18.-20.5.2022 toista kertaa järjestetyt teologian ja uskonnontutkimuksen päivät kokosi Helsinkiin kymmeniä tutkijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Konferenssin teemana oli ”Uskonto ja vapaus: Haasteita ja tulevaisuudennäkymiä”. Katsomukset julkaisee kaksi kirjoitusta, joissa käsitellään konferenssia. Tässä jutussa kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta sekä uskontotieteen väitöskirjatutkija Essi Mäkelä ja uskontotieteen post doc -tutkija Tuomas Äystö Helsingin yliopistosta keskittyvät konferenssin kahteen ensimmäiseen päivään, keskiviikkoon ja torstaihin, ja seuraavalla viikolla ilmestyvässä jatkojutussa kerrotaan lisää torstain ja perjantain sisällöistä.
Näkökulmia uskonnonvapauteen ja politiikkaan
Ensimmäisen keynote-luennon piti uskontoa ja lakia tutkiva Myriam Hunter-Henin University College Londonista, joka esitteli Euroopan unionin tuomioistuimen uskonnonvapautta koskevia päätöksiä ja hahmotteli demokraattista näkökulmaa uskonnonvapauskeskusteluun. Hän ehdotti, että oikeudellisissa kiistoissa tulisi välttää uskonnollisuuden käsitteen poistamista laista sekä toisaalta uskonnollisten väitteiden hyväksymistä ilman kritiikkiä. Demokraattisen lähestymistavan uskonnonvapauteen hän määritteli avoimeksi järkeily- ja deliberaatioprosessiksi, jossa uskonnonvapauden kriteereinä on uskonnollisiin kysymyksiin puuttumisen välttäminen, haavoittuvien ryhmien inkluusio ja tarvittaessa lakien korjaaminen.
Torstaina ensimmäisessä Politiikka ja uskonnonvapaus -paneelin sessiossa käsiteltiin monipuolista poliittista ajattelua metallimusiikista persialaisen aktivismin välineenä (Pasqualina Eckerström, Helsingin yliopisto), 1900-luvun alussa vaikuttaneen islamilaisajattelijan ja runoilijan, Iqbalin, näkemyksistä esimerkiksi valtion ja uskonnon suhteisiin (Ali Qadir, Tampereen yliopisto) aina suomalaisten moskeijaprojektien hankaluksiin (Merilii Mykkänen, Helsingin yliopisto).
Eckerströmin esityksessä puhutti muun muassa eri maissa vaikuttavien poliittisten pakolaisten metallimusiikin kulttuurinen toimivuus: voiko iranilainen muusikko tehdä heviä Norjassa? Qadir kuvasi muun muassa muslimien asemaan Britannian hallitsemassa Intiassa vaikuttaneen Iqbalin näkemyksiä siitä, miten ”vihollinen on se, joka yhdistää uskonnon ja valtion”: Euroopassa hänen mukaansa tätä ovat historiallisesti toteuttaneet juutalaiset ja muualla arabit.
Mykkänen kysyi, miksi moskeijoiden rakentaminen Suomessa on jatkuvasti vastatuulessa ja nosti esiin viranomaisten tehtävän tasa-arvon toteutumisen varmistamisessa: poliittiset vaikuttajat asemakaavan muutoksista päättävissä komiteoissa nostavat esiin kysymyksen päätösten mahdollisesta poliittisuudesta. Keskustelussa tuli puheeksi myös ympärileikkauksiin liittyvän keskustelun mahdollinen rasistisuus, islamofobisuus ja antisemitistisyys Suomessa.
Ongelmallinen uskonnonvapaus
Keskiviikon ohjelma päättyi ”Uskonnonvapaus Suomessa” -paneelikeskusteluun, jossa olivat keskustelemassa Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax, Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja Kaisa Robbins, Suomen muslimiverkoston kunniapuheenjohtaja Atik Ali sekä Kirkollishallituksen kansliapäällikön erityisavustaja Markus Ylimaa. Keskustelun juonsi toimittaja Samuli Suonpää. Keskustelua käytiin mm. lasten oikeuksista, ympärileikkauksesta, uskonnollisten asioiden painottamisesta oikeudessa, uskonrauhaa ja jumalanpilkkaa koskevasta lainsäädännöstä sekä katsomusopetuksesta. Osa keskustelijoista ilmaisi tukensa uskonrauhan turvaamiselle, mutta suurin osa piti jumalanpilkkapykälää turhana. Muut paitsi Ali olivat avoimia yhteiselle katsomusaineopetukselle. Keskustelijat kokivat uskonnollisesti (esimerkiksi ympärileikkaus tai rituaaliteurastus) ja muuten perusteltujen asioiden välillä tasapainottelun hyvin hankalaksi. Robbinsin kanta oli, etteivät uskonnolliset perusteet voi asettua muiden edelle.
