Tässä kuussa, monien muiden tapaan, Katsomusten tekijät ottavat rennosti. Kanavamme eivät kuitenkaan hiljene täysin. Julkaisemme tulevina viikkoina kaksi opiskelijatekstiä uskontoa ja mediaa käsitelleeltä Helsingin yliopiston kurssilta. Twitteriä päivitetään, jos ei yhtä ahkerasti kuin normaalisti, niin melkein. Myös Instagramiin tulee uutta sisältöä. Syksyn alussa jatkamme portaalin kehittämistä ja tässä teidän kommenttinne ja ideanne olisivat tarpeen, hyvät … Jatka artikkeliin Katsomukset heinäkuussa
Tekijä: Katsomukset
Katsomukset on tiedetoimija, joka tarttuu kysymyksiin uskonnoista, katsomuksista ja uskonnottomuudesta. Jakamamme tieto perustuu viimeisimpään aihepiiristä tehtyyn tutkimukseen Suomessa
Uskonnon- tai vakaumuksenvapauden edistäminen – helppo nakki?
Uskonnon- tai vakaumuksenvapaus, tuttavallisemmin uskonnonvapaus, on epäilemättä vähiten tunnettu ja ymmärretty ihmisoikeus, kirjoittaa Suomen Ekumeeninen Neuvoston Anna Hyvärinen. Usein kuulee väittämiä, joiden mukaan uskonnonvapaus suojaa vain tiettyjä intressejä tai ryhmiä, tai sitten tätä oikeutta ei tunneta juuri ollenkaan. Uskonnonvapautta voidaankin käyttää mitä mielikuvituksellisempien asioiden ajamiseen, mutta toisaalta uskonnonvapaudesta puhumista tai sen edistämistä voidaan myös pelätä. … Jatka artikkeliin Uskonnon- tai vakaumuksenvapauden edistäminen – helppo nakki?
Uskonto yhteiskunnallisena muutosvoimana
Viimeksi kulunut vuosikymmen on ollut uskonnon yhteiskunnallisen merkityksen kannalta dramaattinen ajanjakso, pohtii Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola. Sen kuluessa pelkästään sosiaalinen media on muuttanut paitsi viestintäympäristömme, myös koko kulttuuria enemmän kuin ehkä edes vielä aavistamme. Sen aikana on myös ilmaantunut uudenlainen, globaaleja verkostoja rakentava uskonnollisesti motivoitu terrorismi. Myös uskontokritiikin luonne on muuttunut ja uskonnottomuus on … Jatka artikkeliin Uskonto yhteiskunnallisena muutosvoimana
Moninäkökulmaista kristinuskon tutkimusta
Turun yliopistoon perustettiin tammikuussa 2017 monitieteinen ja tiedekuntarajat ylittävä kristinuskoon keskittyvä tutkimuskeskus Centre for the Study of Christian Cultures (CSCC). Keskus kokoaa yhteen tutkimusta ja tutkijoita, jotka keskittyvät kristinuskon tutkimukseen yhteiskuntatieteellisistä ja humanistisista näkökulmista. Valtakunnalliselle kristinuskon tutkimuskeskukselle oli ollut jo pitkään tarve, kirjoittaa CSCC-tutkimuskeskuksen johtokunnan jäsen ja uskontotieteen tohtorikoulutettava Anna Haapalainen. Tutkimuskeskuksen juuret CSCC:tä … Jatka artikkeliin Moninäkökulmaista kristinuskon tutkimusta
Teologit ja yritykset myötätunnon äärellä
Teologina haluan CoPassion-tutkimusryhmäni kanssa edistää myötätunnon tutkimusta ja myötätuntoisempaa maailmaa, kirjoittaa professori Anne Birgitta Pessi. Merkityksellisyyden kokemus Mikä tuo sinulle merkityksellisyyden kokemuksia? Minkä koet arjessa tekevän elämästäsi elämisen arvoista? Kysymys merkityksellisyyden kokemuksesta on kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys; merkitykselliseksi koettu elämä vaikuttaa jokapäiväiseen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan, kun bruttokansantuote nousee, tyytyväisyys elämään kasvaa. … Jatka artikkeliin Teologit ja yritykset myötätunnon äärellä
Ramadan mubarak! Hyvää ramadania!
