Hip hop on kytkeytynyt islamiin miltei koko olemassaolonsa ajan: moni merkittävä räppäri on identifioitunut islamilaiseksi, ja islamiin liittyvä keskustelu ja etiikka on ollut läsnä hip hopin sanoituksissa. Yhdysvalloista 1970-luvulla lähtenyt hip hop on tullut viimeistään 2000-luvulla globaaliksi musiikin muodoksi. Miten islam on tarkkaan ottaen näkynyt hip hopissa ennen ja nyt, kysyy Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt.
Hip hopin historia kytkeytyy 1980-luvulta lähtien elimellisesti Five Percent Nationiin (tunnetaan myös nimellä Nation of Gods and Earths). Tämä pääsääntöisesti afrikkalais-amerikkalaisten parissa levinnyt islamilainen liike syntyi 1960-luvulla New Yorkissa. Liikkeen perustajaa kutsutaan nimellä Allah the Father (”Isä Jumala,” synt. Clarence Smith, k. 1969). Five Percent Nationin opetus on verrattain kaukana islamin valtavirrasta: sen mukaan islam ei ole uskonto vaan elämäntyyli, ja sen opinkappaleisiin kuuluu ajatus liikkeen miespuolisten jäsenten jumalallisuudesta (naispuolisia jäseniä kutsutaan nimityksellä Earth, ”äiti-maa”). Transsendenttia jumalaa ei ole, vaan jumalallisuus ilmenee maailmassa ihmisten muodossa. Koraania ja muita pyhiä kirjoituksia luetaan vertauskuvallisesti. Liikkeen jäsenet ovat kuitenkin omaksuneet joitain käytänteitä, jotka sitovat sen laajempaan islamilaiseen kenttään: he eivät syö sianlihaa, ja naiset peittävät usein päänsä huivilla. He eivät kuitenkaan pääsääntöisesti kutsu itseään muslimeiksi vaan islamilaisiksi.
Five Percent Nationiin kuuluvia tai liikkeen opetuksista ammentaneita artisteja ja yhtyeitä on ollut lukuisia: Erykah Badu, Queen Latifah, Gang Starr, Brand Nubian, C.L. Smooth & Pete Rock, Wu-Tang Clan, Poor Righteous Teachers, Rakim, vain tärkeimmät mainitakseni.

Kuva: Erykah Badu © daniels_views via Twenty20
Five Percent -räpin kulta-aikaa oli 1990-luku, joskin muutama liikkeen räppäri on aktiivinen nykyään. Erityisesti on mainittava Planet Asia ja Busta Rhymes, jotka ovat edelleen julistaneet liikkeen sanomaa. Busta Rhymesin uusimmalla levyllä Extinction Level Event 2: The Wrath of God (2020) on kappale Master Fard Muhammad (feat. Rick Ross), jonka lyriikoissa ja musiikkivideossa Five Percent Nationin opetus on vahvasti läsnä. Kappaleen ensimmäisessä säkeistössä Rick Ross räppää: ”We a nation of brothers, such a wonderful force / Go straight to the Quran if you wanted the source / I know God so proud you becoming the boss”. Kappale ja musiikkivideo kertovat afrikkalais-amerikkalaisen miehen matkasta kohti jumalallista totuutta, joka löytyy hänestä itsestään.

Kuva: Rakim © Inforte via Flickr.
Rakimin ensimmäisen sooloalbumin The 18th Letter (1996) nimikkokappaleen kertosäe kuuluu: “The 18th Letter, the prophecy professor / I stay clever, long as the planet stay together / Bring up praise from Mecca, make a phrase for the better / In new days to remember, always and forever” (18. kirjain viittaa Rakimiin itseensä; Mecca tarkoittaa Five Percent -puheenparressa Harlemia).
Jos islamilainen hip hop merkitsi 1900-luvulla pitkälti yhdysvaltalaisia Five Percent Nation -artisteja, 2000-luvulla on havaittavissa sunnalaisten muslimiräppäreiden nousu ja hip hopin globaali leviäminen. Sunnalainen islam viittaa islamin valtavirtaan: noin 85 % maailman muslimeista on sunneja. 1990-luvulla sunniräppäreitä oli verrattain vähän – mieleen tulee lähinnä Q-Tip ja Mos Def – eivätkä heidän kappaleensa käsitelleet islamia kuin sivumennen. Viimeisenä kahtena vuosikymmenenä tilanne on kuitenkin muuttunut: sunniräppäreitä on enemmän kuin ennen, ja islamista on tullut tärkeä osa kappaleiden sisältöä. Anglosaksisen maailman sunniräppäreistä voidaan mainita esimerkiksi Riz Ahmed, Poetic Pilgrimages, Mona Haydar, Lupe Fiasco ja Brother Ali.
Osa Five Percent Nationin jäsenistä on myös kääntynyt viime vuosina sunnalaiseen islamiin, kuten Wu-Tang Clanin jäsen Ghostface Killah. Hänen vuonna 2015 BADBADNOTGOOD-yhtyeen kanssa julkaisema levy Sour Soul ilmentää hänen kääntymystään, joskin on mainittava, että Five Percent -tausta näkyy edelleen lyriikoissa. Kappale Nuggets of Wisdom alkaa: ”From the righteous mind of Allah, He powers my soul / Teaching me positivity in the whole / How to walk amongst the evil and smile in the face of death / To speak knowledge and wisdom ’til my last breath”.
Feministi ja aktivisti Mona Haydar haastaa lyriikoissaan misogynian ja patriarkaalisen valta-asetelman. Hänen kenties kuuluisin kappaleensa on Hijabi, jossa hän räppää: ”Make a feminist planet / Women haters get banished / Covered up or not don’t ever take us for granted / All around the world / Love women every shading / Be so liberated”. Billboard on sisällyttänyt kappaleen listaukseen ”25 Top Feminist Anthems”. Feminismin lisäksi Haydarin musiikki ammentaa muun muassa suufilaisuudesta eli mystiikasta.

Kuva: Mona Haydar on set with ELLE Magazine © Y3t4r5 via Wikimedia Commons
Yleisesti ottaen hip hop on ollut väylä levittää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja anti-rasismin viestiä. Osa muslimiräppäreistä on nähnyt sen myös mahdollisuutena levittää islamin sanomaa. Tärkeämpää kuin julistaminen on kuitenkin ollut uskontojen vuoropuhelun ja pluralismin viesti. Katkelma Brother Alin kappaleesta Us (2009) on hyvä esimerkki tästä:
And to me all of ya’ll look exactly the same: fear, faith, compassion, and pain
And try as we may to mask it, it remains
Such as your religion or your past and your race
The same color blood just pass through our veins
And tears taste the same when they splash on your face
The world’s getting too small to stand in one place
It’s like we’re roommates just sharing a space
Kirjoittaja piti syksyllä 2020 kurssin ”islam ja hip hop” Helsingin yliopistossa ja kiittää kaikkia kurssille osallistuneita tärkeistä keskusteluista ja huomioista.