Uskonnonvapaus Suomessa -paneeli. Kuva: Essi Mäkelä.
Torstain keynote-luennon piti politiikantutkija Elizabeth Shakman Hurd Northwestern Universitysta. Esitelmä käsitteli sitä, miten paljon uskonnollinen identiteetti merkitsee – ja kuinka paljon sen pitäisi merkitä – oikeudellisissa ja poliittisissa konteksteissa. Shakman Hurdin mukaan uskonnollisten oikeuksien diskurssi pakottaa määrittelemään identiteetin uskonnollisin perustein, minkä seurauksena tuotetaan uskonnollisille ryhmille poliittista toimijuutta ja autenttisuutta, mutta myös redusoidaan sosiaaliset, poliittiset ja historialliset rakenteet uskonnollisiksi ja tuotetaan myös joillekin ryhmille uskonnollista identiteettiä ulkoapäin. Esimerkiksi rohingyojen vainon Myanmarissa kehystäminen uskonnolliseksi vain vahvistaa vainoajien näkökulmaa vainon syystä. Shakman Hurd kritisoi myös sitä, että uskonnonvapauspuhe keskittyy uskomiseen.
Shakman Hurdin luento muodosti kiinnostavan kontrastin keskiviikkoiseen Hunter-Heninin luentoon. Hunter-Henin näki uskonnonvapauden eräänlaisena uskonnollisen ja maallisen alueen välisenä, yksilöitä ja uskontoa koskevana tasapainotteluna, kun taas Shakman Hurd oli kriittinen identiteettien uskontoistamista kohtaan.
Ukrainan sota ja uskonto
Torstain ohjelman päätti paneelikeskustelu ”Sodan ja rauhan kirkot Ukrainassa ja Venäjällä”. Keskustelemassa olivat kirkkohistorioitsija Mikko Ketola Helsingin yliopistosta, uskontotieteilijä ja kirkkohistorioitsija Teuvo Laitila Itä-Suomen yliopistosta, kulttuurihistorioitsija Elina Kahla Helsingin yliopistosta, kirkkososiologi Maija Penttilä Helsingin yliopistosta ja systemaattisen teologian tutkija Heta Hurskainen Itä-Suomen yliopistosta. Ketola alusti Ukrainan uskonnollisesta tilanteesta, jossa jännitteitä on muodostunut kahden, Moskovan patriarkaatin alaisen sekä autokefaalisen Ukrainan itsenäisen ortodoksisen kirkon välille. Laitila kertoi Ukrainan itsenäisen ortodoksisen kirkon metropoliitta Epifanin kannanotoista Ukrainan sotaan. Kahla taas esitteli pyhän sodan teemaa Venäjän ortodoksisen kirkon johdon opetuspuheissa. Tämän vastapainoksi Penttilä kuvasi, minkälaisia sodanvastaisia ääniä Moskovan patriarkaatin edustajat ovat esittäneet Venäjällä ja muualla Euroopassa. Hurskainen kertoi Ukrainan ja Venäjän ortodoksien sisä- ja ulkosuhteista ja korosti ekumeenisen liikkeen tärkeyttä Ukrainan itsenäisen ortodoksisen kirkon äänen saamisessa kuuluviin.
Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät tarjoili laajan kattauksen ajankohtaisia uskontoon, politiikkaan ja uskonnonvapauteen liittyviä keskustelunaiheita ja näkökulmia. Uskonto on paitsi kietoutunut monenlaisiin poliittisiin ja oikeudellisiin konteksteihin, se myös pannaan merkitsemään monilla eri tavoilla lainsäädännössä ja politiikassa. Ensi viikolla ilmestyvässä tekstissä kerrotaan lisää torstain ja perjantain tarjonnasta.
Lisää uskonnonvapautta käsitteleviä tekstejä Katsomuksissa: esimerkiksi Hanna Ojasen Uskonnonvapaus – selvä asia, vaikea käsitellä? sekä Janina Hasensonin Uskonnonvapaus ulkopolitiikan ytimessä.