Teologina haluan CoPassion-tutkimusryhmäni kanssa edistää myötätunnon tutkimusta ja myötätuntoisempaa maailmaa, kirjoittaa professori Anne Birgitta Pessi.
Merkityksellisyyden kokemus
Mikä tuo sinulle merkityksellisyyden kokemuksia? Minkä koet arjessa tekevän elämästäsi elämisen arvoista? Kysymys merkityksellisyyden kokemuksesta on kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys; merkitykselliseksi koettu elämä vaikuttaa jokapäiväiseen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
Tutkimusten mukaan, kun bruttokansantuote nousee, tyytyväisyys elämään kasvaa. Sen sijaan, kokemus elämän merkityksellisyydestä laskee. Mitä varakkaampi maa, sitä vähemmän merkityksellisyyttä koetaan. Miksi? Yksi selitys on tämä: monilta uupuu merkityshorisontti, kokemus merkityksellisyydestä. Jokaiselle meistä jonkin on oltava pyhää, olipa sitten kyse uskonnosta, taiteesta tai vaikka tieteestä. On tärkeä voida olla osa jotakin itseä suurempaa.
Myös yritykset ymmärtävät ihmisten tarpeen kuulua ja liittyä; puhutaan uudesta arvonluonnista. Tutkimusten mukaan niin työntekijät kuin asiakkaatkin kokevat, että esimerkiksi tarinallisuus, eettisyys, empatia ja tarkoituksellisuuden kokemus luovat arvoa yrityksessä. Ne myös vahvistavat elämän kokemista merkityksellisenä. Myötätunto, suhde toiseen, on yksi syvimmistä mahdollisista merkityksellisyyden lähteistä.
Myötätunnon voima
Myötätunto on vahva voima, jossa on kolme kulmakiveä. Ensiksikin, myötätunto liittyy havaintoihin: Huomaammeko mitä ympärillämme tapahtuu? Toiseksi, myötätunto liittyy tunteisiin, joita esimerkiksi toisen kokema kipu tai mielipaha saa meidät tuntemaan. Kolmanneksi, myötätunto liittyy tekoihin. Se on enemmän kuin empatia toista kohtaan; myötätunto on myös valmiutta tekoihin toisen puolesta.
Tutkimukset osoittavat, että myötätunnolla on lukuisia suotuisia vaikutuksia niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassakin. Myötätunto parantaa terveyttä; sillä on yhteys eliniän ennusteeseen. Auttaminen vahvistaa immuunivastetta ja aktivoi vagushermostoa. Myötätunto lisää kehossa sekä dopamiinin että oksitosiinin määrää. Niillä on yhteys sydänterveyteen sekä tulehdustilojen tasoon kehossa. Myötätunto lisää myös iloa, elämäntyytyväisyyttä, ja onnellisuutta. Myötätunto vähentää ahdistusta, masennusta ja stressiä. Myötätunto vahvistaa myös luovuutta ja kyvykkyyttä: hyväntahtoinen jutustelu ennen vaativaa tehtävää johtaa tutkitusti parempaan tulokseen. Myötätunnon vaikutus on suuri myös yhteiskunnallisesti: se vahvistaa luottamusta, joka on kaiken solidaarisuuden lähtökohta.
CoPassion-tutkimushankkeessa[1] on analysoitu myös myötätunnon esteitä. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus tuhoaa tehokkaasti myötätunnon. On vaikea toivoa myötätuntoa ja apua ihmiseltä, joka jatkuvasti kokee työyhteisössään itsensä toisarvoiseksi ja jäävänsä työyhteisön ulkopuolelle. Jos vastavuoroisuuden tai reiluuden normia loukataan, epäluottamus vahvistuu. Toinen tehokas tapa tuhota myötätunto on kasvottomuus. On helpompi loukata ihmistä, jota ei tunne. Juuri tästä syystä yhteiskunnan kuplat ja jakolinjat ovat niin vaarallisia: emme kykene enää eläytymään toisen maailmaan ja kokemuksiin.
Myötätunnon tutkimuksella voimme lisätä tieteellistä ymmärrystä yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan hyvinvoinnista. Tutkimalla myötätuntoa voimme vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti ja osoittaa, miten myötätunto vaikuttaa luottamukseen ja solidaarisuuteen yhteiskunnassa. Näiden arvojen tieteellinen ja yhteiskunnallinen edistäminen sopii hyvin teologille.
Hankkeen tuore kirja: Anne Birgitta Pessi & Frank Martela & Miia Paakkanen (toim.) 2017: Myötätunnon mullistava voima. PS-kustannus.
[1] CoPassion-tutkimushanke (2015-2018) sai n. 1,7 miljoonan rahoituksen, pääosin Tekesiltä. Tekes – nykyinen Business Finland – rahoittaa hankkeita, joilla pyritään edistämään suomalaista kilpailukykyä. Hankkeen yritysyhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Nordea, LähiTapiola, Kansallisgalleriat, ja MTV3 Uutiset.
Kuvitus kirjoittajan luvalla: http://copassion.fi/myotatunto/