Ramadan mubarak! Hyvää ramadania!

Ramadan on yhä useammalle suomalaiselle ei-muslimille tuttu vuosittainen tapahtuma. Muslimien paastokuukausi on huomioitu niin mediassa kuin kaupankäynnissäkin  ja myös muslimit itse kertovat aktiivisesti, miten ja miksi he paastoavat vuosittain. Ramadanin viettoon on olemassa selkeä ohjeistus, mutta siihen liittyy myös monia ratkaistavia käytännön kysymyksiä. Näitä pohtii Katsomukset-portaalin yksi päätoimittajista, FT Johanna Konttori.

 

Yksi viidestä peruspilarista

Paastoaminen on yksi islamin viidestä ns. peruspilarista, joihin uskonnon harjoittaminen perustuu. Kyse on uskonnollisesta velvollisuudesta. Muut islamin peruspilarit ovat uskontunnustus, rukous, almujen anto sekä pyhiinvaellus.

Käytännössä kaikki muslimiksi itsensä identifioivat henkilöt eivät kuitenkaan paastoa. Saksassa vuonna 2009 julkaistun laajan kyselytutkimuksen mukaan saksalaisista muslimeista vain vajaat 57 prosenttia paastosi uskonnon sääntöjen mukaisesti.

Paastokuukausi ramadan määrittyy kuukalenterin mukaan, mikä tarkoittaa sitä, että sen paikka siirtyy vuosittain jonkin verran. Tänä vuonna paasto alkoi Suomessa 17.5. Ramadan-kuukauden paaston tarkoituksena on muun muassa vahvistaa uskoa ja sen myös katsotaan puhdistavan niin sielua kuin ruumistakin.

Paaston perusidea on yksinkertainen: aamunsarastuksen ja auringonlaskun välisenä aikana ei saa syödä eikä juoda mitään, ei polttaa tupakkaa eikä harrastaa seksiä. Auringonlaskun ja aamunsarastuksen väliseen aikaan sijoittuu ajanjakso, jolloin kaikki edellä mainittu on sallittua. Se, ettei paaston aikana saa edes juoda, on monelle suomalaiselle edelleen yllätys.

Pienet lapset, sairaat ja vanhukset sekä raskaana olevat ja imettävät äidit ovat vapautettuja paastosta. Sairaus ei välttämättä tarkoita sitä, että ihminen olisi erityisen heikossa kunnossa, vaan esimerkiksi diabeetikon ei tule paastota, ettei hänelle koidu vaaraa verensokeriarvojen heittelyn takia.

 

Aikataulukysymyksiä

Maailman muslimit eivät ole yksimielisiä siitä minä päivänä ramadan tarkalleen ottaen alkaa. Paastokuukausi alkaa uuden kuun havaitsemisesta, ja käytännössä tämä havaitseminen tehdään eri tavoin eri paikoissa, niin nykytekniikan avulla kuin ihmissilminkin. Tänä vuonna ramadanin oli tarkoitus alkaa Saudi-Arabiassa hieman Suomea aiemmin, mutta johtuen siitä, ettei uudesta kuusta saatu varmaa näköhavaintoa, siirtyi paaston aloittaminen myös siellä torstaille, 17.5.

Toinen aikataulullinen kysymys on saanut Suomessa jo monena vuonna huomiota johtuen siitä, että paasto on viime vuosina osunut kesäkuukausille. Jos aurinko ei laske käytännössä lainkaan, muodostuu paaston sääntöjenmukaisesta noudattamisesta ongelma. Suomessa paastotaan niin Suomen kuin esimerkiksi Mekan päivärytmin mukaisesti, ja jopa samassa perheessä saatetaan noudattaa eri aikatauluja.

 

Kun paastoaminen ei onnistu

Paastoaminen saattaa olla vaikeaa toteuttaa monestakin syystä. Yksi näistä on sairastuminen. Mikäli esimerkiksi antibioottikuuri on syötävä (lääkkeiden ottaminen lasketaan sekin syömiseksi), on paastoa mahdollista lykätä ensimmäiseen mahdolliseen soveltuvaan ajankohtaan. Samoin, mikäli paastokuukausi osuu niin kuumaan aikaan, ettei henkilön terveys sitä kestä, voi hän siirtää paastoaan eteenpäin.

Ongelmia saattaa syntyä myös huippu-urheilijoille. Ramadan osui samaan aikaan Lontoon vuoden 2012 olympialaisten kanssa, ja tuolloin monet muslimiurheilijat joutuivat punnitsemaan uskonnollisen velvoitteensa, ja uransa mahdollisesti suurimman hetken välillä. Erityisesti juomattomuus on hankalaa esimerkiksi pitkän matkan juoksijoille ja muille kestävyysurheilijoille.

Mediassakin nostettiin esiin tapauksia, joissa muslimiurheilijat olivat pyytäneet uskonoppineilta neuvoja tähän tilanteeseen. Yksi vaihtoehto oli lykätä paastoa kisojen kannalta otollisempaan aikaan, mutta esimerkiksi isobritannialainen soutaja Moe Sbihi sai neuvon tarjota 60 köyhälle ateria jokaisena niistä päivistä, jotka hän jätti paastoamatta.

 

Moninainen islam

Paasto toimii yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka monenlaisia näkemyksiä ja tapoja maailman noin 1,8 miljardin muslimin joukosta löytyy. Paastoaminen kuuluu islamin peruspilareihin, mutta tämä ei vielä tarkoita sitä, että kaikki muslimit sitä noudattaisivat. Paaston alkamisajasta käydään keskustelua, samoin kuin siitä kuinka pitkä tarkalleen ottaen on se aika, jolloin syöminen ja juominen on yöllä sallittua. Tietyissä tilanteissa muslimit voivat myös etsiä uskonoppineiden kanssa ratkaisuja siihen, etteivät pysty noudattamaan paastoa, vaikka haluaisivat.

Kaikesta tästä huolimatta paastokuukausi on maailman muslimeille tärkeä vuosittainen tapahtuma, josta myös ei-muslimien on hyvä olla tietoisia. Jos siis islaminuskoinen työkaverisi ei lähiviikkoina lähde mukaan yhteisille lounashetkille, ei asiaa ole syytä sen kummemmin hämmästellä. Hän vain noudattaa uskonnollista velvoitettaan, satojen miljoonien muiden muslimien tavoin.

 

Lämpimät kiitokset Suomen Islam-seurakunnan entiselle johtajalle, Suomen Muslimiverkoston kokoonkutsujalle Atik Alille, jota haastateltiin tätä blogitekstiä varten.