Viimeksi kulunut vuosikymmen on ollut uskonnon yhteiskunnallisen merkityksen kannalta dramaattinen ajanjakso, pohtii Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola. Sen kuluessa pelkästään sosiaalinen media on muuttanut paitsi viestintäympäristömme, myös koko kulttuuria enemmän kuin ehkä edes vielä aavistamme. Sen aikana on myös ilmaantunut uudenlainen, globaaleja verkostoja rakentava uskonnollisesti motivoitu terrorismi. Myös uskontokritiikin luonne on muuttunut ja uskonnottomuus on noussut useissa yhteiskunnissa uudenlaiseksi sosiaaliseksi identiteetiksi. Uskontojen opetusta haastava sukupuolineutraali avioliittolaki on hyväksytty yhä kasvavassa joukossa maailman maita.
Useissa Euroopan maissa on viime vuosikymmeninä panostettu merkittävästi resursseja uskonnon ja yhteiskunnan ajankohtaisten kysymysten tutkimukseen. Yksi merkittävimmistä panostuksista on ollut kymmenen vuoden mittainen Impact of Religion: Challenges for Society, Law and Democracy (”Uskonnon vaikutus: yhteiskunnan, lain ja demokratian haasteet”) -tutkimusohjelma Uppsalan yliopistossa Ruotsissa. Kaikki edellä luetellut ajankohtaiset teemat olivat vahvasti esillä hankkeen huhtikuussa 2018 järjestetyssä päätöskonferenssissa.
Kuva: Kimmo Ketola
Näkökulman muutos
1900-luvun jälkipuoliskolla yhteiskuntatieteellistä uskonnontutkimusta hallitsi sekularisaatioparadigma, jossa uskontoa tarkasteltiin niin kutsutusti riippuvana muuttujana. Toisin sanoen tutkijoita kiinnosti ensi sijassa se, miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat uskontoon ja erityisesti sen heikkenemiseen modernissa yhteiskunnassa. Yhä useammissa tutkimuksissa tänä päivänä asetelma on päinvastainen: kuinka uskontoon liittyvät tekijät vaikuttavat yhteiskunnallisiin prosesseihin.
Useissa muissakin viimeaikaisissa tutkimushankkeissa on korostettu uskonnon monitasoista ja mutkikasta yhteenkietoutumista yhteiskunnallisiin prosesseihin. Suoraviivainen kuva maallistumisesta tai yksityisen ja julkisen elämänalueen selkeästä erottelusta on tutkimuksessa yhä useammin kyseenalaistettu.
Tämän näkökulmanmuutoksen ohjaamana Impact of Religion -tutkimusohjelmassa tarkasteltiin uskonnollisen ja yhteiskunnallisen muutoksen ohella uskonnon muuttunutta merkitystä useiden teema-alueiden kautta, kuten perhe-elämä, terveys ja hyvinvointi, julkinen terveydenhuolto, tieteen ja uskonnon suhde, sekä integraatio, demokratia ja poliittinen kulttuuri.
Uskonnon ja yhteiskunnan muutostrendit
Tutkimusohjelman esiin tuomia havaintoja uskonnon ja yhteiskunnan laaja-alaisista muutostrendeistä tiivisti puheenvuorossaan uskontososiologian professori Mia Lövheim Uppsalan yliopistosta. Hän nosti esiin erityisesti uskonnon yhteiskunnallisen näkyvyyden lisääntymisen, mutta korosti, että se ei ole seurausta uskonnollisten toimijoiden omista pyrkimyksistä. Sen sijaan hänen mukaansa taustalla on poliittisen järjestelmän ja median luoma dynamiikka. Yhtäältä kyse on koko yhteiskunnan mediatisoitumisesta, minkä seurauksena ihmiset kohtaavat yhä useammin uskonnot etupäässä median välityksellä. Toisaalta kyse on uskonnon käyttämisestä poliittisessa retoriikassa, jolla ajetaan yleensä muita kuin varsinaisesti uskonnollisia päämääriä.
Näiden prosessien seurauksena uskonto on yhtä kaikki siirtymässä periferiasta yhteiskunnallisten arvokeskustelujen polttopisteeseen. Esimerkiksi sukupuoli, tasa-arvo ja uskonnonvapaus ovat olleet keskeisiä aihealueita näissä keskusteluissa. Uskonnot tarjoavat yhä useammin haasteita ja virikkeitä demokratian ydinarvoista ja yhteisestä hyvästä käytäville keskusteluille.
Uskonnon mediatisaation ja politisoitumisen prosessien ansiosta uskonto näyttäytyy kuitenkin julkisuudessa usein yksipuolisesti vaikeuksien aiheuttajana. Hankkeen organisaatiossa neuvonantajana toiminut brittiläinen uskontososiologi Grace Davie haastoi päätösesitelmässään tutkijoita katsomaan uskonnon roolia laajemmassa kokonaiskuvassa. Kriittisen akateemisen tutkimuksen kautta on mahdollista saada muutosprosesseista kuva, joka ei määräydy yksistään median sisäisestä logiikasta tai populistisen politiikan tavoitteista käsin.
Davie kehotti tarkastelemaan tilanteita, joissa uskonnot edesauttavat yhteiskunnan kehitystä kohti niitä yhteisiä päämääriä ja demokratian ydinarvoja, joita keskustelussa peräänkuulutetaan. Hän haastoi tutkijoita myös kiinnittämään entistä enemmän huomiota uskontoon osana elettyä sosiaalista todellisuutta sekä erityisesti sen kykyyn motivoida ihmisiä toimimaan ja muuttamaan olosuhteita. Tärkeinä tutkimuskohteina hän nosti esiin uskonnollisen ja etnisen moninaisuuden hallinnan sekä rauhanrakennuksen, jokapäiväisen hyvinvoinnin tukemisen, ympäristöstä huolehtimisen sekä sukupuolen, seksuaalisuuden ja perhe-elämän moninaistumisen.
Impact of Religion -hanke viittaa tulevaisuuteen kenties myös muuten kuin esiin nostettujen teemojen kautta. Hankkeelle oli leimallista poikkeuksellisen vahva yhteistyö eri tieteenalojen kesken. Ilmeistä onkin, että ihmisoikeuksien, uskonnonvapauden, median, politiikan, hyvinvoinnin, seksuaalisuuden tai perhe-elämän kaltaiset aihepiirit kytkeytyvät useisiin eri tieteenaloihin. Niinpä uskontososiologien lisäksi hankkeeseen osallistui oikeustieteilijöitä, politiikantutkijoita, teologeja, filosofeja, historioitsijoita, psykologeja, psykiatreja, lääketieteen edustajia ja jopa yksi astrofyysikko.
Uskonnontutkimus on aina edellyttänyt eri tieteenalojen lähestymistapoja, mutta Impact of Religion -hankkeen selkeä viesti oli, että yhteiskunnallisesti tärkeiden uskontoa koskevien aiheiden tutkimuksessa eri oppialojen välinen vuoropuhelu on entistäkin tärkeämpää.