodoksisuuteen liittyviä asioita myös opinnäytteidensä jälkeen: hän on kirjoittanut suomalaisesta ja karjalaisesta ortodoksisuudesta sekä ortodoksisuudesta Balkanilla. Viime aikoina hän on kommentoinut myös Ukrainan sotaa ja ortodoksisten kirkkojen roolia siinä. Myös juhlaseminaarissa ortodoksisuus oli näkyvästi esillä. Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni esitti oman tervehdyksensä ja välitti myös arkkipiispa Leon tervehdyksen. Tilaisuudessa esiintyi myös director cantus Petri Nykäsen johtama Itä-Suomen yliopiston ortodoksinen kuoro, Johannes Teologin Laulajat.

Uskontotieteen ja kirkkohistorian yliopistonlehtori Teuvo Laitilalle eläkkeelle siirtyminen merkitsee lisäaikaa kirjoittamiselle. (Kuva: Teemu Taira)

Henkisyyttä, uskonnottomuutta ja ateismia

Juhlaseminaarin tieteellinen anti muodostui neljän uskonnontutkijan esityksistä. Ensimmäisenä oli vuorossa Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Terhi Utriainen, jonka esitelmän otsikko oli “Henkisyys” mustetahratestinä ja vernakulaarin uskonnon näkökulma. Utriainen toi esiin henkisyyden määritelmien moninaisuuden ja esitti, että tavat määritellä henkisyyttä kertovat paljon määritelmien tekijästä ja siitä, että monet tavat määritellä henkisyyttä kertovat sen olevan ihmisille tärkeä ilmiö.

Utriaisen mukaan juuri etnografisella lähestymistavalla voidaan saada selkoa moniselitteisistä ilmiöistä, kuten henkisyydestä. Hänen esimerkkitapauksensa liittyivät kuitenkin henkisyyteen suomalaisessa ja eestiläisessä printtimediassa sekä henkisyyden määritelmiin teologisessa tutkimuksessa. Päivälehdissä korostui asiantuntijoiden näkökulma, iltapäivälehdissä varoitustarinat ja naistenlehdissä positiivinen kuva. Suomessa mediakuva oli maltillisempi, Eestissä sensaatiohakuisempi. Teologisessa tutkimuksessa taas hahmottui eronteko hengellisyyden ja henkisyyden välillä, joista edellinen assosioitui kristillisyyteen ja jälkimmäinen taas oli ”ei täysin maallistunutta katsomusta”.

Seuraavaksi oli vuorossa uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira Helsingin yliopistosta. Hän käsitteli uskonnottomuuden ja ateismin normalisoitumista Suomessa. Taira kuvasi kyselyaineistojen pohjalta, miten uskonnottomuudesta on tullut ”uusi normaali” erityisesti nuorten aikuisten parissa. Samassa väestönosassa myös ateismi on viime vuosina yleistynyt identifikaationa ja myös kielteinen suhtautuminen ateismiin on käytännössä kadonnut. Taira kävi läpi erilaisia vaihtoehtoisia ja toisiaan täydentäviä selitysmalleja kehityskululle ja korosti erityisesti sitä, miten ateismin assosioituminen (luonnon)tieteeseen ja ajallinen etäisyys Suomea uhanneeseen ateistiseen Neuvostoliittoon on normalisoinut myös ateismia.

Venäjänkielisestä henkisyydestä sekä uskonnon ja politiikan suhteesta

Kuoroesityksen jälkeen vuorossa oli Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Maija Penttilä, jonka esityksen aiheena oli venäläinen ja venäjänkielinen henkisyys Suomessa. Venäjänkielisen uskonnollisuuden ympäristönä on ortodoksisuus, joka merkitsee venäjänkielisille – myös kirkkoon kuulumattomille – liittymistä tuhatvuotiseen traditioon. Siinä korostuu suhde pyhiin, kuten pyhään Nikolaokseen sekä rukoilu, joka Penttilän mukaan on ennen kaikkea ihmisten välisten verkostojen vaalimista.

Käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Maija Penttilä kertoi venäläisestä ja venäjänkielisestä henkisyydestä. (Kuva: Jere Kyyrö)

Viimeisenä esitelmöi kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta. Kyyrön esitelmän aiheena olivat uskontoviittaukset eduskuntapuolueiden poliittisissa ohjelmissa. Kyyrön mukaan niiden kautta hahmottuu kuva hyvänsuovan neutraalista suhtautumisesta uskontoon – etenkin evankelisluterilaisuuden kohdalla. Poliittisissa ohjelmissa uskonnot ovat hänen mukaansa legitiimejä maalliseksi luokittuvien ominaisuuksiensa kautta ja mikäli niillä katsotaan olevan legitimoivaa voimaa, se perustuu niiden yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja siihen että ne tarjoavat kulttuurisia symboleja.

Opiskelijoilleen omistautunut opettaja

Tämän jälkeen vuorossa olivat opiskelijoiden tervehdykset. Opiskelijat kertoivat yliopistonlehtorinsa omistautuneisuudesta. Laitilalta sai aina nopeasti vastauksen heidän kysymyksiinsä – joskus jopa myöhään illalla. Tilaisuus päättyi Teuvo Laitilan loppusanoihin, joiden jälkeen läsnäolijat toivottivat kuoron säestämänä Laitilalle monia vuosia.

Vastaa