Ramadan on yhä useammalle suomalaiselle ei-muslimille tuttu vuosittainen tapahtuma. Muslimien paastokuukausi on huomioitu niin mediassa kuin kaupankäynnissäkin ja myös muslimit itse kertovat aktiivisesti, miten ja miksi he paastoavat vuosittain. Ramadanin viettoon on olemassa selkeä ohjeistus, mutta siihen liittyy myös monia ratkaistavia käytännön kysymyksiä. Näitä pohtii Katsomukset-portaalin yksi päätoimittajista, FT Johanna Konttori. Yksi viidestä peruspilarista … Jatka artikkeliin Ramadan mubarak! Hyvää ramadania!
Taloudellinen toiminta uskonnollisessa liikkeessä: vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot
Uskonnollisten liikkeiden piirissä harjoitetaan monenlaista taloudellista toimintaa. Jotkut uskonnolliset liikkeet toimivat kuin yritykset, joillakin toisilla liikkeillä on puolestaan suuria omaisuuksia. Toisaalta uskonnollisiin liikkeisiin kuuluvat ihmiset voivat olla aktiivisesti mukana liiketoiminnassa. Heillä voi olla yrityksiä tai he voivat olla mukana muiden yrityksissä esimerkiksi omistajuuden, hallinnoimisen tai johtamisen kautta, kirjoittaa yliopistonlehtori Aini Linjakumpu, jonka teos "Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset … Jatka artikkeliin Taloudellinen toiminta uskonnollisessa liikkeessä: vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot
Maailma kämmenelläni – José Casanova Helsingin yliopistolla
José Casanova (Georgetown University) luennoi Helsingin yliopistolla teologisen tiedekunnan kutsumana aiheesta Global Religious and Secular Dynamics. Aika ja paikka: perjantai 27.4. klo 14.15–16.00, yliopiston Päärakennus, luentosali 10. Tekstin kirjoittaja FT Mira Karjalainen työskentelee tutkimuskoordinaattorina Helsingin ylipiston humanistisessa tiedekunnassa. Luentosali kuhisi ääriään myöten täynnä, kun maailmankuulu uskontososiologi José Casanova saapui luennoimaan Helsingin yliopistoon huhtikuun lopulla. Paikalla … Jatka artikkeliin Maailma kämmenelläni – José Casanova Helsingin yliopistolla
Uskonnonvapaus – selvä asia, vaikea käsitellä?
"Uskonnonlukutaitoa tarvitaan yhä enemmän", pohtii dosentti Hanna Ojanen, joka toimii myös Kirkkojen maailmanneuvoston kansainvälisten asiain komission jäsenenä. Kirjoitus on uudelleenjulkaisu, kirjoittajan ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston luvalla. Alkuperäinen, 26.5.2017 julkaistu teksti löytyy SENin blogista. EU:n uskonnonvapauden erityislähettiläs Ján Figel’ aloitti äskettäin toisen vuoden mittaisen kauden työssä, jossa hän edistää uskonnon- ja vakaumuksenvapautta EU:n ulkopuolella. Erityislähettiläs on … Jatka artikkeliin Uskonnonvapaus – selvä asia, vaikea käsitellä?
Suomen Akatemian huippuyksikkö tutkii uskontojen ja katsomusten kohtaamista
Teologisessa tiedekunnassa toimii vuosina 2014-2019 Suomen Akatemian rahoittama huippuyksikkö ”Järki ja uskonnollinen hyväksyminen” (Reason and Religious Recognition). Teologeista, filosofeista ja historioitsijoista koostuva tutkimushanke paneutuu suvaitsevaisuuden ja vastavuoroisen tunnustamisen kysymyksiin länsimaisessa aatehistoriassa sekä nykypäivän monikulttuurisissa tilanteissa, kertoo huippuyksikön johtaja, professori Risto Saarinen. Suvaitsevaisuudesta yhteistyöhön Kun halutaan pitää yllä demokraattista, tasa-arvoista ja samalla monikulttuurista yhteiskuntaa, suvaitsevaisuus on … Jatka artikkeliin Suomen Akatemian huippuyksikkö tutkii uskontojen ja katsomusten kohtaamista