Aiemmassa kirjoituksessa ”Islam ja hip hop” tarkasteltiin sitä, miten islamilaisen hip hopin kenttä on muuttunut 1980-luvulta 2020-luvulle eritoten Yhdysvaltojen kontekstissa. Mikä on Suomen tilanne? Onko meillä muslimiräppäreitä, joiden tuotannossa islam on keskeisessä roolissa, kysyy Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt.
Suomalaisen hip hopin historia on hyvin erilainen kuin Yhdysvalloissa, jossa 1980–1990-lukujen hip hop kytkeytyi vahvasti afrikkalais-amerikkalaisten miesten jumalallisuutta julistaneeseen Five Percent Nationiin. Yhdysvalloissa sunnimuslimien nousu merkittäviksi hip hop -artisteiksi ajoittuu 2000-luvulle (esim. Mona Haydar, Lupe Fiasco ja Brother Ali).
Suomen hip hop -skenessä muslimiräppärit (erit. suomensomalit) alkoivat saada suosiota 2010-luvulla. Tärkeinä esimerkkeinä voidaan mainita Kingfish ja Hassan Maikal, joiden tuotannossa kansallisten ja etnisten identiteettien käsittely sekä rasismin ja muun syrjinnän purkaminen ovat olleet keskiössä.
Hassan Maikalin kappale Maan tavalla (2016) ruotii näitä aiheita voimallisesti. Hän räppää: ”Oon musta mies vaik tuut pintaaniki raavuttaa / Must tulee presidentti, lääkäri, poliisi / Tämä suomensomali tulee sotii sun sotiisi / Mustat miehet öisin suksilla sotimaan / Oi meidän ihana Suomi kotimaa / Kotimaa kullan kallis, sekoittaa sunki nallis / Jos et oo valkonen nii siivo oma tallis / Emmä haluu teit syyttää / Mä oon musta mies nii tiedän et oon syypää”.
Islamiin kääntyneen Pijallin (Yahya Kayak, synt. Janne Hyttinen) tuotanto paneutuu uskontoon ja Jumalaan. Maailmaa tarkastellaan usein suufilaisuuden eli islamilaisen mystiikan kautta. Lisäksi tärkeitä teemoja ovat luonto ja sen suojelu. Pijall vaikutti aiemmin Ceebrolistics -yhtyeessä. Vuonna 2011 hän kääntyi islamiin ja ilmoitti lopettavansa musiikin tekemisen, koska katsoi, että islam ja musiikki eivät ole yhteensovitettavissa. Päätös ei kuitenkaan pitänyt, ja hän on julkaissut vuodesta 2014 lukuisia albumeita. Islam tarjoaa merkittävää sisältöä hänen kappaleilleen. Esimerkiksi kappaleessa Tuulen sisään (2018) kehotetaan pitämään ikkunat auki, jotta Jumalan henki voi tuulla (ja tulla) sisään.
Kuva: Pijall © Alakulo via Wikimedia Commons
Kappaleen COREtext (2018, feat. Mahdi Khaleel ja Kalifornia-Keke) nimikin kertoo, että ollaan perustavaa laatua olevien asioiden äärellä. COREtext ammentaa vahvasti suufilaisesta keskustelusta, jossa on muun muassa esitetty, että koska Jumala on ainoa tosioleva, kaikki luomakunnassa on jonkinasteista heijastumaa Hänestä. Kappaleen toisessa säkeistössä räpätään: ”Sä oot kaikki mun ympäril, kaikki mun sisällä, niin kuin alhaalla, niin myös ylhäällä, tunnen sen syvällä, tummimmis metsissä, tunnen sen ylhäällä, tuntureis kylmissä… Sua hengitän, oon ja elän”. Pronomini ”sä” viittaa Jumalaan. Fraasi ”niin kuin alhaalla, niin myös ylhäällä” viittaa filosofiasta ja teologiasta tunnettuun ajatukseen mikrokosmoksesta ja makrokosmoksesta: luomakunnan kokonaisuus taivaankansineen, planeettoineen ja yliluonnollisine olentoineen muodostaa mallin, jota ihminen, tai muu olento, jollain tapaa heijastelee. Ihmisessä on universumin kaikkeus, joskin puutteellisesti ja heijastuksenomaisesti.
Kappale Katovuosi (2020) sisältää monisyistä oman itsen ja uskonnollisuuden pohdintaa. Mainittakoon muuten, että kappale julkaistiin tammikuussa, ennen koronaepidemian alkua, eikä nimi siis viittaa epidemiaan. Pijall toteaa: ”Vaikka kuulijakunta ei oo suurlukuist / on uskontoni suursukuist / aina perjantaisin juhlapukuist / viidesti päivässä rukoukseen kutsuis / totuuteen, jonka kaa kun tulis tutuiks / ei voi sanoo tulleensa huijatuiks”.
Islamin varsinainen julistaminen ja levittäminen ei ole Pijallin lyriikoissa keskeistä, joskin Katovuosi ja jotkut muut kappaleet sisältävät tällaisia piirteitä. Eräässä haastattelussa hän on todennut, että tämä ei olekaan hänen musiikkinsa missio, vaikka hän pitäisikin positiivisena sitä, jos joku sattuisi islamiin kääntymään hänen albumeitaan kuunneltuaan.
Pikemminkin Pijallin (kuten monen muun muslimiräppärin) uskontokäsitys on pluralistinen. Ollessaan Bassoradion Aamushow’n vieraana 2018 hän totesi: ”Mun ehkä suurin ambitio… ois sellainen rakkauden ja rauhan jakaminen. Ja saada niinku uskontojen välille rakkautta ja rauhaa, koska meillä kaikilla on sama Jumala loppujen lopuksi, jos me mennään ihan sinne ytimeen… Sit on vaan olemassa eri kulttuureja ja uskontoja, mitkä on siitä samasta Jumalasta lähtenyt”.
Kirjoittaja piti syksyllä 2020 kurssin ”islam ja hip hop” Helsingin yliopistossa ja kiittää kaikkia kurssille osallistuneita tärkeistä keskusteluista ja huomioista.